Uutiset Vesi ja sanitaatio

Käsienpesuvesi loppuu Ugandan kouluissa usein kesken – Suomalais-ugandalainen projekti ratkoo ongelmaa ”elefanttihanan” avulla

Likainen vesi aiheuttaa vuosittain satojen tuhansien lasten kuoleman. Ugandalaisten koululaisten kanssa kehitetty hana käyttää juuri sopivan määrän vettä kerrallaan. Keksintöä testataan muun muassa Ruisrockissa.
Lapsi ottaa vettä tynnyriin kytketystä hanasta
Käsienpesumahdollisuus puuttuu yhä monista kehitysmaiden kouluista. Elefanttihanalla yritetään välttää veden lotraaminen. (Kuva: Martta Kaskinen / Suomen UNICEF)

Ugandassa koululaisten päivään kuuluu yleensä veden hakeminen koulun käyttöön kaivosta. Jos kaivo on kaukana, esimerkiksi tuhannen oppilaan koulussa vesi loppuu päivän aikana helposti kesken.

Suomalais-ugandalaisessa kehitysyhteistyö- ja yritysprojektissa on kehitetty ongelmaan yksi ratkaisu.

Suomen Unicefin, lannoitefirma Biolanin, Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, ugandalaisen Makereren yliopiston sekä paikallisten pienyritysten yhteistyöhankkeessa on kehitetty ”elefanttihana”, joka säätelee vedenkäyttöä ja säästää näin vedenhakuaikaa.

Yhdellä painalluksella saa käyttöön juuri sen verran vettä kuin kunnolliseen käsienpesuun tarvitaan. Näin vältetään turha lotraaminen.

”Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa yliopisto-opiskelijat kysyivät koululaisilta, mitkä ovat heidän elämässään kaikkein haastavimpia veteen ja sanitaatioon liittyvä ongelmia. Yksi oli käsienpesumahdollisuuksien puute kouluissa. Ensimmäisten prototyyppien aikana hana näytti vähän elefantin kärsältä, ja nimi on jäänyt käyttöön”, kertoo Unicefin erityisasiantuntija Päivi Kovalainen.

Hanassa on satsattu myös yksinkertaisuuteen.

”Alusta asti ajatuksena on ollut myös se, että mekanismi olisi mahdollisimman yksinkertainen ja jos hana menee rikki, se pystyttäisiin korjaamaan paikallisesti”, Kovalainen kertoo.

Laitetta testataan tänä viikonloppuna Suomessa Ruisrockissa. Varsinaiset käyttötestaukset tehdään Mosambikissa. Mikäli se osoittautuu toimivaksi, siitä voi tulla kaupallinen tuote. Myös Unicef saattaa alkaa hyödyntää sitä omassa toiminnassaan vesi- ja sanitaatioalan kehitysyhteistyö- ja katastrofiapuhankkeissa.

Pelkkä hyvä idea ei riitä vesiongelmien ratkaisuun

Kehitysyhteistyössä on viime vuosina hehkutettu paljon innovaatioita: yksinkertaisia keksintöjä ja sovelluksia, joiden toivotaan ratkaisevan kehitysmaiden sitkeimpiä ongelmia.

Elefanttihana olisi onnistuessaan sellainen, sillä esimerkiksi Unicefin ja Maailman terveysjärjestön tekemän, 81 maata kattavan tutkimuksen mukaan 47 prosentissa kouluista ei ole käsienpesumahdollisuuksia.

Kodeissa tilanne on vielä huonompi. YK:n viimeisempien tilastojen mukaan maailmassa on noin kolme miljardia ihmistä, joilla ei ole mahdollisuutta pestä käsiään vedellä ja saippualla kotonaan. Hinta on kova, sillä likaisen veden aiheuttamaan ripuliin kuolee vuosittain lähes 300 000 alle 5-vuotiasta.

Ugandassa käsienpesumahdollisuus on kotonaan Maailmanpankin tilastojen mukaan vain noin 7,6 prosentilla väestöstä. Puhdasta juomavettä saa alle 40 prosenttia väestöstä.

Toisaalta vesiongelmien ratkaisemisessa on kyse paljon muistakin asioita kuin vain teknologisista keksinnöistä.

”Vesi- ja sanitaatioalalla teknologiaa on kehitetty jo vuosikymmeniä, joten voi ajatella, että tarvittava teknologia on jo olemassa. Useimmiten ongelmat liittyvät pikemminkin käyttöön, kunnossapitoon, rahoittamiseen ja eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön”, Kovalainen sanoo.

Hänen mukaansa tärkein innovaatio ei välttämättä olekaan uusi tuote vaan se, että sen kehittämiseen osallistuvat eri toimijat, kuten viranomaiset ja yritykset, saavat koko toimintamallinsa kuntoon. Myös Unicefin hankkeessa on pyritty siihen.

Vesi ja sanitaatio kehitysyhteistyösoveltava teknologiavesi ja viemäröintitiedeyhtiötterveys UgandaSuomi Suomen UNICEF

Lue myös

Lapsia jonossa puuvessaan

Raportti: Kolmannes maailman kouluista on ilman kunnollista vessaa

Noin 620 miljoonaa lasta käy koulua, jossa ei ole kunnollista vessaa, käy ilmi tuoreesta raportista. Huonoimmin menee Guinea-Bissaussa, jossa neljä koulua viidestä on ilman vessaa.
Perulaiset Yeffel Pedreros ja Freyre Pedraza vuorenrinteellä sijaitsevassa kylässä

Limassa kaavaillaan aurinkosähkön hyödyntämistä, jotta köyhillekin saataisiin vettä

Perun pääkaupungin vuorenrinteillä sijaitsee yli miljoonan asukkaan San Juan de Luriganchon alue. Ympäristöinsinööri Yeffel Pedreros suunnittelee hanketta, jossa asukkaille pumpattaisiin vettä aurinkosähköllä käyvien pumppujen avulla. Näin saataisiin toimitettua vettä ekologisella tavalla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Muovipressuilla peitetty asumus ja pyykkejä kuivumassa

Väkivalta kärjistyy Burkina Fasossa, yli 200 000 paennut kodeistaan – YK: Humanitaarinen hätätila

Viime vuonna Malissa alkaneet levottomuudet ovat levinneet Burkina Fasoon ja maata uhkaa nyt paha ruokapula, YK:n elintarvikejärjestö FAO varoittaa.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.