Uutiset

Kaupunkisodat tuhoisia siviileille

Punaisen Ristin selvityksen mukaan viime vuosina Irakin ja Syyrian siviiliuhreista 70 prosenttia on kuollut kaupungeissa. Kaupunkisodat ovat erityisen tuhoisia, sillä niissä siviilit jäävät usein sotatoimien alle.
Raunioituneita taloja, kolme naista ja lapsi Aleppossa Syyriassa.
Kaupunkeihin keskittyvät sodat ovat tuhoisia siviileille. Kuva kapinallisten alueelta Syyrian Alepposta elokuussa 2014. (Kuva: Shelly Kittleson / IPS)

(IPS) -- Syyriassa, Irakissa ja Jemenissä menehtyi vuosina 2010–2015 puolet kaikista maailman selkkausten siviiliuhreista. Kaupunkeihin kohdistuneissa hyökkäyksissä kuoli viisinkertainen määrä siviilejä muihin taisteluihin verrattuna, Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC) raportoi.

”Tutkimuksemme kertoo, että kolmen viime vuoden aikana Irakin ja Syyrian sodan siviiliuhreista järkyttävät 70 prosenttia kuoli kaupungeissa”, ICRC:n Lähi-idän aluejohtaja Robert Mardini sanoo.

”Se kuvaa sitä, miten tappaviksi taistelut ovat käyneet. Tilanne on entistä hälyttävämpi, kun uusia operaatioita aloitetaan Syyrian Raqqassa tai hyökkäykset kiihtyvät Irakin Mosulissa. Urbaani kärsimys saa uudet mittasuhteet, kun kukaan tai mikään ei ole turvassa väkivallalta”, hän jatkaa.

Raportti perustuu alustavaan analyysiin Lähi-idän taisteluja koskevista tiedoista kolmen viime vuoden ajalta. Asiantuntija-arvioita tukevat asukkaiden kertomukset Syyrian Alepposta, Irakin Mosulista ja Jemenin Taizista. Raportti valottaa piirityssodan ja räjähteiden käytön tuhoisia vaikutuksia asukkaisiin ja tärkeisiin perusrakenteisiin.

17 miljoonaa paennut

Kodistaan pakenemaan joutuneita irakilaisia, syyrialaisia ja jemeniläisiä on yhteensä yli 17 miljoonaa. Poliittisten ratkaisujen puuttuessa selkkausten pitkittyminen uhkaa tuottaa yhä lisää pakolaisia, raportti varoittaa.

Sen mukaan kaupunkisotien tuhoisuus johtuu tavasta, jolla niitä käydään. Aseelliset osapuolet eivät kykene erottamaan sotilaskohteita siviilirakenteista – tai käyvät tarkoituksella siviilien kimppuun.

Punainen Risti muistuttaa, että tilannetta voivat muuttaa ne, joilla on valtaa. Järjestö vaatii sotien osapuolia ottamaan huomioon taistelujen vaikutukset ihmisiin, joita he haluavat hallita.

”Pystyvätkö voittajat säilyttämään rauhan, jos ihmisistä tuntuu, etteivät he ole kunnioittaneet sen enempää lakia kuin asukkaiden ihmisarvoakaan”, Mardini kysyy.

Hänen mukaansa selkkausten seuraukset tuntuvat vielä sukupolvien ajan ja vaarana on, että kaupungeista kehittyy väkivallan hautomoja.

Liittolaisia hillittävä

Mardini korostaa, että sotien osapuolia tukevien valtioiden pitää hillitä liittolaisiaan ja varmistaa, että nämä kunnioittavat humanitaarista oikeutta. ”Kun aseet vaikenevat, paikallisten ihmisten ja järjestöjen tulee päästä täysillä mukaan jälleenrakennukseen.”

Raportissa käsitellään myös Libanonin sisällissotaa (1975–1990) ja esitellään Beirut väkivallasta toipumisen mallina muille kaupungeille.

ICRC:n raportin pohjana ovat kaupunkeja koskevat tiedot, joita on koottu useista Irakin ja Syyriaan maakunnista vuoden 2014 tammikuun ja kuluvan vuoden maaliskuun väliseltä ajalta.

Koko maailman konflikteihin on liittynyt keskimäärin 90 000 siviilikuolemaa vuosina 2010–2015. Irakin, Syyrian ja Jemenin yhteenlaskettu vuotuinen uhrimäärä oli 42 000 eli 47 prosenttia kaikista.

kaupungitsota ja rauhakonfliktiturvallisuus Punainen Risti

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Aasialainen mies lajittelee muovijätettä

Muovigaten jälkipyykki: mitä muovin dumppaaminen kehitysmaihin kertoo taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta?

Rikkaat valtiot viettävät kulutusjuhlaa ja sotkut kuljetetaan köyhempien siivottavaksi, kirjoittaa globaaleja jätevirtoja tutkinut Niko Humalisto.
Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.