Uutiset Ilmastonmuutos

Karibianmeren saarilla yhdenkin ihmisen valinnoilla voi olla vaikutusta ilmastonmuutokseen

Monilla Karibianmeren saarilla on jo koettu, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa käytännössä. Pieni väkimäärä voi kuitenkin olla mahdollisuus ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta.
St. Lucian saarivaltio, vuorimaisema
Ilmastonmuutos ja piittaamattomuus ympäristöstä voivat johtaa katastrofaalisiin seurauksiin Saint Lucian terveille ekosysteemeille ja luonnon rikkaalle monimuotoisuudelle. (Kuva: Desmond Brown / IPS)

(IPS --) ”Jos olet yli kolmekymppinen karibialainen, olet nähnyt muutoksen säätiloissa. Se ei ole vain juttua, jonka kuulet uutisista. Se on todellisuutta, jonka koet joka vuosi hurrikaanikaudella”, Sean Southey vakuuttaa.

Sean Southey on Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) koulutuksen ja viestinnän komission (CEC) puheenjohtaja. Hän haluaa kiinnittää huomiota erityisesti karibialaisen Saint Lucian, mutta myös muiden Karibian saarivaltioiden tilanteeseen.

”Ilmastonmuutoksen myötä Saint Lucian kaltaiset maat kokevat merkittäviä säätapahtumia. Hurrikaanit, huonot säät ja mutavyöryt lisääntyvät”, Southey jatkaa.

Syyskuussa 2017 hurrikaani Irma runteli toista karibialaista valtiota Barbudaa. Irma pyyhkäisi maan päältä rakennukset, maantiet, sähköverkon – koko ihmisen rakentaman infrastruktuurin. Ihmisväestö joutui siirtymään saarivaltion toiselle pääsaarelle, Antiguaan.

Barbudan maailmankuululla fregattilintujen yhdyskunnalla ei ollut sitä mahdollisuutta, kun hurrikaani tuhosi niiden elinympäristön, rantoja kiertävät mangrovemetsät. Kymmenentuhannen linnun kolonia katosi.

Golfia vai luomubanaaneja?

Saint Lucia on vielä välttynyt pahimmalta, mutta luonnon kannalta sillä on valtavasti menetettävää. Vaikka saaren pinta-ala on vain vajaat 616 neliökilometriä, siellä asustaa yli 2 000 eläinlajia, joista lähes kahtasataa ei löydy mistään muualta. Uhanalaisten eläinten lisäksi vaarassa ovat saaren mangrovemetsät ja alavien maiden makean veden kosteikot.

Karibian saaret ovat valtioiksi suhteellisen pieniä, mutta vähäväkisyys ei ole vain uhka, vaan myös mahdollisuus. Siellä yhdenkin ihmisen valinnoilla on vaikutusta. Kun ihminen sen tajuaa, sillä on vaikutuksensa valintoihin.

”Jos olet myymässä perheesi maatilaa, myytkö sen turistikeskukseksi, golf-kentäksi vai luomubanaanien viljelyyn? Tällaiset ratkaisut voivat joko suojella tai vahingoittaa saarta”, Sean Southey sanoo. Mangrovemetsien ja rantojen tarkoin harkitulla ja tehokkaalla huoltamisella voidaan luoda luonnonmekanismeja, jotka suojelevat ihmisiäkin ilmastonmuutoksen seurauksilta.

Muovipusseilla koristeltu maisema

On yksi ongelma, johon ihmisillä on todella mahdollisuus vaikuttaa, ja joka on puhtaasti seurausta ihmisten omasta toiminnasta.

”Kun ajelet Saint Lucian halki, näet maiseman, jonne on yltympäriinsä kylvetty vanhoja muovipusseja”, Southey kertoo. Ongelma on niin silmiinpistävä, että Karibian suurimpiin supermarket-ketjuihin lukeutuva Massy Stores on lanseerannut kampanjan, jolla pyritään vähentämään kertakäyttöisten muovipussien määrää.

Antigua puolestaan kielsi muovipussit jo kaksi vuotta sitten. ”Annamme mangrovelle mahdollisuuden pysyä terveen merellisen elämän lähteenä. Siitä ei voi olla kuin hyötyä meille ihmisille”, Antigua & Barbudan ympäristö- ja terveysministeri Molwyn Joseph sanoo.

Ilmastonmuutos ympäristöilmastonmuutos Karibia Suomen IPS

Lue myös

Hökkeleitä ja pilvenpiirtäjiä Rio de Janeirossa

Tutkimus: Köyhyyden poistamisen ei tarvitse olla ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa

Itävaltalaistutkimuksessa selvitettiin, miten paljon energiaa tarvitaan ihmisten perustarpeiden tyydyttämiseksi Brasiliassa, Intiassa ja Etelä-Afrikassa. Tulokset yllättivät tutkijatkin. ”Emme odottaneet, että minimitason säällisen elämän energiantarve olisi niin vaatimaton”, toteaa tutkija Narasimha Rao.
Jäälohkareita Grönlannissa

Uusi ilmastoraportti: Merenpinta voi nousta yli metrin vuoteen 2100 mennessä, jos päästöjä ei vähennetä

Hallitusten välinen ilmastopaneeli julkaisi tänään uuden raporttinsa valtameristä sekä kryosfääristä eli kylmistä alueita. Sen mukaan ilmastonmuutos nopeuttaa kaiken aikaa merenpinnan nousua.
Aurinkopaneeleita, taustalla vuoria

Uusiutuvan energian kapasiteetti on nelinkertaistunut kuluvan vuosikymmenen aikana – Energiasektorin päästöt silti kasvaneet

Uusiutuvaan energiaan investoitiin viime vuonna kolme kertaa enemmän kuin fossiilisiin polttoaineisiin. Itsetyytyväisyyteen ei silti voida tuudittautua, muistuttaa YK:n ympäristöohjelma.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Jason Hickel

Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”

Suomessa hiljattain vieraillut Jason Hickel on yksi tutkijoista, jotka ovat viime vuosina ryhtyneet vaatimaan, että maailma luopuu pakkomielteestään bruttokansantuotteen kasvattamiseen ja keskittyy sen sijaan ympäristön kantokyvyn ylläpitämiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hänen mukaansa myöskään paljon puhuttu ”vihreä kasvu” ei tule toimimaan.
Burkina Fason lippu

Ääriliikkeiden väkivalta leviää Sahelissa – Lähes 900 000 ihmistä on paennut

Ääriliikkeiden väkivalta on aiheuttanut aliravitsemuskriisin Maliin, Nigeriin ja Burkina Fasoon. Mikäli mitään ei tehdä, kokonainen sukupolvi on vaarassa, sanoo Maailman ruokaohjelma.
Kaksi naista lähikuvassa

Luovat keinot auttavat Keski-Amerikan ihmiskaupan uhreja toipumaan

Järjestäytynyt rikollisuus kiihdyttää ihmiskauppaa Guatemalassa, Hondurasissa ja El Salvadorissa. Viranomaiset yrittävät tukea uhreja, mutta ne eivät pärjäisi ilman järjestöjä, jotka osaavat tarjota epäsovinnaisiakin tapoja toipumisen edistämiseksi. Esimerkiksi AS Mujeres tarjoaa perinteisen avun ohella myös aromaterapiaa.
Hökkeleitä ja pilvenpiirtäjiä Rio de Janeirossa

Tutkimus: Köyhyyden poistamisen ei tarvitse olla ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa

Itävaltalaistutkimuksessa selvitettiin, miten paljon energiaa tarvitaan ihmisten perustarpeiden tyydyttämiseksi Brasiliassa, Intiassa ja Etelä-Afrikassa. Tulokset yllättivät tutkijatkin. ”Emme odottaneet, että minimitason säällisen elämän energiantarve olisi niin vaatimaton”, toteaa tutkija Narasimha Rao.