Uutiset

Kehitysmailta radikaali esitys maatalouskaupasta

Maapallon rikkaan pohjoisen ja köyhän etelän välinen vastakkaisuus on taas kärjistymässä, Euroopan unioni pelkää. Kehitysmaiden tuore esitys maatalouskaupan ongelmien ratkaisuksi lähtee siitä, että on teollisuusmaiden vuoro antaa periksi.

Maataloustuotteiden kauppaa on määrä puida 10.-14. syyskuuta Meksikon Cancunissa pidettävässä Maailman kauppajärjestön WTO:n ministerikokouksessa.

Uuden esityksen tehneet 16 kehitysmaata katsovat, että maailmankaupan vapauttamista koskevalla ensimmäisellä neuvottelukierroksella 1986-1993 pohjoinen pallonpuolisko sai paljon enemmän hyötyä itselleen kuin etelä. Siksi olisi aika tasata punnuksia.

Radikaaliksi luonnehditun ehdotuksen sorvanneeseen ryhmään kuuluu Argentiinan, Brasilian, Intian, Etelä-Afrikan ja Kiinan kaltaisia vaikutusvaltaisia kehitysmaita.

Muut allekirjoittajat ovat Bolivia, Chile, Costa Rica, Filippiinit, Ecuador, Guatemala, Kolumbia, Meksiko, Paraguay, Peru ja Thaimaa.

Ne vaativat maatalouden vientitukien lopettamista, tuotantotukien vähentämistä ja alan markkinoiden avaamista kaikille. Teollistuneet maat käyttävät maatalouden tukemiseen arviolta 283 miljardia euroa vuodessa.

Ryhmä ilmoittaa tavoitteeksi maatalouspolitiikan uudistamisen niin, että alan kansainvälinen kauppa muuttuu oikeudenmukaiseksi ja markkinavetoiseksi. Aloite ottaa huomioon sen, että kehitysmaiden lähtökohdat eroavat reippaasti toisistaan. Siksi uusien sääntöjen soveltamiseen suositellaan kunkin maan tilanteesta lähtevää "erityistä ja eriytettyä käsittelyä".

Köyhille maille sallittaisiin oman tuotannon suojelu aloilla, jotka ovat strategisia niiden koko taloudelle.

"Kehittyneiltä mailta vaaditaan paljon", Brasilian pääneuvottelija Felipe de Seixas Correa myöntää. Hänen mielestään se on kuitenkin oikeudenmukaista, koska juuri rikkaiden maiden tukitoimet vääristävät maatalouskauppaa. Lisäksi niillä on käytössään laaja valikoima keinoja, joilla suojella omia viljelijöitään, ja kattavat sosiaaliturvajärjestelmät.

Seixas Correa kiteyttää maapallon tilanteen kahteen lukuun: yli puolet planeetan asukkaista elää alle kahdella dollarilla (noin 1,8 euroa) päivässä, mutta EU:ssa jokaista lehmää kohden maksetaan tukea 2,5 dollaria päivässä.

Hän muistuttaa, että rajavalvonta on ainoa keino, jolla kehitysmaat voivat suojella viljelijöitään kansainvälisen maatalouskaupan voimakkailta heilahteluilta.

EU reagoi kehitysmaiden esitykseen torjuvasti. Sen edustajan mukaan on mahdotonta saada Euroopan viljelijät hyväksymään etelän näkemykset.

EU:n komissiossa kauppa-asioita johtava Peter Carl muistuttaa, että 2007 unionin jäsenmäärä nousee 15:tä 25:een. Hänen mukaansa joidenkin jäsenmaiden henkeä kohden laskettu tulo on tuolloin alempi kuin 10-30 kehitysmaan.

Carl katsoo, että teollisuusmaat tekevät kaiken voitavansa sopeuttaakseen maatalouskauppaansa, kun taas "juuri mikään" kehitysmaa ei ole tarttunut asiassa toimeen.

Hänen mielestään kehitysmaiden uusi aloite lämmittää uudelleen 1970-luvun iskulauseita, joissa etelä ja pohjoinen nähtiin toistensa vastustajina.

Kehitysmaiden aloite eroaakin monessa kohdin esityksestä, jonka EU ja Yhdysvallat esittivät WTO:lle viikkoa aiemmin.

Britanniassa päämajaansa pitävä kehitysapujärjestö Oxfam International käytti kehitysmaiden esityksestä luonnehdintaa "radikaali suunnitelma maatalouskaupan uudistamisesta".

"Se on suora haaste EU:n ja USA:n suunnitelmalle, joka jättäisi miljardien dollarien vientituet ennalleen", Oxfamin Geneven-toimiston johtaja Celine Charveriat sanoo.

Hänen mielestään kehitysmaiden aloite on "ensimmäinen hyvä uutinen kuukausiin. Se antaa selvän merkin siitä, että kehitysmaat aikovat puolustaa oikeuksiaan Cancunissa".

WTO:n meneillään olevalla neuvottelukierroksella aikataulut ovat pettäneet kaikissa asiakohdissa. Usein syynä ovat olleet juuri etelän ja pohjoisen erimielisyydet. (Inter Press Service)

kauppa

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Terveystyöntekijä antaa lapselle rokotteen

Ebolaorpojen määrä kaksinkertaistunut Kongossa, yli 500 lasta myös kuollut tautiin

Yli vuoden kestänyt ebolaepidemia on vaikuttanut erityisesti lapsiin. Tautiin kuolleiden lasten määrä on kasvanut ja yhä useampi on myös menettänyt vanhempansa, kertovat avustusjärjestöt.
Merta, lunta ja vuoria Huippuvuorilla

Tutkimus: Mikromuovi saastuttaa myös ilmaa – Jopa Huippuvuorten luminäytteistä löytyi muovia

Tuoreen tutkimuksen mukaan mikromuovi kulkeutuu ilmateitse lumeen. Se herättää kysymyksen siitä, paljonko ihmiset hengittävät sitä, tutkijat varoittavat.

Luetuimmat

Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset
YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan