Uutiset

Kauppapolitiikka kansalaisjärjestöjen hampaissa

Maataloustuotteilla täytetty ruumisarkku kannettiin maaliskuun puolivälissä Euroopan unionin tontille Brysselissä. Kansalaisjärjestöt syyttävät EU:n kauppapolitiikkaa köyhien maiden kurjistamisesta. EU:n ja sen jäsenten toteuttama vapaakauppa maksaa köyhille maille joka päivä 1,9 miljardia euroa, mikä on 14 kertaa enemmän kuin niiden saama kehitysapu.

Maataloustuotteilla täytetty ruumisarkku kannettiin maaliskuun puolivälissä Euroopan unionin tontille Brysselissä. Kansalaisjärjestöt syyttävät EU:n kauppapolitiikkaa köyhien maiden kurjistamisesta. EU:n ja sen jäsenten toteuttama vapaakauppa maksaa köyhille maille joka päivä 1,9 miljardia euroa, mikä on 14 kertaa enemmän kuin niiden saama kehitysapu.

Bsyssel, 18.04.05 (IPS) - Maataloustuotteilla täytetty ruumisarkku kannettiin maaliskuun puolivälissä Euroopan unionin tontille Brysselissä. Kansalaisjärjestöjen mielenilmaus syyttää EU:n kauppapolitiikkaa köyhien maiden kurjistamisesta.

Protesti liittyy maailmanlaajuiseen kampanjaan oikeudenmukaisen kaupan puolesta, ja Brysselin tempauksen takana olivat muun muassa Euroopan maan ystävät, Oxfam International ja Christian Aid.

"Kaupassa ei ole kyse vain taloudesta ja bisneksestä, vaan ihmisten elämästä ja elinehdoista sekä peruspalveluiden ja ympäristön laadusta", järjestöt muistuttavat.

Niiden mukaan EU ja sen jäsenmaat ovat ajaneet kaupan vapauttamista tavalla, jonka seurauksena köyhät maat menettävät joka päivä 1,9 miljardia euroa eli 14 kertaa enemmän kuin saavat kehitysapua. Kehitysmaat on pakotettu avaamaan markkinansa, mutta teollisuusmaat suojelevat yhä omiaan.

Siksi EU:ta vaaditaan lopettamaan maataloustuotteidensa viennin tukeminen. Sulku halutaan myös vaatimuksille, että kehitysmaiden on poistettava kaikki esteet maatalousalan kaupalta.

Järjestöt arvostelevat taloudellisia kumppanuussopimuksia (EPA), joita EU tarjoaa vanhoille siirtomaille Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueella (ACP). Sopimusten on määrä valmistua vuoden 2007 lopulla.

"Sopimusten sanotaan edistävän kehitystä, mutta ne pakottavat 37 kehitysmaata ja 40 vähiten kehittynyttä maata avaamaan markkinansa lähes täysin EU:n tuotteille", Marc Maes belgialaisesta 11.11.11-järjestöstä selittää.

"Komissio sanoi kuuntelevansa ACP-maiden tarpeita EPA-neuvotteluissa, mutta niin ei ole tapahtunut. Sen sijaan komissio on jo päättänyt neuvottelujen lopputuloksen ja ahdistaa ACP-maita pakkopaitaan", hän jatkaa.

Moitittavaa riittää myös EU:n suhtautumisessa kehitysmaiden vesi- ja viemärihuollon järjestämiseen. EU:n virallinen kanta on, että kehitysmaiden ei ole pakko avata alaa kilpailulle ja yksityistämiselle. Järjestöjen mukaan se kuitenkin painostaa niitä käytännössä juuri siihen.

kauppa Pohjois-Eurooppa

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.