Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Kehityspoliittinen toimikunta: Hallitusneuvotteluissa puututtava määrätietoisemmin globaaleihin haasteisiin

Kehityspoliittisen toimikunnan vuosiarvion mukaan Suomen pitäisi luoda hallituskauden ylittävä kehityspoliittinen ohjelma.
Suomen lippu ja puita
Suomi linjaa tulevissa hallitusneuvotteluissa todennäköisesti myös kehitysyhteistyöstä. (Kuva: Matti Mattila / CC BY 2.0)

Alkavissa hallitusneuvotteluissa on otettava entistä määrätietoisempi ote ilmastonmuutoksen ja köyhyyden kaltaisiin globaaleihin haasteisiin, linjaa Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) tänään julkistetussa arviointiraportissaan Suomen kehityspolitiikasta.

Tämänvuotinen raportti keskittyy etenkin globaaleihin teemoihin. Niihin puuttumiseksi pitäisi KPT:n mukaan luoda globaalin vastuun malli, johon kirjattaisiin hallituskaudet ja hallintorajat ylittävä kehityspolitiikan perusta.

”Tekemämme analyysin perusteella ehdotamme globaalin vastuun mallia, johon kirjataan hallituskaudelta toiselle siirtyvät kehityspolitiikan keskeiset elementit. Niitä ovat esimerkiksi tavoitteet, painopisteet ja rahoituksen taso. Lisäksi humanitaarinen apu tulee saada entistä saumattomammin mukaan”, sanoo KPT:n puheenjohtaja Aila Paloniemi tiedotteessa.

Tällä hetkellä kukin hallitus linjaa oman kehityspolitiikkansa. Tämänhetkinen linjaus on vasta vuoden 2016 alusta.

KPT:n mielestä pitkäjänteinen linjaus auttaisi Suomea täyttämään YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman sitoumuksia paremmin kuin yhden hallituskauden kestävät irralliset ohjelmat. Ne ovat johtaneet kehitysyhteistyön tempoilevuuteen ja rajallisten resurssien hajaantumisee, se sanoo.

”Jatkuvuuden ohella tarvitaan johdonmukaisuutta. Kehityspoliittiset linjaukset ovat ohjanneet tähän saakka vain kehitysyhteistyötä. Myös muiden politiikka-alojen ja toimijoiden roolia tulee kirkastaa ja vakiinnuttaa osaksi globaalin vastuun politiikkaa”, toteaa KPT:n 1. varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen (vas).

Katsauksessa vaaditaan myös kehitysyhteistyövarojen nostamista YK:n suosittamalle tasolle eli 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta kahden seuraavan hallituskauden aikana.

KPT on valtioneuvoston asettama neuvoa-antava elin, joka seuraa Suomen toiminnan vaikutuksia kehitysmaihin. Sen jäsenistö koostuu eduskuntapuolueista, etu- ja kansalaisjärjestöistä sekä UniPID- verkoston yliopistoista.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi

Lue myös

Nainen kuokkii pellolla

Suomi tekee neljän miljoonan euron sijoituksen ugandalaiseen maatalousrahastoon – Tavoitteena työpaikkojen luominen pienyrittäjille

Kirkon Ulkomaanavun perustama sijoitusyhtiö sai ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Nyt se sijoittaa Ugandaan, jossa tarkoituksena on tukea etenkin pienviljelijöitä.
Infografiikka kehitysyhteistyömäärärahoista kyselytutkimuksen mukaan

Kehitysyhteistyön kannatus on korkeimmillaan yli kymmeneen vuoteen – Kaksi kolmasosaa suomalaisista lisäisi määrärahoja

Ulkoministeriön tuoreen kyselytutkimuksen mukaan Suomen pitäisi korostaa EU:n puheenjohtajakaudella etenkin naisten ja tyttöjen asemaa ja ilmastotoimia. Ilmasto huolettaa etenkin nuorimpia vastaajia.
Eurokolikko lähikuvassa

Rinteen hallitusohjelma lupaa lisärahaa kehitysyhteistyöhön – Keinot ja summat ovat vielä epäselviä

Hallitusohjelman teksti lupaa kehitysyhteistyön kannalta hyvää, mutta liitteet eivät vakuuta, summaa Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelman.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Muovipressuilla peitetty asumus ja pyykkejä kuivumassa

Väkivalta kärjistyy Burkina Fasossa, yli 200 000 paennut kodeistaan – YK: Humanitaarinen hätätila

Viime vuonna Malissa alkaneet levottomuudet ovat levinneet Burkina Fasoon ja maata uhkaa nyt paha ruokapula, YK:n elintarvikejärjestö FAO varoittaa.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.