Uutiset

Kaupungistuminen aiheuttaa päänvaivaa kehitysmaille

Pitäisikö kaupungit rakentaa autovaltaisiksi vai suosia joukkoliikennettä, pohtivat vinhaa vauhtia urbanisoituvat kehitysmaat. Kysymyksistä polttavin on kuitenkin infrastruktuurin rahoitus.
YK:n Habitat-järjestön kokous Ecuadorin Quitossa pohti kaupungistumista. Esillä oli kuvakooste eurooppalaisista kaupungeista. (Kuva: Emilio Godoy / IPS)

(IPS) -- Pitäisikö kaupungit rakentaa autovaltaisiksi vai suosia joukkoliikennettä, pohtivat vinhaa vauhtia urbanisoituvat kehitysmaat. Kysymyksistä polttavin on kuitenkin tarvittavan infrastruktuurin rahoitus.

Kestävä kaupungistuminen oli teemana YK:n Habitat-järjestön kolmannessa konferenssissa lokakuun jälkipuoliskolla Ecuadorin pääkaupungissa Quitossa. 20 vuoden välein kokoontuva Habitat linjasi tulevaisuutta Uusi urbaani agenda -julistuksessaan.

Vuonna 2015 maapallon asukkaista eli kaupungissa 54 prosenttia, mutta vuonna 2050 osuus nousee 66 prosenttiin. Amerikoissa kaupunkilaisten prosenttiosuus on silloin 87, Euroopassa 82, Aasiassa 64 ja Afrikassa 56 prosenttia.

Latinalaisen Amerikan ja Karibian kaupungistumisessa mietityttävät liikkuminen, vesi- ja viemärihuolto, kunnolliset asunnot, ilmastonkestävyys, uusiutuva energia, digitalisaatio sekä taistelu väestöryhmien eriytymistä ja eriarvoistumista vastaan, YK:n alueellisen talouskomission johtaja Alicia Bárcena listaa.

"Infraa puuttuu, eikä se ole riittävän yhtenäistä. Vaihtoehdot ovat yhdysvaltalainen autokeskeinen malli ja eurooppalainen, joka suosii pienempiä kaupunkeja sekä joukkoliikennettä", hän pohtii.

Julkinen rahoitus kutistuu

Latinalaisessa Amerikassa sijoitetaan infrastruktuuriin kaksi prosenttia kansantuotteesta, kun osuus esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa on kahdeksan prosenttia, Habitat-kokoukselle laadittu raportti kertoo.

Sijoitukset infraan ovat vähentyneet kaikkialla 30 viime vuoden aikana, koska julkinen rahoitus on kutistunut eikä yksityinen ole kasvanut vastaavasti.

Kehitysmaiden suurkaupunkien pitäisi kyetä ratkomaan valtavia ongelmia liittyen saastumiseen, ilmastonmuutokseen, kaoottiseen kasvuun, liikenneruuhkiin sekä työsuhteiden turvattomuuteen ja eriarvoisuuteen.

Yleisamerikkalaisen kehityspankin (IDB) laskujen mukaan alueella tarvittaisiin pelkästään kaupunkien infrastruktuuriin 130 miljardin euron sijoitukset.

Cities Climate Finance Leadership Alliance (CCFLA) puolestaan arvioi, että maailman pitää sijoittaa seuraavien 15 vuoden aikana 84 000 miljardia euroa vähähiilisen ja ilmastonkestävän infran rakentamiseen.

Hyötyä maan arvon noususta

Kuuma kysymys on, mistä rahat otetaan heikon talouskasvun oloissa.

IDB:n asiantuntija Andrés Blanco ehdottaa, että julkistalouden tulisi saada nykyistä suurempi hyöty maan arvon noususta, joka seuraa infran paranemisesta ja maankäytön sääntöjen muuttumisesta.

"Toistaiseksi näin ei ole tapahtunut, koska valtio ja kunta maksavat kulut, mutta hyödyt menevät yksityisille maanomistajille", hän sanoo.

IDB tutki kolmea brasilialaista kaupunkia ja havaitsi, että vesijohtojen rakentamiseen tehty yhden dollarin sijoitus neliömetriä kohden nosti maan arvoa 11 dollarilla. Viemäröinti ja katurakentaminen toivat lähes yhtä suuren arvonnousun.

Ecuadorin Quitossa maa-alueen siirtyminen kaavoituksessa maalta kaupunkiin nosti sen arvoa 400 prosenttia.

YK:n ympäristöjärjestö Unep esitteli Quitossa katsauksensa, jossa kehotetaan kaikkia valtioita sijoittamaan vähintään viidennes liikennebudjetistaan pyöräily- ja kävelyteihin. Se säästää ihmishenkiä ja vähentää saasteita sekä kasvikaasuhuonepäästöjä.

kehityskaupungit Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.
Mies maatilalla

Siat tuottavat sähköä Brasiliassa

Brasilialaiseen Entre Rios do Oesten kaupunkiin on ideoitu ja toteutettu minilämpövoimala, joka käyttää kahdeksantoista sikafarmin tuottamaa biokaasua. Energiakuluista syntyvät säästöt sijoitetaan terveyteen ja koulutukseen.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset