Kasvihuoneteltat parantavat ruokavaliota Bolivian vuorilla | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Kasvihuoneteltat parantavat ruokavaliota Bolivian vuorilla

Pari vuotta sitten pienissä vuoristokylissä Boliviassa elettiin lähinnä riisillä, munilla ja kanalla. Nyt itse kasvatetut vihannekset täyttävät proteiinin, vitamiinien ja hivenaineiden tarpeen.

Bolivialainen Jhaneth Rojas kasvihuoneessaan

Bolivialainen Jhaneth Rojas korjaa satoa perheen kasvihuoneesta Phuyuwasissa keskisen Bolivian Cochabamban alueella. Kuva: Franz Chávez / IPS.

(IPS) -- Lasten aliravitsemus on taakse jäänyttä elämää, ja aikuisetkin ovat entistä terveempiä popsimiensa vihannesten ansiosta, ketsua-intiaani Maribel Vallejos kertoo. Hän asuu Bolivian vuoristossa, jonne alettiin kaksi vuotta sitten pystyttää kasvihuonetelttoja ruuantuotannon monipuolistamiseksi.

Maanviljely on vaativa laji Andien laaksoissa Cochabamban alueella. Lämpötila voi nousta päivällä 28 asteeseen ja pudota yöllä neljään, agronomi Remmy Crespo sanoo. Hän vetää Bolivian maatalousministeriön ja YK:n ruokajärjestön FAOn hanketta alueella.

Maatalousneuvojat saapuivat pari vuotta siten Poconan ja Pojon kuntiin, joiden asutus on hajallaan pienissä vuoristokylissä. Tuolloin paikallinen ruokavalio koostui pääasiassa riisistä, kananmunista ja satunnaisesti kanasta.

Nyt asukkaiden päivittäin saama kalorimäärä on noussut 800:lla ja itse kasvatetut vihannekset täyttävät proteiinin, vitamiinien ja hivenaineiden tarpeen, Crespo jatkaa.

Laaja vihannesvalikoima

Phuyuwasissa asuva nuori Jhaneth Rojas kiskoo pulskia retiisejä maasta ja kertoo perheensä ruokailutottumusten muuttuneen rajusti. ”Aiemmin täällä ei kasvatettu retiisiä, punajuurta, kurkkua, kurpitsaa, papua, parsakaalia tai pinaattia. Nyt isäni haluaa laajentaa kasvihuonetta entisestään, jotta lapsista kasvaa voimakkaita.”

Hanke käynnistyi Phuyuwasin kylässä helmikuussa 2016, jolloin pystytettiin 6 kasvihuonetelttaa. Nyt niitä on kylässä jo 28.

Clemencia Zapata asuu Villa Esperanzan kylässä 3 300 metrin korkeudessa ja viljelee salaattia, kaalia sekä maissia paljaan taivaan alla. Häntä FAO ja sen yhteistyökumppanit ovat auttaneet korvaamaan tuholaisten torjuntaan tarvittavia kemikaaleja biologisilla vastineilla.

Huhtikuussa alueella aloitti toimintansa laitos, joka valmistaa paikallisista kasviksista terveellisiä ruokia. Sitä johtavat naiset, ”koska miehet eivät ole kiinnostuneita”, sanoo tuotannosta vastaava Zaida Orellana.

Kalaa ja marsua

Kasvisten ohella hanke edistää kalan ja lihan paikallista tuotantoa. Jo 224 perheellä on Poconan ja Pojon alueella 10 x 10 -metrinen allas, jossa kasvatetaan karppeja.

Jokainen kalankasvattajaksi aikova sai koulutuksen alan perusteista ja joutui investoimaan altaaseen noin 120 euroa.

Lihakarjana kyläläiset innostettiin kasvattamaan marsuja, jotka ovat Andien alueen perinteistä herkkua. Yksi marsuemo tuottaa 30 poikasta vuodessa. Se ja lihan hyvät ravintoarvot innostivat Daly Garcían perustamaan marsutarhan. Jyrsijöiden tarvitseman sinimailasen nainen pystyy kasvattamaan hedelmäpuiden ohella omalla kahden hehtaarin tilallaan.

Kommentit

Lähettänyt Heikki Jokipii (ei varmistettu) 14.9.2017 - 15:41

"Clemencia Zapata asuu Villa Esperanzan kylässä 3 300 metrin korkeudessa ja viljelee salaattia, kaalia sekä maissia paljaan taivaan alla. Häntä FAO ja sen yhteistyökumppanit ovat auttaneet korvaamaan tuholaisten torjuntaan tarvittavia kemikaaleja biologisilla vastineilla."

Tuosta (alunperin) kuvatekstin käännöksestä: ilmaisu "bio-inputs" ei kyllä käänny suomeksi "tuholaisten torjuntaan tarvittavien kemikaalien biologisiksi vastineiksi". Jos se olisi haluttu sanoa, siinä olisi kyllä ollut "bio-pesticides" tai vastaavaa. Nyt kyllä siinä viitattiin luomulannoitteisiin.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia