Uutiset

Kehitysavun kritiikki herätti järjestöt ja ulkoministeriön

Ulkoasiainneuvos Matti Kääriäisen kirjaa arvostellaan kyyniseksi ja epäjohdonmukaiseksi.
(Kuva: Pete Lewis / UK Department for International Development / cc 2.0)

Kehitysyhteistyöjärjestöt ja ulkoministeriön virkamiehet arvostelevat ulkoasiainneuvos Matti Kääriäisen tuoretta kirjaa, joka tuomitsee kehitysyhteistyön toimimattomaksi. Moni toivottaa keskustelun aiheesta tervetulleeksi mutta on eri mieltä Kääriäisen väitteiden kanssa.

Muun muassa Suomen Mosambikin suurlähetystössä työskennelleen Kääriäisen tällä viikolla ilmestyneen Kehitysavun kirous -teoksen mukaan nykymuotoinen kehitysyhteistyö pitäisi lopettaa, sillä se ei ole toiminut. Köyhyys ei ole vähentynyt ja kehitysyhteistyötä tehdään muutenkin vain länsimaiden lähtökohdista käsin.

Järjestöt muistuttavat, että vaikka köyhyys onkin vähentynyt hitaasti, kehitysmaiden tilanteen paranemisesta on paljon esimerkkejä. Esimerkiksi lapsikuolleisuuden puolittaminen ei olisi ollut mahdollista ilman kattavia rokotusohjelmia, joita muun muassa Suomi on rahoittanut, kirjoittaa Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki blogitekstissään.

Hänen mukaansa sitä, paljonko kehitysmaiden kehitys johtuu juuri kehitysyhteistyöstä, on kuitenkin vaikea osoittaa, sillä kehitysyhteistyö on paljon muutakin kuin rahan siirtoa.

"Se on yhteisten asioiden hoitoa, politiikan tekoa ja tavoitteiden asettamista. Tavoitteista keskeisempänä voidaan pitää YK:n vuosituhattavoitteita. Ne loivat kaikille maailmaan maille yhteiset aikaan sidotut, mitattavat tavoitteet."

Hetemäen mukaan kehitysyhteistyöstä pitää kuitenkin keskustella, jotta voitaisiin tehdä oikeita asioita. Myös Suomen Lähetysseuran vs. toiminnanjohtaja Rolf Steffansson pitää Kääriäisen kirjassa esittämiä kysymyksiä oikeina. Samoista asioista on hänen mukaansa kuitenkin puhuttu monta vuotta ja toimintaa on myös parannettu, hän sanoo.

"Kyyninen näkemys"

Kääriäinen kehottaa kirjassaan kehitysyhteistyötoimijoita kääntämään huomionsa pienistä hankkeista ja mikrotasosta kokonaisuuteen, kuten laittomaan pääomapakoon ja globaalin kauppajärjestelmän epäreiluuteen. Kepan toiminnanjohtajan Timo Lappalaisen mukaan kansalaisjärjestöt ovat jo mukana makrotason ongelmien ratkaisemisessa. Hän puolustaa myös mikrotason hankkeita.

"Kääriäisen mielipidettä mikrotason kehitysyhteistyöstä voi luonnehtia kyyniseksi: vaikka makrotason ratkaisuja saataisiinkin aikaan, tulevat ne näkyviin yksittäisen ihmisen elämässä vasta kymmenen-kahdenkymmenen vuoden viiveellä. On inhimillisesti katsoen kestämätöntä antaa ihmisten sillä aikaa kuolla tai vähintään elää köyhyysrajan alapuolella", Lappalainen toteaa Kepan verkkosivuilla.

Järjestöjen lisäksi kirjaa ovat kritisoineet myös aiemmin ulkoministeriössä työskennellyt Pohjoismaisen Afrikka-instituutin johtaja Iina Soiri sekä kehitysministeri Sirpa Paatero (sd). Soirin mukaan Kääriäisen kirja on epäjohdonmukainen ja mustavalkoinen.

"Jos perusviestiäsi oikein yrittämällä yrittää ymmärtää, kehitysmaille pitäisi antaa enemmän päätösvaltaa – mutta toisaalta ne ovat kaikki toimimattomia (sivu 109) ja kaikki johtajat ovat korruptoituneita eikä heitä voisi vähempää kiinnostaa köyhyyden vähentäminen (sivu 73)", hän kirjoittaa Kehitys-lehden blogissa.

Helsingin Sanomien haastatteleman Sirpa Paateron mukaan osa kirjan tiedoista on vanhentuneita. Hänen mukaansa myös korruptioon puututaan paremmin kuin Kääriäinen antaa ymmärtää.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkakansalaisyhteiskunta Suomi KepaPlan International SuomiSuomen LähetysseuraSuomen UNICEFUlkopoliittinen instituutti

Lue myös

Kymmeniä lapsia juoksee koulurakennuksen pihalla.

Tavoittamaton 0,7 prosenttia – Kehitysrahoituksen nostamiseen on poliittista tahtoa, mutta tekoja odotellaan yhä

Kehityspoliittinen toimikunta jakoi hallitukselle sekä kiitoksia että moitteita arviossaan Suomen kehityspolitiikasta. Kehitysrahoituksen riittämätön taso on Suomen ikuisuusongelma, joka erottaa meidät muista Pohjoismaista.
Kaksi naista tietokoneen ääressä takaapäin kuvattuna.

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”

Eilen julkaistu uusi kehityspoliittinen selonteko linjaa, että Suomi saavuttaa vuonna 2030 tavoitteensa ohjata bruttokansantulostaan 0,7 prosenttia kehitysyhteistyöhön. Järjestöt kritisoivat kuitenkin aikataulun puuttumista. Selonteon toteuttamista varjostaa myös perussuomalaisten jääminen pois.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Barbadoksen kenraalikuvernööri Sandra Mason istuu keltaisessa asussa juhlavassa tuolissa, univormuasuinen nainen ojentaa jotain hänen käteensä.

Barbadoksesta tulee tasavalta – Samalla maailman johtajien joukkoon liittyy yksi uusi naispresidentti

Barbados juhlistaa itsenäisyyspäiväänsä luopumalla monarkistisesta kytköksestä entiseen siirtomaaisäntäänsä.
Joukko värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita naisia jonottamassa, taustalla kerrostaloja.

Koronapandemia on kärjistänyt eriarvoisuutta – Miesten kuolleisuus on suurempaa, mutta naiset kärsivät taloudellisesti

Koronapandemia on koetellut koko maailmaa, mutta ei kuitenkaan tasapuolisesti. Punaisen Ristin raportin mukaan etenkin naiset, kaupungeissa asuvat ja siirtolaiset ovat kärsineet pandemian sosioekonomisista vaikutuksista.
Hylätty ostoskärry makaa vedessä. Vedenpinnasta heijastuu kerrostalo.

Hyvinvointia vai ekologista kestävyyttä? – Tutkimuksen mukaan yksikään maa ei ole onnistunut yhdistämään näitä tavoitteita

Ihmiset elävät pidempään ja saavat käydä koulua pidempään kuin 30 vuotta sitten. Samalla ympäristöön kohdistuva kuormitus on jatkuvasti kasvanut, eikä yksikään maa ole onnistunut turvaamaan kansalaistensa sosiaalista perustaa ilman ekologisten raja-arvojen ylittymistä.
Pimeän rakennuksen sisätila, etäällä joukko lapsia.

Nälkä ja epätoivo lisääntyvät Libanonissa – Asiantuntijat ovat huolissaan maan vakaudesta

Talouskurimukseen suistuneessa Libanonissa yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoan hinta on yli seitsenkertaistunut parissa vuodessa.
José Antonio Kast puhuu median mikrofoneille.

Saako Chile oman Bolsonaronsa? – Laitaoikeiston ehdokas on gallupien kärjessä

”Chilen Bolsonaroksi” kutsuttu José Antonio Kast on noussut presidentinvaalien yllätyssuosikiksi. Kastin suosio on osaltaan vastareaktio vasemmiston menestykselle perustuslain uudistamishankkeessa.