Uutiset Kehityspolitiikka

Kehitysmaavieras ei ole aina tervetullut Suomeen – kenkätehtaan työntekijä ja kastiton opiskelija jäivät ilman viisumia

Nepalista ja Intiasta kotoisin olevat vieraat olivat tulossa kertomaan suomalaisille kehitysmaiden oloista, mutta suurlähetystöt pelkäsivät vieraiden jäävän maahan. Järjestöjen mielestä viisumien epääminen sotii Suomen kehityspolitiikkaa vastaan.
Passintarkastus
Viisumi ei ole itsestään selvyys kehitysmaista tuleville matkailijoille. (Kuva: Juska Wendland / CC BY-NC 2.0)

Intialainen työoikeusaktivisti ja -tutkija Avantee Bansal järjesteli viime syksynä matkaa Suomeen ja muualle Eurooppaan Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti) vieraaksi. Hän oli tulossa puhumaan intialaisten kenkätehtaiden heikoista työoloista eurooppalaisille yrityksille, päättäjille ja toimittajille yhdessä toisen intialaisen, kenkätehtaassa työskentelevän Salman Ansarin kanssa.

Kumpikaan ei kuitenkaan saanut viisumia Suomeen. Syynä oli se, että viisumihakemuksen tiedot eivät olleet riittävän luotettavia ja heidän pelättiin jäävän matkan jälkeen oleskelemaan Schengen-alueelle, jonka osa Suomi on.

Samantyyppinen tilanne ei ole Suomessa tavaton. Tänä keväänä myös Suomen Lähetysseuran kehitysmaavieras jäi ilman viisumia. Järjestöt ovat kirjelmöineet asiasta kehitysministeri Kai Mykkäselle (kok) sekä ulkoministeri Timo Soinille (ps), sillä niiden mielestä kielteiset päätökset ovat ristiriidassa Suomen kehityspolitiikan kanssa: ulkoministeriö kannustaa kertomaan kehitysmaa-asioista ja työn tuloksista, mutta se on vaikeaa, jos puhujat eivät saa viisumeita.

”Toisaalta sanotaan, että menestystämme mitataan sillä, miten hyvin pystymme viestimään työn tuloksista, toisaalta valtion koneisto sanoo, että ihmiset, jotka ovat työmme piirissä, eivät ole riittävän varakkaita tai luotettavia, jotta heitä voisi Suomeen päästää”, toteaa Suomen Lähetysseuran ihmisoikeusasiantuntija Tytti Matsinen.

Intialais- ja nepalilaisvieraat eivät olleet tulossa puhumaan juuri ulkoministeriön tukemista hankkeista, mutta Lähetysseura kuuluu ulkoministeriön ohjelmatukea saaviin järjestöihin, Eetti puolestaan on saanut muun muassa ministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea.

Kastittomalle pettymys

Avantee Bansal on tuohtunut lähetystön päätöksestä. Puhujakiertuetta varten oli tehty paljon järjestelyjä ja sitä oli siirretty jo kertaalleen, lähetystölle oli toimitettu vaadittuja dokumentteja ja käyty haastatteluissa, jotta päästäisiin Suomeen kertomaan kenkätehtaiden oloista.

”Tarkoituksena oli saada työntekijän ääni kuuluviin. Se oli hyvä mahdollisuus käydä dialogia teollisuuden johtajien kanssa, jotta työntekijöiden intressejä ja oikeuksia voitaisiin paremmin suojella", Bansal sanoo.

Lähetystö kuitenkin vaati kenkätyöntekijä Ansarilta esimerkiksi työnantajan kirjettä siitä, että tämä oli lomalla. Sellainen ei kuitenkaan ollut Bansalin mukaan mahdollista.

"Tämä on yksi asioista, joista halusimme puhua  Euroopassa : hän ei pysty todistamaan, että työskentelee kyseisessä tehtaassa."

Lähetysseuran viisumitta jäänyt vieras puolestaan oli 21-vuotias nepalilainen opiskelija Sangita BK, joka on saanut vuosia tukea järjestön kummiohjelmassa opintojaan varten. Tamperelainen Harjun seurakunta oli kutsunut hänet kertomaan muun muassa järjestön kummityön merkityksestä sekä kastittomien eli dalitien asemasta Nepalissa. Päätöksen mukaan hänellä ei kuitenkaan ollut riittävästi rahaa tilillään. Naimattomuus ja lapsettomuus taas herättivät lähetystön epäilyksen siitä, että hänellä ei olisi riittävästi syitä palata kotiin.

Itsekin kastittomalle opiskelijalle kielteinen päätös oli pettymys.

”Hän sanoi opiskelujen myötä alkaneensa ajatella, että jos vain opiskelee ja pyrkii elämässä eteenpäin, hän voi myös eteenpäin päästä. Se on vallankumouksellinen ajatus dalitille. Nyt hän koki, että hänet on taas isketty tavallisen dalitin lokeroon: jos hänellä ei ole rahaa tai valtaa, hänellä ei ole mitään merkitystä”, Matsinen sanoo.

Schengen-säännöt sitovat

Kovin yleistä viisumien epääminen kehitysmaavierailta ei Suomessa ole. Euroopan komission tilastojen mukaan viime vuonna Suomen edustustoista haettiin viisumia noin 550 000 kertaa. Vain puolitoista prosenttia päätöksistä oli kielteisiä. Nepalin tapauksessa osuus oli lähes neljänneksen, Intiassa kahdeksan prosenttia.

Kehitysjärjestöjen kattojärjestön Kepan kansalaisjärjestö- ja edunvalvonta-asiantuntija Auli Starck kertoo, että Eetin ja Lähetysseuran vieraiden kaltaisia tapauksia on kuitenkin aika ajoin. Esimerkiksi keväisin pidettävien Maailma kylässä -festivaalien esiintyjien on joskus ollut vaikea saada viisumeita. Toisaalta usein Suomen lähetystöt myös joustavat, mikäli viisumilla esimerkiksi on kiire, hän kertoo.

Ulkoministeriön maahantulo -ja passiasioiden yksikön Schengen-vastuuvirkamies Timo Täyrynen vakuuttaa, ettei kehitysmaiden asukkaisiin sovelleta viisumiprosessissa sen tiukempaa seulaa kuin muillekaan hakijoille. Hän ei kommentoi yksittäistapauksia mutta muistuttaa, että Suomen on noudatettava Schengen-maiden yhteisiä sääntöjä, jotka muun muassa edellyttävät sen arviointia, missä tarkoituksessa ihminen lähtee matkaan. Schengen-viisumilla voi liikkua kaikkien jäsenmaiden alueella.

”Schengenin sääntöjen mukaan on arvioitava, poistuuko ihminen alueelta matkan päätyttyä eikä jää tänne töihin tai muuten oleskelemaan”, hän kertoo.

Oleskeluepäilyn lisäksi viisumeita saatetaan hänen mukaansa evätä myös siitä syystä, että oleskelussa on työntekoon viittaavia piirteitä. Myös aiemmat päätökset ja viisumirekistereihin jääneet merkinnät vaikuttavat siihen, saako ihminen viisumia.

25 Schengen-maahan haettiin viime vuonna viisumia runsaat 15 miljoonaa kertaa. Miljoona hakemusta hylättiin.

Pitkä matka lähetystöön

Kepan asiantuntijan Auli Starckin mukaan kehitysmaavierailijoilla viisumien epäämistä suurempi ongelma ovat pitkät matkat lähetystöihin. Schengen-viisumia haettaessa joutuu antamaan sormenjäljet, ja sitä varten on usein matkustettava toiseen maahan.

”Esimerkiksi Länsi-Afrikassa joudutaan matkustamaan Nigeriaan asti, mikä usein on hiukan hassua, koska matka Nigeriaan voi olla kalliimpi kuin matka Suomeen. Matka jää joko tekemättä tai sitten se tekee matkasta entistä kalliimman”, Starck kertoo.

Sama ongelma tunnetaan myös Kirkon Ulkomaanavussa. Esimerkiksi eteläsudanilainen työntekijä joutuu Schengen-alueelle päästäkseen lentämään Etiopiaan asti, kertoo järjestön vaikuttamistyön asiantuntija Katri Suomi.

Ongelma on tiedossa myös lähetystöissä. Ulkoministeriön maahantulo -ja passiasioiden yksikön Schengen-vastuuvirkamiehen Timo Täyrysen mukaan viisumien käsittelyä yritetään hoitaa yhteistyössä muiden Schengen-maiden kanssa, mutta moni maa kärsii resurssipulasta eikä siksi halua ottaa vastaan enempää viisumihakemuksia. Tilanteeseen haetaan ratkaisua muun muassa pyrkimällä ulkoistamaan viisumien käsittely yksityisille firmoille.

Kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Eettisen kaupan puolesta rySuomen Lähetysseura

Lue myös

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Kolikoita valumassa ulos kaatuneesta lasipurkista

Rikkaat maat lisäsivät kehitysapuaan viime vuonna – Koronavirus lisää painetta nostaa tukea

Vain viisi vaurasta maata saavutti viime vuonna tavoitteen suunnata vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. Suomi on EU-maiden keskitasoa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen puolilähikuvassa.

Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán

Unkarin parlamentti nuiji keväällä läpi lain, jonka mukaan sukupuoli on pysyvä ominaisuus eikä nimeäkään voi enää vaihtaa. Transvanilla-järjestössä toimiva Tina Kolos Orbán toivoo kansainvälistä tukea mutta muistuttaa, että paras tapa edistää transsukupuolisten oikeuksia on tukea oman maan transihmisiä – myös Suomessa.
Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.
Keramiikkapisaroita riippuu puista.

Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Töölönlahden ympäristössä on näytteillä kestävän kehityksen tavoitteita käsitteleviä teoksia aina biotaiteesta performansseihin ja osallistavaan taiteeseen. Kantavana teemana on ihmisen vastuun ymmärtäminen, kertoo näyttelyn kuratoinut taiteilija Marika Tomu Kaipainen.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla puita.

Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille

”Vaikka tilanne on erittäin vakava, siirtyminen kestäville poluille on vielä mahdollinen. Omilla toimillani haluan luoda lapsille uskoa tulevaisuuteen”, sanoo YK-liiton kunniamaininnalla palkittu Suomen kestävyyspaneelin johtaja Eeva Furman.
Riisiä ja papuja pahvilautasella.

Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta

Jos eteläsudanilaisen perusruoka-annoksen hinta suhteutettaisiin yhdysvaltalaiseen tulotasoon, ateriasta saisi pulittaa peräti 336 euroa.

Tuoreimmat

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”
Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta
Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut
Intian vertaisvalistajat auttavat pakkotyön uhreja, jotka voivat olla jopa sukupolvien mittaisessa velkavankeudessa
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Saudi-Arabia ei päässyt YK:n ihmisoikeusneuvostoon – Kiinallekin aiempaa vähemmän ääniä
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Oikeus määräsi Kenian viranomaiset jättikorvauksiin lyijymyrkytyksen uhreille – Kaikki sai alkunsa Phyllis Omidosta, joka on nyt monien sankari
Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut
Maan sisäisten pakolaisten määrä kasvanut tänä vuonna – ”Suurin osa säähän liittyvistä katastrofeista vasta tulossa”