Uutiset Kehityspolitiikka

Kehitysmaavieras ei ole aina tervetullut Suomeen – kenkätehtaan työntekijä ja kastiton opiskelija jäivät ilman viisumia

Nepalista ja Intiasta kotoisin olevat vieraat olivat tulossa kertomaan suomalaisille kehitysmaiden oloista, mutta suurlähetystöt pelkäsivät vieraiden jäävän maahan. Järjestöjen mielestä viisumien epääminen sotii Suomen kehityspolitiikkaa vastaan.
Passintarkastus
Viisumi ei ole itsestään selvyys kehitysmaista tuleville matkailijoille. (Kuva: Juska Wendland / CC BY-NC 2.0)

Intialainen työoikeusaktivisti ja -tutkija Avantee Bansal järjesteli viime syksynä matkaa Suomeen ja muualle Eurooppaan Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti) vieraaksi. Hän oli tulossa puhumaan intialaisten kenkätehtaiden heikoista työoloista eurooppalaisille yrityksille, päättäjille ja toimittajille yhdessä toisen intialaisen, kenkätehtaassa työskentelevän Salman Ansarin kanssa.

Kumpikaan ei kuitenkaan saanut viisumia Suomeen. Syynä oli se, että viisumihakemuksen tiedot eivät olleet riittävän luotettavia ja heidän pelättiin jäävän matkan jälkeen oleskelemaan Schengen-alueelle, jonka osa Suomi on.

Samantyyppinen tilanne ei ole Suomessa tavaton. Tänä keväänä myös Suomen Lähetysseuran kehitysmaavieras jäi ilman viisumia. Järjestöt ovat kirjelmöineet asiasta kehitysministeri Kai Mykkäselle (kok) sekä ulkoministeri Timo Soinille (ps), sillä niiden mielestä kielteiset päätökset ovat ristiriidassa Suomen kehityspolitiikan kanssa: ulkoministeriö kannustaa kertomaan kehitysmaa-asioista ja työn tuloksista, mutta se on vaikeaa, jos puhujat eivät saa viisumeita.

”Toisaalta sanotaan, että menestystämme mitataan sillä, miten hyvin pystymme viestimään työn tuloksista, toisaalta valtion koneisto sanoo, että ihmiset, jotka ovat työmme piirissä, eivät ole riittävän varakkaita tai luotettavia, jotta heitä voisi Suomeen päästää”, toteaa Suomen Lähetysseuran ihmisoikeusasiantuntija Tytti Matsinen.

Intialais- ja nepalilaisvieraat eivät olleet tulossa puhumaan juuri ulkoministeriön tukemista hankkeista, mutta Lähetysseura kuuluu ulkoministeriön ohjelmatukea saaviin järjestöihin, Eetti puolestaan on saanut muun muassa ministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea.

Kastittomalle pettymys

Avantee Bansal on tuohtunut lähetystön päätöksestä. Puhujakiertuetta varten oli tehty paljon järjestelyjä ja sitä oli siirretty jo kertaalleen, lähetystölle oli toimitettu vaadittuja dokumentteja ja käyty haastatteluissa, jotta päästäisiin Suomeen kertomaan kenkätehtaiden oloista.

”Tarkoituksena oli saada työntekijän ääni kuuluviin. Se oli hyvä mahdollisuus käydä dialogia teollisuuden johtajien kanssa, jotta työntekijöiden intressejä ja oikeuksia voitaisiin paremmin suojella", Bansal sanoo.

Lähetystö kuitenkin vaati kenkätyöntekijä Ansarilta esimerkiksi työnantajan kirjettä siitä, että tämä oli lomalla. Sellainen ei kuitenkaan ollut Bansalin mukaan mahdollista.

"Tämä on yksi asioista, joista halusimme puhua  Euroopassa : hän ei pysty todistamaan, että työskentelee kyseisessä tehtaassa."

Lähetysseuran viisumitta jäänyt vieras puolestaan oli 21-vuotias nepalilainen opiskelija Sangita BK, joka on saanut vuosia tukea järjestön kummiohjelmassa opintojaan varten. Tamperelainen Harjun seurakunta oli kutsunut hänet kertomaan muun muassa järjestön kummityön merkityksestä sekä kastittomien eli dalitien asemasta Nepalissa. Päätöksen mukaan hänellä ei kuitenkaan ollut riittävästi rahaa tilillään. Naimattomuus ja lapsettomuus taas herättivät lähetystön epäilyksen siitä, että hänellä ei olisi riittävästi syitä palata kotiin.

Itsekin kastittomalle opiskelijalle kielteinen päätös oli pettymys.

”Hän sanoi opiskelujen myötä alkaneensa ajatella, että jos vain opiskelee ja pyrkii elämässä eteenpäin, hän voi myös eteenpäin päästä. Se on vallankumouksellinen ajatus dalitille. Nyt hän koki, että hänet on taas isketty tavallisen dalitin lokeroon: jos hänellä ei ole rahaa tai valtaa, hänellä ei ole mitään merkitystä”, Matsinen sanoo.

Schengen-säännöt sitovat

Kovin yleistä viisumien epääminen kehitysmaavierailta ei Suomessa ole. Euroopan komission tilastojen mukaan viime vuonna Suomen edustustoista haettiin viisumia noin 550 000 kertaa. Vain puolitoista prosenttia päätöksistä oli kielteisiä. Nepalin tapauksessa osuus oli lähes neljänneksen, Intiassa kahdeksan prosenttia.

Kehitysjärjestöjen kattojärjestön Kepan kansalaisjärjestö- ja edunvalvonta-asiantuntija Auli Starck kertoo, että Eetin ja Lähetysseuran vieraiden kaltaisia tapauksia on kuitenkin aika ajoin. Esimerkiksi keväisin pidettävien Maailma kylässä -festivaalien esiintyjien on joskus ollut vaikea saada viisumeita. Toisaalta usein Suomen lähetystöt myös joustavat, mikäli viisumilla esimerkiksi on kiire, hän kertoo.

Ulkoministeriön maahantulo -ja passiasioiden yksikön Schengen-vastuuvirkamies Timo Täyrynen vakuuttaa, ettei kehitysmaiden asukkaisiin sovelleta viisumiprosessissa sen tiukempaa seulaa kuin muillekaan hakijoille. Hän ei kommentoi yksittäistapauksia mutta muistuttaa, että Suomen on noudatettava Schengen-maiden yhteisiä sääntöjä, jotka muun muassa edellyttävät sen arviointia, missä tarkoituksessa ihminen lähtee matkaan. Schengen-viisumilla voi liikkua kaikkien jäsenmaiden alueella.

”Schengenin sääntöjen mukaan on arvioitava, poistuuko ihminen alueelta matkan päätyttyä eikä jää tänne töihin tai muuten oleskelemaan”, hän kertoo.

Oleskeluepäilyn lisäksi viisumeita saatetaan hänen mukaansa evätä myös siitä syystä, että oleskelussa on työntekoon viittaavia piirteitä. Myös aiemmat päätökset ja viisumirekistereihin jääneet merkinnät vaikuttavat siihen, saako ihminen viisumia.

25 Schengen-maahan haettiin viime vuonna viisumia runsaat 15 miljoonaa kertaa. Miljoona hakemusta hylättiin.

Pitkä matka lähetystöön

Kepan asiantuntijan Auli Starckin mukaan kehitysmaavierailijoilla viisumien epäämistä suurempi ongelma ovat pitkät matkat lähetystöihin. Schengen-viisumia haettaessa joutuu antamaan sormenjäljet, ja sitä varten on usein matkustettava toiseen maahan.

”Esimerkiksi Länsi-Afrikassa joudutaan matkustamaan Nigeriaan asti, mikä usein on hiukan hassua, koska matka Nigeriaan voi olla kalliimpi kuin matka Suomeen. Matka jää joko tekemättä tai sitten se tekee matkasta entistä kalliimman”, Starck kertoo.

Sama ongelma tunnetaan myös Kirkon Ulkomaanavussa. Esimerkiksi eteläsudanilainen työntekijä joutuu Schengen-alueelle päästäkseen lentämään Etiopiaan asti, kertoo järjestön vaikuttamistyön asiantuntija Katri Suomi.

Ongelma on tiedossa myös lähetystöissä. Ulkoministeriön maahantulo -ja passiasioiden yksikön Schengen-vastuuvirkamiehen Timo Täyrysen mukaan viisumien käsittelyä yritetään hoitaa yhteistyössä muiden Schengen-maiden kanssa, mutta moni maa kärsii resurssipulasta eikä siksi halua ottaa vastaan enempää viisumihakemuksia. Tilanteeseen haetaan ratkaisua muun muassa pyrkimällä ulkoistamaan viisumien käsittely yksityisille firmoille.

Kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Eettisen kaupan puolesta rySuomen Lähetysseura

Lue myös

Dollareita seteleinä

Raportti: Julkisen sektorin yhteistyö yksityisen kanssa ei usein palvele köyhimpiä – päin vastoin

Lesothossa sairaalan rakentaminen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä johti valtaviin julkisen sektorin kuluihin. Tuoreen järjestöraportin mukaan näin käy myös monessa muussa tapauksessa.
Eduskuntatalo

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.