Kehitysapua saa nyt käyttää myös ääriliikkeiden torjuntaan | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Kehitysapua saa nyt käyttää myös ääriliikkeiden torjuntaan

OECD:n kehitysapukomitea sopi uusista säännöistä, joiden mukaan osa väkivaltaisten ääriliikkeiden vastaisesta työstä voidaan jatkossa tilastoida kehitysyhteistyövaroiksi. Järjestöt pelkäävät, että avusta hyötyy joku muu kuin köyhät.

(Kuva: Dennis Skley / CC BY-ND 2.0)

Kehitysyhteistyövaroja saa jatkossa käyttää muun muassa väkivaltaisten ääriliikkeiden vastaiseen työhön sekä aiempaa laajemmin yksityisen sektorin tukemiseen. Kehitysapua antavat OECD-maat päättivät asiasta viime viikon lopulla. Ennakkoon paljon keskustelua herättänyttä sääntöä avunantajamaiden omien pakolaiskulujen tilastoinnista kehitysavuksi ei kuitenkaan uudistettu.

Jo ennakkoon kritiikkiä esittäneet eurooppalaiset kansalaisjärjestöt pelkäävät, että muutokset tekevät kehitysavun määritelmästä liian lavean, mikä johtaa siihen, että kehitysmaat saavat konkreettista apua entistä vähemmän.

"Näissä päätöksissä on se riski, että apu hyödyttää tulevaisuudessa rikkaita maita sen sijaan, että se käytettäisiin köyhyyden vähentämiseen kehitysmaissa", toteaa eurooppalaisjärjestöjen Eurodad-verkoston vaikuttamistoiminnan päällikkö Jeroen Kwakkenbos.

Kehitysavun tilastointisäännöt koskevat teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n kehitysapukomitean DAC:n 29:ää jäsenmaata, jotka vuonna 2014 antoivat kehitysapua yhteensä 126 miljardia euroa. Ne raportoivat vuosittain käyttämänsä kehitysyhteistyövarat OECD:lle, joka seuraa ja tilastoi apuvirtojen kehitystä.

Kehitysapua turvallisuuskuluihin

Tilastomääritelmät ovat erityisen ajankohtaisia nyt, sillä Euroopassa vellova pakolaiskriisi, taloustaantuma ja terrorismipelot ovat saaneet monet maat pohtimaan tarkkaan, miten ne apuvaransa käyttävät. Ennen kokousta ainakin Iso-Britannia ja Ranska lobbasivat sen puolesta, että aiempaa suurempi määrä sotilaallisia kuluja voitaisiin sisällyttää kehitysapuun.

DAC:n kokouksessa suurin muutos oli lopulta lisäys "väkivaltaisesta ekstremismistä", jonka torjunnasta osan voi nyt tilastoida kehitysavuksi.

Pykälän reunaehdot ovat tiukat, kertoo kokoukseen osallistunut lähetystöneuvos Esko Männistö ulkoministeriön kehityspolitiikan yksiköstä. Rahaa ei esimerkiksi saa käyttää avunantajamaiden omien turvallisuusuhkien torjuntaan, eikä taisteluoperaatioita saa tukea. Männistön mukaan muutos tuskin vaikuttaa esimerkiksi Suomen tapaan tilastoida kehitysyhteistyökuluja.

Kehitysapurahoilla voidaan DAC:n mukaan myös esimerkiksi kouluttaa armeijoita ja poliisia ihmisoikeuskysymyksissä, kouluttajina "mieluiten" siviilit.

Järjestöjen mielestä turvallisuuskulujen osuuden lisääminen kehitysavussa on vääränlaista kehitystä, ja tiukoista ehdoista huolimatta ne pelkäävät, että esimerkiksi "ekstremismin" määritelmä voi jäädä tulkinnanvaraiseksi.

Männistön mukaan riskeistä ollaan tietoisia myös DAC:ssa.

"Kokouksessa oli vahva ajatus siitä, että kriteerien määrittelyn on oltava tarkkaa. Kehitysavun ytimen on säilyttävä, eikä käsitettä saa väljentää liikaa. Uskottavuudesta halutaan pitää kiinni", hän sanoo.

Pakolaiskulut huolettavat

Kokouksessa päätettiin myös muuttaa yksityisen sektorin tukemiseen liittyviä sääntöjä, jotta mahdolliset esteet yksityisen sektorin kehitysyhteistyölle vähenisivät. Uudistus saadaan kuitenkin loppuun vasta syksyllä.

Sen sijaan pakolaiskuluihin liittyviä sääntöjä ei muutettu, vaikka aiheesta käytiin paljon keskustelua etukäteen.

DAC:n 1990-luvun lopulta voimassa olleiden sääntöjen mukaan ensimmäisen vuoden pakolaiskulut saa raportoida kehitysavuksi, mutta pakolaiskriisin seurauksena osa on lisännyt pakolaiskulujen osuutta kehitysavusta ja haluaisi löysätä sääntöjä vielä lisää. Esimerkiksi Eurodadin mukaan pakolaiskuluja ei pitäisi kuitenkin raportoida lainkaan kehitysavuksi, sillä rahat jäävät tällöin rikkaaseen maahan, eivät kehitysmaalle.

"Kokouksessa päädyttiin siihen, että tässä tilanteessa ei ole oikea aika lähteä muuttamaan kriteereitä", Männistö toteaa.

Sen sijaan kokouksessa päätettiin tähdätä sääntöjen selventämiseen, sillä moni maa tulkitsee sääntöjä omalla tavallaan. Esimerkiksi Suomi ei laske pakolaiskuluihin mukaan käännytettyjä turvapaikanhakijoita, jotkut muut maat taas laskevat.

Suomi ei ota pakolaiskuluja kehitysyhteistyöbudjetista, vaan sisäministeriön budjetista. OECD:lle ne kuitenkin raportoidaan kehitysyhteistyövaroina.

Aiheesta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Kepa.

PÄIVITYS 24.2. Lisätty kohta ihmisoikeuskoulutuksesta ja tekstin muokkaus.

Lisää uusi kommentti