Uutiset Intian kehitys

Kastittomien orjuuttaminen jatkuu yhä Intiassa

Temppeliorjuus on yhä elävä perinne, ja moni kastiton raataa myös kaivoksissa.
(Kuva: Racineur / Flickr.com / cc 2.0)

(IPS) -- Intian Karnatakassa asuva HuligeAmma ansaitsee nyt niukan leipänsä ompelemalla. Vielä vähän aikaa sitten hän oli orja; ensin hindutemppelin seksityöläisenä ja myöhemmin rautalouhoksella.

"Vanhempani luovuttivat minut 12-vuotiaana temppeliin Yellama-jumalattaren palvelijaksi", kertoo yli nelikymppinen HuligeAmma, joka kuuluu Intian syrjityimpään väestöön, kastittomiin.

Temppeliorjuus on vuosisatainen perinne. Alkujaan kunnioitetuista naisista tuli temppelien köyhtyessä seksiorjia. Käytäntö kiellettiin vuonna 1988, mutta jatkuu yhä.

HuligeAmma sai temppelissä viisi lasta, joista viimeisen synnyttyä hän pakeni Hospetin kaupunkiin osavaltion pohjoisosassa.

Uusi orjuus kaivoksessa

Bellaryn alueella on runsaasti rautamalmia, ja siellä toimii lukuisia luvattomia kaivoksia, jollaisesta HuligeAmmakin sai helposti työtä.

Kuusi vuotta hän raatoi aamusta iltaan avolouhoksella hakku aseenaan. Vanhin tytär Roopa, joka on nyt 22-vuotias, uurasti äitinsä rinnalla lapsityöläisenä. He ansaitsivat yhteensä vähän yli puoli euroa päivässä.

Poliisi teki ratsioita luvattomille kaivoksille, ja pidätetyt työntekijät joutuivat pulittamaan vähintään viikon palkan vapautuakseen. Rahat lainasi työnantaja, joka näin orjuutti työntekijät velalla.

Vuonna 2009 HuligeAmma ei kestänyt enää armotonta raadantaa ja työtoverien seksuaalista ahdistelua, jonka uhriksi hän entisenä temppeliorjana joutui. Hän haki apua Sakhi-järjestöltä, joka auttaa kastittomia vapautumaan orjuuden kaltaisista oloista.

Riisto jatkuu

Perhe asuu nyt Nagenhallissa. HuligeAmma ompelee ja opettaa ompelua kylän tytöille, Roopa vetää Sakhin nuorisotyötä ja nuoremmat lapset ovat päässeet kouluun. Perheen tulot ovat alle 50 eurosenttiä päivässä, mutta sillä tulee jotenkin toimeen.

Intian 200 miljoonasta kastittomasta moni elää yhä orjuudessa. Pelkästään Karnatakassa on arviolta 23 000 temppeliorjaa, joista yli 90 prosenttia on kastittomia naisia, kertoo Sakhin johtaja Bhagya Lakshmi.

Rautakaivoksilla työskentelee järjestön mukaan tuhansia kastittomia, vaikka heille maksetaan paljon vähemmän kuin muille. Laiton kaivostoiminta kiellettiin 2011, mutta sitä ei ole saatu kokonaan loppumaan. Toiminta aiheuttaa valtiolle miljoonien tappiot ja saastuttaa pohjavesiä sekä viljely- ja metsämaita.

Tytöt kouluun

Sakhi tukee erityisesti kastittomien tyttöjen koulutusta, sillä ryhmän naisten lukutaitoprosentti voi jäädä kymmeneen Etelä-Intiassa. Vuodesta 2011 Bellaryssa on päässyt kouluun 600 tyttöä, joilta opiskelu oli jäädä kokonaan väliin. Danapuran kylässä 25 naisella on jo yliopistotutkinto.

Järjestö edistää myös naisten vaatimattomia elinkeinoja, kuten ompelua tai vuohenpitoa.

Bellaryssa odotetaan yhä valtion lupaamia korvauksia laittomien kaivosten aiheuttamista haitoista. Maksujen viipyessä naiset ovat perustaneet oman rahaston, joka avustaa perheitä käymälöiden rakentamisessa. Tarvetta on, sillä alueelta löytyy yksi vessa 90:tä asukasta kohti.

Intian kehitys ihmisoikeudetkansalaisoikeudetuskonto Intia Suomen IPS

Lue myös

Mies pyöräilee.

Koronarajoitukset pilasivat monen teenviljelijän sadon Intiassa – Eniten kärsivät pienipalkkaiset teenpoimijat

Ennen pandemiaa teepensaiden kasvatus oli Tripuran osavaltiossa kukoistava elinkeino. Koronasulku kuitenkin vaikeutti sadonkorjuuta, ja kun rajoituksia höllättiin, oli jo liian myöhäistä.
Vihannesnippuja lähikuvassa, taustalla ihmisiä torilla.

Intian koronasulku iski maanviljelijöihin – Myymättä jääneitä tuotteita on jouduttu jopa polttamaan

Liikennerajoitukset, työvoiman puute ja viime viikkojen kehnot säät ovat haitanneet viljasadon korjuuta Intiassa, joka on ollut koronasulussa maaliskuun lopulta alkaen. Nyt maassa raportoidaan jopa viljelijöiden itsemurhista.
Minareetti ja moskeija, jonka edustalla ihmisiä ja Intian lippuja

Intian uudet lakimuutokset osoittavat syrjinnän olevan institutionaalisella tasolla

Intian uusi kansalaisuuslaki syrjii muslimeja. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Intian vähemmistöuskontojen tilanteeseen, jotta maassa ei syttyisi Myanmarin tai Sri Lankan sisällissodan kaltaista konfliktia, kirjoittaa Faisa Qasim.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen korkean puun vieressä, taustalla pakolaisleirin asumuksia.

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan unohdetuista kriiseistä ja konflikteista, joista kuullaan maailman medioissa harvoin. Yksi niistä on Keski-Sahelissa, jossa ihmiset pakenevat jihadistista väkivaltaa ja aseellisten ryhmien hyökkäyksiä. Aiemmin rauhallisessa Burkina Fasossa sisäisten pakolaisten määrä on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.
YK:n pääsihteeri tv-ruudulla YK:n lipun edessä.

Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”

YK:n turvallisuusneuvosto ei ole saanut aikaan päätöslauselmaa, joka tukisi António Guterresin maaliskuista vaatimusta maailmanlaajuisesta tulitauosta. Samaan aikaan ihmiset joutuvat pakenemaan kodeistaan, mikä vaikeuttaa myös koronaviruksen vastaista työtä, varoittaa Norjan pakolaisneuvosto.
Mies esittelee joukolle tyttöjä kuukautiskuppia.

Kuukautiset eivät ole enää vaiettu aihe – Itä-Afrikassa edistetään kuukautisterveyttä vähentämällä häpeää

Kuukautisten merkitys naisten terveyden kannalta ymmärretään yhä paremmin, mutta asiaan liittyvä häpeä ei ole kadonnut. Ongelmana on myös etelän naisiin ja tyttöihin kohdistuva toiseuttava viestintä, joka painottaa liikaa uusien kuukautistuotteiden merkitystä rakenteisiin puuttumisen sijasta, kirjoittaa joukko asiantuntijoita.
Mies pitelee puuntainta kädessään.

Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa

Ruanda on kohonnut metsityksessä ja metsien ennallistamisessa maailmanmestariluokkaan. Syynä on muun muassa kansallinen puunsiemenkeskus, josta uskotaan tulevan alueellinen.
Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.

Tuoreimmat

Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”
”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Burundi äänestää presidentistä koronaviruksesta huolimatta – Kampanjointia on leimannut väkivalta ja häirintä
Koronavirus uhkaa Afrikan malariantorjuntaa – ”Emme ole investoineet sinne, minne olisi pitänyt”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”