Uutiset Ilmastonmuutos

Karibianmeren saarilla yhdenkin ihmisen valinnoilla voi olla vaikutusta ilmastonmuutokseen

Monilla Karibianmeren saarilla on jo koettu, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa käytännössä. Pieni väkimäärä voi kuitenkin olla mahdollisuus ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta.
St. Lucian saarivaltio, vuorimaisema
Ilmastonmuutos ja piittaamattomuus ympäristöstä voivat johtaa katastrofaalisiin seurauksiin Saint Lucian terveille ekosysteemeille ja luonnon rikkaalle monimuotoisuudelle. (Kuva: Desmond Brown / IPS)

(IPS --) ”Jos olet yli kolmekymppinen karibialainen, olet nähnyt muutoksen säätiloissa. Se ei ole vain juttua, jonka kuulet uutisista. Se on todellisuutta, jonka koet joka vuosi hurrikaanikaudella”, Sean Southey vakuuttaa.

Sean Southey on Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) koulutuksen ja viestinnän komission (CEC) puheenjohtaja. Hän haluaa kiinnittää huomiota erityisesti karibialaisen Saint Lucian, mutta myös muiden Karibian saarivaltioiden tilanteeseen.

”Ilmastonmuutoksen myötä Saint Lucian kaltaiset maat kokevat merkittäviä säätapahtumia. Hurrikaanit, huonot säät ja mutavyöryt lisääntyvät”, Southey jatkaa.

Syyskuussa 2017 hurrikaani Irma runteli toista karibialaista valtiota Barbudaa. Irma pyyhkäisi maan päältä rakennukset, maantiet, sähköverkon – koko ihmisen rakentaman infrastruktuurin. Ihmisväestö joutui siirtymään saarivaltion toiselle pääsaarelle, Antiguaan.

Barbudan maailmankuululla fregattilintujen yhdyskunnalla ei ollut sitä mahdollisuutta, kun hurrikaani tuhosi niiden elinympäristön, rantoja kiertävät mangrovemetsät. Kymmenentuhannen linnun kolonia katosi.

Golfia vai luomubanaaneja?

Saint Lucia on vielä välttynyt pahimmalta, mutta luonnon kannalta sillä on valtavasti menetettävää. Vaikka saaren pinta-ala on vain vajaat 616 neliökilometriä, siellä asustaa yli 2 000 eläinlajia, joista lähes kahtasataa ei löydy mistään muualta. Uhanalaisten eläinten lisäksi vaarassa ovat saaren mangrovemetsät ja alavien maiden makean veden kosteikot.

Karibian saaret ovat valtioiksi suhteellisen pieniä, mutta vähäväkisyys ei ole vain uhka, vaan myös mahdollisuus. Siellä yhdenkin ihmisen valinnoilla on vaikutusta. Kun ihminen sen tajuaa, sillä on vaikutuksensa valintoihin.

”Jos olet myymässä perheesi maatilaa, myytkö sen turistikeskukseksi, golf-kentäksi vai luomubanaanien viljelyyn? Tällaiset ratkaisut voivat joko suojella tai vahingoittaa saarta”, Sean Southey sanoo. Mangrovemetsien ja rantojen tarkoin harkitulla ja tehokkaalla huoltamisella voidaan luoda luonnonmekanismeja, jotka suojelevat ihmisiäkin ilmastonmuutoksen seurauksilta.

Muovipusseilla koristeltu maisema

On yksi ongelma, johon ihmisillä on todella mahdollisuus vaikuttaa, ja joka on puhtaasti seurausta ihmisten omasta toiminnasta.

”Kun ajelet Saint Lucian halki, näet maiseman, jonne on yltympäriinsä kylvetty vanhoja muovipusseja”, Southey kertoo. Ongelma on niin silmiinpistävä, että Karibian suurimpiin supermarket-ketjuihin lukeutuva Massy Stores on lanseerannut kampanjan, jolla pyritään vähentämään kertakäyttöisten muovipussien määrää.

Antigua puolestaan kielsi muovipussit jo kaksi vuotta sitten. ”Annamme mangrovelle mahdollisuuden pysyä terveen merellisen elämän lähteenä. Siitä ei voi olla kuin hyötyä meille ihmisille”, Antigua & Barbudan ympäristö- ja terveysministeri Molwyn Joseph sanoo.

Ilmastonmuutos ympäristöilmastonmuutos Karibia Suomen IPS

Lue myös

YK:n ympäristöohjelman johtaja Erik Solheim

Raportti: Otsonikerros on paranemassa ennalleen muutaman vuosikymmenen kuluttua – Antaa toivoa myös ilmastonmuutoksen torjuntaan

Maailma sopi runsaat 30 vuotta sitten otsonikerrosta tuhoavien kaasujen käytön rajoittamisesta. Sopimus on nyt yhä ajankohtaisempi, sillä ensi vuonna voimaan tuleva lisäys säätelee myös ilmastoa lämmittävien HFC-yhdisteiden käyttöä. Parhaassa tapauksessa ne voivat estää 0,5 asteen lämpenemisen.
Kuubalainen ympäristaktivisti Angela Corvea, taustalla tv-ruutu

Ilmastonmuutos uhkaa naisten jaksamista Kuubassa – ”Naisten muutenkin liian suuri työtaakka moninkertaistuu katastrofin sattuessa”

Ympäristöaktivisti Angela Corvean mukaan naiset uuvuttavat itsensä herkemmin kuin miehet. Kun ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt pahenevat, jaksamista vaaditaan erityisesti naisilta.
Liskon pää

Kuumuus koettelee Amazonin eläimiä – Jo nyt ollaan sietokyvyn ylärajoilla

Tropiikin vaihtolämpöiset, kuten perhoset ja liskot, sietävät lämpötilan muutoksia heikommin kuin viileämpien leveysasteiden eläimet. Tutkijoiden mukaan liika lämpö voi vaarantaa esimerkiksi sukupuolten tasapainon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vitalina Koval

Äärioikeisto aktivoitui Ukrainassa – Ihmisoikeusaktivisti Vitalina Koval on kokenut sen konkreettisesti

Äärioikeiston edustajat kaatoivat punaista maalia Vitalina Kovalin päälle, koska hän osoitti mieltään naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta. Äärioikeiston iskut ovat lisääntyneet Ukrainassa viime aikoina. Koval on huolissaan mutta aikoo jatkaa ihmisoikeuksien puolustamista.
Lehmiä

Eläintuotannon uudelleenpohdinta

Valtioiden pitäisi voittaa maidon- ja lihantuottajien vastustus ja suunnata maataloustuet uudelleen kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin, ehdottaa Cambridgen yliopiston tutkija Paul Gilding. Ruokaa ja maataloutta pitäisi hänen mukaansa käsitellä ilmastopolitiikassa samaan tyyliin kuin energia- ja liikennesektoria.
Ihmisiä kalanviljelyaltaan äärellä Papua-Uudessa-Guineassa

Kalankasvatus antaa uuden elämän Papua-Uuden-Guinean entisille jengiläisille

Pahamaineisen papualaisen Raskol-jengin jäsenet saatiin taltutettua, kun heille tarjottiin uusi elinkeino. ”Milloin vain olen allapäin tai tunnen kiusausta väärintekoon, istun kalalammikkojeni äärellä ja katson, mitä olen saavuttanut”, kertoo kalankasvattajaksi ryhtynyt Moxy.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Suomelta lisää humanitaarista apua Afrikan kriisien hoitoon – Keskimääräinen YK:n avustusoperaatio kestää jo yli yhdeksän vuotta

Suomi ohjaa lisävaroja muun muassa Kongon demokraattiseen tasavaltaan. Ensi vuonna lisätään tukea myös YK:n hätäapurahastolle.