Uutiset Vesi ja sanitaatio

Käsienpesuvesi loppuu Ugandan kouluissa usein kesken – Suomalais-ugandalainen projekti ratkoo ongelmaa ”elefanttihanan” avulla

Likainen vesi aiheuttaa vuosittain satojen tuhansien lasten kuoleman. Ugandalaisten koululaisten kanssa kehitetty hana käyttää juuri sopivan määrän vettä kerrallaan. Keksintöä testataan muun muassa Ruisrockissa.
Lapsi ottaa vettä tynnyriin kytketystä hanasta
Käsienpesumahdollisuus puuttuu yhä monista kehitysmaiden kouluista. Elefanttihanalla yritetään välttää veden lotraaminen. (Kuva: Martta Kaskinen / Suomen UNICEF)

Ugandassa koululaisten päivään kuuluu yleensä veden hakeminen koulun käyttöön kaivosta. Jos kaivo on kaukana, esimerkiksi tuhannen oppilaan koulussa vesi loppuu päivän aikana helposti kesken.

Suomalais-ugandalaisessa kehitysyhteistyö- ja yritysprojektissa on kehitetty ongelmaan yksi ratkaisu.

Suomen Unicefin, lannoitefirma Biolanin, Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, ugandalaisen Makereren yliopiston sekä paikallisten pienyritysten yhteistyöhankkeessa on kehitetty ”elefanttihana”, joka säätelee vedenkäyttöä ja säästää näin vedenhakuaikaa.

Yhdellä painalluksella saa käyttöön juuri sen verran vettä kuin kunnolliseen käsienpesuun tarvitaan. Näin vältetään turha lotraaminen.

”Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa yliopisto-opiskelijat kysyivät koululaisilta, mitkä ovat heidän elämässään kaikkein haastavimpia veteen ja sanitaatioon liittyvä ongelmia. Yksi oli käsienpesumahdollisuuksien puute kouluissa. Ensimmäisten prototyyppien aikana hana näytti vähän elefantin kärsältä, ja nimi on jäänyt käyttöön”, kertoo Unicefin erityisasiantuntija Päivi Kovalainen.

Hanassa on satsattu myös yksinkertaisuuteen.

”Alusta asti ajatuksena on ollut myös se, että mekanismi olisi mahdollisimman yksinkertainen ja jos hana menee rikki, se pystyttäisiin korjaamaan paikallisesti”, Kovalainen kertoo.

Laitetta testataan tänä viikonloppuna Suomessa Ruisrockissa. Varsinaiset käyttötestaukset tehdään Mosambikissa. Mikäli se osoittautuu toimivaksi, siitä voi tulla kaupallinen tuote. Myös Unicef saattaa alkaa hyödyntää sitä omassa toiminnassaan vesi- ja sanitaatioalan kehitysyhteistyö- ja katastrofiapuhankkeissa.

Pelkkä hyvä idea ei riitä vesiongelmien ratkaisuun

Kehitysyhteistyössä on viime vuosina hehkutettu paljon innovaatioita: yksinkertaisia keksintöjä ja sovelluksia, joiden toivotaan ratkaisevan kehitysmaiden sitkeimpiä ongelmia.

Elefanttihana olisi onnistuessaan sellainen, sillä esimerkiksi Unicefin ja Maailman terveysjärjestön tekemän, 81 maata kattavan tutkimuksen mukaan 47 prosentissa kouluista ei ole käsienpesumahdollisuuksia.

Kodeissa tilanne on vielä huonompi. YK:n viimeisempien tilastojen mukaan maailmassa on noin kolme miljardia ihmistä, joilla ei ole mahdollisuutta pestä käsiään vedellä ja saippualla kotonaan. Hinta on kova, sillä likaisen veden aiheuttamaan ripuliin kuolee vuosittain lähes 300 000 alle 5-vuotiasta.

Ugandassa käsienpesumahdollisuus on Maailmanpankin tilastojen mukaan vain noin viidenneksellä väestöstä. Puhdasta juomavettä saa alle puolet väestöstä.

Toisaalta vesiongelmien ratkaisemisessa on kyse paljon muistakin asioita kuin vain teknologisista keksinnöistä.

”Vesi- ja sanitaatioalalla teknologiaa on kehitetty jo vuosikymmeniä, joten voi ajatella, että tarvittava teknologia on jo olemassa. Useimmiten ongelmat liittyvät pikemminkin käyttöön, kunnossapitoon, rahoittamiseen ja eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön”, Kovalainen sanoo.

Hänen mukaansa tärkein innovaatio ei välttämättä olekaan uusi tuote vaan se, että sen kehittämiseen osallistuvat eri toimijat, kuten viranomaiset ja yritykset, saavat koko toimintamallinsa kuntoon. Myös Unicefin hankkeessa on pyritty siihen.

OIKAISU 25.3.2020 Päivitetty Ugandaa koskevat käsienpesu- ja juomavesiluvut.

Vesi ja sanitaatio kehitysyhteistyösoveltava teknologiavesi ja viemäröintitiedeyhtiötterveys UgandaSuomi Suomen UNICEF

Lue myös

Pilvenpiirtäjiä ja rakennuksia yleiskuvassa.

Etelä-Afrikka oli vesiturvan edelläkävijämaa, mutta nyt se kärsii sitkeästä vesipulasta – Ilmastonmuutos ei ole ainoa syy

Kaksi vuotta sitten Kapkaupunki pelastui täpärästi Day Zerolta, veden totaaliselta loppumiselta. Tilanne voi kuitenkin toistua, sillä vesipula koskettaa koko maata eikä syitä ole saatu kitkettyä. Vesipulaa pahentavat kuivuuden lisäksi myös poliittinen vääntö ja apartheidin perintö, laiminlyönnit sekä leväperäisyys, kirjoittaa globaaleihin vesikysymyksiin perehtynyt Olli-Pekka Haavisto.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.
Nainen kivikkoisella rinteellä

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Omelijoita ompelukoneidensa takana tehtaassa

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta

Kehityttyvien maiden resursseista iso osa menee velkojen korkoihin, kun niitä tarvittaisiin koronakriisistä kärsivien ihmisten auttamiseen, sanoo Botswanan entinen kauppaministeri Bogolo Joy Kenewendo.
Puolilähikuva naisesta

Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään

Keniassa naisia suljetaan ulos poliittisesta päätöksenteosta pitämällä kokouksia öisin ja päättämällä asioista ”poikien klubeissa”, sanoo Nairobin maakuntakokouksen entinen edustaja Asha Abdi. Koronan vuoksi politiikan tasa-arvoon tähtäävät aloitteet ovat jääneet taka-alalle.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.

Tuoreimmat

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta
Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”
Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö
Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa
Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon
Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”