Uutiset Ilmastonmuutos

Karibianmeren saarilla yhdenkin ihmisen valinnoilla voi olla vaikutusta ilmastonmuutokseen

Monilla Karibianmeren saarilla on jo koettu, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa käytännössä. Pieni väkimäärä voi kuitenkin olla mahdollisuus ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta.
St. Lucian saarivaltio, vuorimaisema
Ilmastonmuutos ja piittaamattomuus ympäristöstä voivat johtaa katastrofaalisiin seurauksiin Saint Lucian terveille ekosysteemeille ja luonnon rikkaalle monimuotoisuudelle. (Kuva: Desmond Brown / IPS)

(IPS --) ”Jos olet yli kolmekymppinen karibialainen, olet nähnyt muutoksen säätiloissa. Se ei ole vain juttua, jonka kuulet uutisista. Se on todellisuutta, jonka koet joka vuosi hurrikaanikaudella”, Sean Southey vakuuttaa.

Sean Southey on Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) koulutuksen ja viestinnän komission (CEC) puheenjohtaja. Hän haluaa kiinnittää huomiota erityisesti karibialaisen Saint Lucian, mutta myös muiden Karibian saarivaltioiden tilanteeseen.

”Ilmastonmuutoksen myötä Saint Lucian kaltaiset maat kokevat merkittäviä säätapahtumia. Hurrikaanit, huonot säät ja mutavyöryt lisääntyvät”, Southey jatkaa.

Syyskuussa 2017 hurrikaani Irma runteli toista karibialaista valtiota Barbudaa. Irma pyyhkäisi maan päältä rakennukset, maantiet, sähköverkon – koko ihmisen rakentaman infrastruktuurin. Ihmisväestö joutui siirtymään saarivaltion toiselle pääsaarelle, Antiguaan.

Barbudan maailmankuululla fregattilintujen yhdyskunnalla ei ollut sitä mahdollisuutta, kun hurrikaani tuhosi niiden elinympäristön, rantoja kiertävät mangrovemetsät. Kymmenentuhannen linnun kolonia katosi.

Golfia vai luomubanaaneja?

Saint Lucia on vielä välttynyt pahimmalta, mutta luonnon kannalta sillä on valtavasti menetettävää. Vaikka saaren pinta-ala on vain vajaat 616 neliökilometriä, siellä asustaa yli 2 000 eläinlajia, joista lähes kahtasataa ei löydy mistään muualta. Uhanalaisten eläinten lisäksi vaarassa ovat saaren mangrovemetsät ja alavien maiden makean veden kosteikot.

Karibian saaret ovat valtioiksi suhteellisen pieniä, mutta vähäväkisyys ei ole vain uhka, vaan myös mahdollisuus. Siellä yhdenkin ihmisen valinnoilla on vaikutusta. Kun ihminen sen tajuaa, sillä on vaikutuksensa valintoihin.

”Jos olet myymässä perheesi maatilaa, myytkö sen turistikeskukseksi, golf-kentäksi vai luomubanaanien viljelyyn? Tällaiset ratkaisut voivat joko suojella tai vahingoittaa saarta”, Sean Southey sanoo. Mangrovemetsien ja rantojen tarkoin harkitulla ja tehokkaalla huoltamisella voidaan luoda luonnonmekanismeja, jotka suojelevat ihmisiäkin ilmastonmuutoksen seurauksilta.

Muovipusseilla koristeltu maisema

On yksi ongelma, johon ihmisillä on todella mahdollisuus vaikuttaa, ja joka on puhtaasti seurausta ihmisten omasta toiminnasta.

”Kun ajelet Saint Lucian halki, näet maiseman, jonne on yltympäriinsä kylvetty vanhoja muovipusseja”, Southey kertoo. Ongelma on niin silmiinpistävä, että Karibian suurimpiin supermarket-ketjuihin lukeutuva Massy Stores on lanseerannut kampanjan, jolla pyritään vähentämään kertakäyttöisten muovipussien määrää.

Antigua puolestaan kielsi muovipussit jo kaksi vuotta sitten. ”Annamme mangrovelle mahdollisuuden pysyä terveen merellisen elämän lähteenä. Siitä ei voi olla kuin hyötyä meille ihmisille”, Antigua & Barbudan ympäristö- ja terveysministeri Molwyn Joseph sanoo.

Ilmastonmuutos ympäristöilmastonmuutos Karibia Suomen IPS

Lue myös

Nainen pensasaidan takana takaapäin kuvattuna

Ilmastonmuutos ajaa siirtolaiseksi Keski-Amerikassa – Liikkeelle lähtee myös maaseudun väestöä ja alkuperäiskansoja

Kokonaiset perheet lähtevät yhä useammin siirtolaisiksi Keski-Amerikassa. Syynä on muun muassa viljelysmaan väheneminen. Raha ei ratkaise ongelmaa kokonaan, sanoo tutkija Elizabeth Kennedy.
Mies ja nainen tarkastelevat raakoja tomaatteja

Ratkaisuja vesipulaan: Chilen koulut keräävät sadevettä ja kierrättävät pesuvettä

Ovallen ja Rio Hurgadon kunnissa on kahdeksan vuoden aikana kierrätetty ainakin miljoona litraa niin sanottuja harmaita vesiä. Kierrätysvesi kastelee koulujen vihannes- ja hedelmäviljelmät.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.
Nainen maissipellolla

Lohkoketjuteknologia auttaa pienviljelijöitä Jamaikalla – Mahdollistaa lainan saamisen jopa ilman pankkitiliä

Iso osa maailman pienviljelijöistä on kokonaan pankkipalvelujen ulkopuolella. Jamaikalainen startup-yritys hyödyntää lohkoketjuteknologiaa, jonka avulla viljelijät voivat saada mikroluottoja ilman takuita tai edes pankkitiliä.
Riisipelto ylhäältä kuvattuna

Miten maailman nälkä voitetaan?

Nälkäongelman tarkastelu vain tuotannon tai ruuan jakautumisen näkökulmasta ei riitä. Vauraiden maiden pitäisi ajaa oikeudenmukaisempaa ruoka-, kauppa- ja kehityspolitiikkaa ja tukea kestävämpää yhteiskuntakehitystä, kirjoittaa tutkija Ville Lähde.