Uutiset Ilmastonmuutos

Karibianmeren saarilla yhdenkin ihmisen valinnoilla voi olla vaikutusta ilmastonmuutokseen

Monilla Karibianmeren saarilla on jo koettu, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa käytännössä. Pieni väkimäärä voi kuitenkin olla mahdollisuus ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta.
St. Lucian saarivaltio, vuorimaisema
Ilmastonmuutos ja piittaamattomuus ympäristöstä voivat johtaa katastrofaalisiin seurauksiin Saint Lucian terveille ekosysteemeille ja luonnon rikkaalle monimuotoisuudelle. (Kuva: Desmond Brown / IPS)

(IPS --) ”Jos olet yli kolmekymppinen karibialainen, olet nähnyt muutoksen säätiloissa. Se ei ole vain juttua, jonka kuulet uutisista. Se on todellisuutta, jonka koet joka vuosi hurrikaanikaudella”, Sean Southey vakuuttaa.

Sean Southey on Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) koulutuksen ja viestinnän komission (CEC) puheenjohtaja. Hän haluaa kiinnittää huomiota erityisesti karibialaisen Saint Lucian, mutta myös muiden Karibian saarivaltioiden tilanteeseen.

”Ilmastonmuutoksen myötä Saint Lucian kaltaiset maat kokevat merkittäviä säätapahtumia. Hurrikaanit, huonot säät ja mutavyöryt lisääntyvät”, Southey jatkaa.

Syyskuussa 2017 hurrikaani Irma runteli toista karibialaista valtiota Barbudaa. Irma pyyhkäisi maan päältä rakennukset, maantiet, sähköverkon – koko ihmisen rakentaman infrastruktuurin. Ihmisväestö joutui siirtymään saarivaltion toiselle pääsaarelle, Antiguaan.

Barbudan maailmankuululla fregattilintujen yhdyskunnalla ei ollut sitä mahdollisuutta, kun hurrikaani tuhosi niiden elinympäristön, rantoja kiertävät mangrovemetsät. Kymmenentuhannen linnun kolonia katosi.

Golfia vai luomubanaaneja?

Saint Lucia on vielä välttynyt pahimmalta, mutta luonnon kannalta sillä on valtavasti menetettävää. Vaikka saaren pinta-ala on vain vajaat 616 neliökilometriä, siellä asustaa yli 2 000 eläinlajia, joista lähes kahtasataa ei löydy mistään muualta. Uhanalaisten eläinten lisäksi vaarassa ovat saaren mangrovemetsät ja alavien maiden makean veden kosteikot.

Karibian saaret ovat valtioiksi suhteellisen pieniä, mutta vähäväkisyys ei ole vain uhka, vaan myös mahdollisuus. Siellä yhdenkin ihmisen valinnoilla on vaikutusta. Kun ihminen sen tajuaa, sillä on vaikutuksensa valintoihin.

”Jos olet myymässä perheesi maatilaa, myytkö sen turistikeskukseksi, golf-kentäksi vai luomubanaanien viljelyyn? Tällaiset ratkaisut voivat joko suojella tai vahingoittaa saarta”, Sean Southey sanoo. Mangrovemetsien ja rantojen tarkoin harkitulla ja tehokkaalla huoltamisella voidaan luoda luonnonmekanismeja, jotka suojelevat ihmisiäkin ilmastonmuutoksen seurauksilta.

Muovipusseilla koristeltu maisema

On yksi ongelma, johon ihmisillä on todella mahdollisuus vaikuttaa, ja joka on puhtaasti seurausta ihmisten omasta toiminnasta.

”Kun ajelet Saint Lucian halki, näet maiseman, jonne on yltympäriinsä kylvetty vanhoja muovipusseja”, Southey kertoo. Ongelma on niin silmiinpistävä, että Karibian suurimpiin supermarket-ketjuihin lukeutuva Massy Stores on lanseerannut kampanjan, jolla pyritään vähentämään kertakäyttöisten muovipussien määrää.

Antigua puolestaan kielsi muovipussit jo kaksi vuotta sitten. ”Annamme mangrovelle mahdollisuuden pysyä terveen merellisen elämän lähteenä. Siitä ei voi olla kuin hyötyä meille ihmisille”, Antigua & Barbudan ympäristö- ja terveysministeri Molwyn Joseph sanoo.

Ilmastonmuutos ympäristöilmastonmuutos Karibia Suomen IPS

Lue myös

Pääsiäissaarten kivipatsaita

Pääsiäissaarilla etsitään ratkaisuja ilmastonmuutokseen – Korallien ja ikivanhojen kivipatsaiden kohtalo huolettaa asukkaita

Chilelle kuuluvan Pääsiäissaaren rannikolla merivesi on jo 5–6 astetta lämpimämpää kuin sen kuuluisi olla. Maassa on perustettu muun muassa Latinalaisen Amerikan laajin rannikonsuojeluohjelma.
Kallioita Tyynenmeren rannalla

Tutkijat: Valtamerten lämpötila nousee nopeammin kuin on arvioitu – Lämpeneminen voi nostaa merenpintaa jopa 30 senttiä

”Valtamerten lämpeneminen on tärkeä merkki ilmastonmuutoksesta, ja meillä on vankkoja todisteita siitä, että se nousee nopeammin kuin luulimme”, sanoo tutkija Zeke Hausfather.
YK:n ympäristöohjelman johtaja Erik Solheim

Raportti: Otsonikerros on paranemassa ennalleen muutaman vuosikymmenen kuluttua – Antaa toivoa myös ilmastonmuutoksen torjuntaan

Maailma sopi runsaat 30 vuotta sitten otsonikerrosta tuhoavien kaasujen käytön rajoittamisesta. Sopimus on nyt yhä ajankohtaisempi, sillä ensi vuonna voimaan tuleva lisäys säätelee myös ilmastoa lämmittävien HFC-yhdisteiden käyttöä. Parhaassa tapauksessa ne voivat estää 0,5 asteen lämpenemisen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nora Repo-Saeed

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”

Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat hakevat apua muun muassa Pakolaisneuvonnasta ja Helsingin monikulttuurisesta päiväkeskus Mosaiikista. Työntekijöiden mukaan viime vuosien lakimuutokset ja huolimattomasti tehdyt päätökset heikentävät turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.
Pääsiäissaarten kivipatsaita

Pääsiäissaarilla etsitään ratkaisuja ilmastonmuutokseen – Korallien ja ikivanhojen kivipatsaiden kohtalo huolettaa asukkaita

Chilelle kuuluvan Pääsiäissaaren rannikolla merivesi on jo 5–6 astetta lämpimämpää kuin sen kuuluisi olla. Maassa on perustettu muun muassa Latinalaisen Amerikan laajin rannikonsuojeluohjelma.
Mielenosoittajia Australiassa "People who are seeking asylum are welcome in my home" -kyltin kera

Australian pakolaispolitiikalle taas kritiikkiä: Arvostettu ihmisoikeuspalkinto viisi vuotta pidätyskeskuksessa viruneelle pakolaisaktivistille

Sudanilainen Abdul Aziz Muhamat on saanut tämänvuotisen Martin Ennals -ihmisoikeuspalkinnon. Hän joutui Manusin saaren pidätyskeskukseen surkeisiin oloihin ja on kampanjoinut muun muassa tuhansien WhatsApp-viestien avulla.
Puhujan nuija

Järjestöt pelkäävät, että uusi ulkomaalaislain muutos heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa entisestään

Hallitus aikoo vaikeuttaa kansainvälistä suojelua hakevien mahdollisuuksia tehdä uusintahakemuksia. Se heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja saattaisi johtaa palautuskiellon rikkomiseen, sanovat pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöt.

Tuoreimmat

Australian pakolaispolitiikalle taas kritiikkiä: Arvostettu ihmisoikeuspalkinto viisi vuotta pidätyskeskuksessa viruneelle pakolaisaktivistille
Pääsiäissaarilla etsitään ratkaisuja ilmastonmuutokseen – Korallien ja ikivanhojen kivipatsaiden kohtalo huolettaa asukkaita
Järjestöt pelkäävät, että uusi ulkomaalaislain muutos heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa entisestään
Selvitys: Sotien seurauksena kuolee lapsia paljon enemmän kuin taistelijoita
Suomen raportti lapsen oikeuksien sopimuksesta on toista vuotta myöhässä – Järjestöt huolissaan Suomen suhtautumisesta ihmisoikeusvelvoitteisiin
Globaali työttömyys on laskenut finanssikriisiä edeltäviin lukuihin, mutta ”työssäkäynti ei aina takaa kunnon elintasoa”, varoittaa Kansainvälinen työjärjestö
El Salvadorissa etsitään maaseudulta amerikkalaisen unelman korvaajaa
Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”
Shell oikeudessa Alankomaissa – Neljä aktivistien leskeä syyttää öljy-yhtiötä osallisuudesta 1990-luvun teloituksiin
Eritrean ja Etiopian sopu on lisännyt liikennettä rajan molemmin puolin – ”Tapasin isäni ensi kerran 26 vuoteen”