Uutiset

Kaupungistuminen aiheuttaa päänvaivaa kehitysmaille

Pitäisikö kaupungit rakentaa autovaltaisiksi vai suosia joukkoliikennettä, pohtivat vinhaa vauhtia urbanisoituvat kehitysmaat. Kysymyksistä polttavin on kuitenkin infrastruktuurin rahoitus.
YK:n Habitat-järjestön kokous Ecuadorin Quitossa pohti kaupungistumista. Esillä oli kuvakooste eurooppalaisista kaupungeista. (Kuva: Emilio Godoy / IPS)

(IPS) -- Pitäisikö kaupungit rakentaa autovaltaisiksi vai suosia joukkoliikennettä, pohtivat vinhaa vauhtia urbanisoituvat kehitysmaat. Kysymyksistä polttavin on kuitenkin tarvittavan infrastruktuurin rahoitus.

Kestävä kaupungistuminen oli teemana YK:n Habitat-järjestön kolmannessa konferenssissa lokakuun jälkipuoliskolla Ecuadorin pääkaupungissa Quitossa. 20 vuoden välein kokoontuva Habitat linjasi tulevaisuutta Uusi urbaani agenda -julistuksessaan.

Vuonna 2015 maapallon asukkaista eli kaupungissa 54 prosenttia, mutta vuonna 2050 osuus nousee 66 prosenttiin. Amerikoissa kaupunkilaisten prosenttiosuus on silloin 87, Euroopassa 82, Aasiassa 64 ja Afrikassa 56 prosenttia.

Latinalaisen Amerikan ja Karibian kaupungistumisessa mietityttävät liikkuminen, vesi- ja viemärihuolto, kunnolliset asunnot, ilmastonkestävyys, uusiutuva energia, digitalisaatio sekä taistelu väestöryhmien eriytymistä ja eriarvoistumista vastaan, YK:n alueellisen talouskomission johtaja Alicia Bárcena listaa.

"Infraa puuttuu, eikä se ole riittävän yhtenäistä. Vaihtoehdot ovat yhdysvaltalainen autokeskeinen malli ja eurooppalainen, joka suosii pienempiä kaupunkeja sekä joukkoliikennettä", hän pohtii.

Julkinen rahoitus kutistuu

Latinalaisessa Amerikassa sijoitetaan infrastruktuuriin kaksi prosenttia kansantuotteesta, kun osuus esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa on kahdeksan prosenttia, Habitat-kokoukselle laadittu raportti kertoo.

Sijoitukset infraan ovat vähentyneet kaikkialla 30 viime vuoden aikana, koska julkinen rahoitus on kutistunut eikä yksityinen ole kasvanut vastaavasti.

Kehitysmaiden suurkaupunkien pitäisi kyetä ratkomaan valtavia ongelmia liittyen saastumiseen, ilmastonmuutokseen, kaoottiseen kasvuun, liikenneruuhkiin sekä työsuhteiden turvattomuuteen ja eriarvoisuuteen.

Yleisamerikkalaisen kehityspankin (IDB) laskujen mukaan alueella tarvittaisiin pelkästään kaupunkien infrastruktuuriin 130 miljardin euron sijoitukset.

Cities Climate Finance Leadership Alliance (CCFLA) puolestaan arvioi, että maailman pitää sijoittaa seuraavien 15 vuoden aikana 84 000 miljardia euroa vähähiilisen ja ilmastonkestävän infran rakentamiseen.

Hyötyä maan arvon noususta

Kuuma kysymys on, mistä rahat otetaan heikon talouskasvun oloissa.

IDB:n asiantuntija Andrés Blanco ehdottaa, että julkistalouden tulisi saada nykyistä suurempi hyöty maan arvon noususta, joka seuraa infran paranemisesta ja maankäytön sääntöjen muuttumisesta.

"Toistaiseksi näin ei ole tapahtunut, koska valtio ja kunta maksavat kulut, mutta hyödyt menevät yksityisille maanomistajille", hän sanoo.

IDB tutki kolmea brasilialaista kaupunkia ja havaitsi, että vesijohtojen rakentamiseen tehty yhden dollarin sijoitus neliömetriä kohden nosti maan arvoa 11 dollarilla. Viemäröinti ja katurakentaminen toivat lähes yhtä suuren arvonnousun.

Ecuadorin Quitossa maa-alueen siirtyminen kaavoituksessa maalta kaupunkiin nosti sen arvoa 400 prosenttia.

YK:n ympäristöjärjestö Unep esitteli Quitossa katsauksensa, jossa kehotetaan kaikkia valtioita sijoittamaan vähintään viidennes liikennebudjetistaan pyöräily- ja kävelyteihin. Se säästää ihmishenkiä ja vähentää saasteita sekä kasvikaasuhuonepäästöjä.

kehityskaupungit Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat