"Kehitysmaita uhkaa uusi velka-ansa"

Lainasummat maailman köyhimmille maille ovat kolminkertaistuneet sen jälkeen, kun G7-maiden valtiovarainministeriöt sopivat vuonna 2005 velkahelpotuksista matalan tulotason maille. Tämä saattaa luoda maille uuden velka-ansan, varoittaa Jubilee Debt Campaign -kampanja, joka on on osa maailmanlaajuista kehitysmaiden velkojen anteeksiannon puolesta lobbaavaa järjestökoalitiota.

"Velkojen anteeksianto oli elintärkeää vuonna 2005, jotta maat pääsivät pois velka-ansasta ja auttoi tuottamaan välttämättömiä palveluita, kuten terveydenhuoltoa ja koulutusta. Mitään ei kuitenkaan tehty, jotta estettäisiin holtiton lainaaminen, joka luo uusia velkakriisejä, kuten nyt Euroopassa nähdään. Hallitukset pelastavat lainanantajia ja kannustavat niitä vastuuttoman toiminnan jatkamiseen ja antavat samaan aikaan suuret määrät 'apurahasta' lainoina", kritisoi kampanjan ekonomisti Tim Jones.

G7-maat sopivat Lontoossa vuonna 2005 36 maan velkahelpotuksista. Sen jälkeen velkoja on annettu anteeksi yhteensä noin 130 miljardin dollarin eli noin 116 miljardin euron arvosta. Jubilee Debt Campaignin mukaan seurauksena maiden velkojen maksuun käyttämän rahan osuus hallituksen tuloista on pudonnut 10 prosentista 4:ään ja esimerkiksi peruskoulun päätökseen saavien lapsien osuus on kasvanut 51 prosentista 66 prosenttiin.

Samaan aikaan köyhien maiden hallituksille myönnetyt lainat ovat kuitenkin kasvaneet vuoden 2005 4,5 miljardista eurosta 15,4 miljardiin vuonna 2013. 2020-luvun alussa maat joutuvat käyttämään jo 13 prosenttia tuloistaan takaisinmaksuun ja joillakin mailla, kuten Ghanalla, Etiopialla ja Ruandalla, osuus voi olla jopa yli 20 prosenttia, kampanja varoittaa.

YK on pohtinut mahdollisuutta myöntää valtioille konkursseja. Se antaisi holtittomille lainanantajille viestin, etteivät julkiset instituutiot, kuten Kansainvälinen valuuttarahasto, enää pelastaisi niitä, kampanjan tiedotteessa todetaan. YK:n on määrä keskustella aiheesta seuraavan kerran kesä- ja heinäkuun vaihteessa.