Uutiset Ilmastonmuutos

Karibianmeren saarilla yhdenkin ihmisen valinnoilla voi olla vaikutusta ilmastonmuutokseen

Monilla Karibianmeren saarilla on jo koettu, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa käytännössä. Pieni väkimäärä voi kuitenkin olla mahdollisuus ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta.
St. Lucian saarivaltio, vuorimaisema
Ilmastonmuutos ja piittaamattomuus ympäristöstä voivat johtaa katastrofaalisiin seurauksiin Saint Lucian terveille ekosysteemeille ja luonnon rikkaalle monimuotoisuudelle. (Kuva: Desmond Brown / IPS)

(IPS --) ”Jos olet yli kolmekymppinen karibialainen, olet nähnyt muutoksen säätiloissa. Se ei ole vain juttua, jonka kuulet uutisista. Se on todellisuutta, jonka koet joka vuosi hurrikaanikaudella”, Sean Southey vakuuttaa.

Sean Southey on Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) koulutuksen ja viestinnän komission (CEC) puheenjohtaja. Hän haluaa kiinnittää huomiota erityisesti karibialaisen Saint Lucian, mutta myös muiden Karibian saarivaltioiden tilanteeseen.

”Ilmastonmuutoksen myötä Saint Lucian kaltaiset maat kokevat merkittäviä säätapahtumia. Hurrikaanit, huonot säät ja mutavyöryt lisääntyvät”, Southey jatkaa.

Syyskuussa 2017 hurrikaani Irma runteli toista karibialaista valtiota Barbudaa. Irma pyyhkäisi maan päältä rakennukset, maantiet, sähköverkon – koko ihmisen rakentaman infrastruktuurin. Ihmisväestö joutui siirtymään saarivaltion toiselle pääsaarelle, Antiguaan.

Barbudan maailmankuululla fregattilintujen yhdyskunnalla ei ollut sitä mahdollisuutta, kun hurrikaani tuhosi niiden elinympäristön, rantoja kiertävät mangrovemetsät. Kymmenentuhannen linnun kolonia katosi.

Golfia vai luomubanaaneja?

Saint Lucia on vielä välttynyt pahimmalta, mutta luonnon kannalta sillä on valtavasti menetettävää. Vaikka saaren pinta-ala on vain vajaat 616 neliökilometriä, siellä asustaa yli 2 000 eläinlajia, joista lähes kahtasataa ei löydy mistään muualta. Uhanalaisten eläinten lisäksi vaarassa ovat saaren mangrovemetsät ja alavien maiden makean veden kosteikot.

Karibian saaret ovat valtioiksi suhteellisen pieniä, mutta vähäväkisyys ei ole vain uhka, vaan myös mahdollisuus. Siellä yhdenkin ihmisen valinnoilla on vaikutusta. Kun ihminen sen tajuaa, sillä on vaikutuksensa valintoihin.

”Jos olet myymässä perheesi maatilaa, myytkö sen turistikeskukseksi, golf-kentäksi vai luomubanaanien viljelyyn? Tällaiset ratkaisut voivat joko suojella tai vahingoittaa saarta”, Sean Southey sanoo. Mangrovemetsien ja rantojen tarkoin harkitulla ja tehokkaalla huoltamisella voidaan luoda luonnonmekanismeja, jotka suojelevat ihmisiäkin ilmastonmuutoksen seurauksilta.

Muovipusseilla koristeltu maisema

On yksi ongelma, johon ihmisillä on todella mahdollisuus vaikuttaa, ja joka on puhtaasti seurausta ihmisten omasta toiminnasta.

”Kun ajelet Saint Lucian halki, näet maiseman, jonne on yltympäriinsä kylvetty vanhoja muovipusseja”, Southey kertoo. Ongelma on niin silmiinpistävä, että Karibian suurimpiin supermarket-ketjuihin lukeutuva Massy Stores on lanseerannut kampanjan, jolla pyritään vähentämään kertakäyttöisten muovipussien määrää.

Antigua puolestaan kielsi muovipussit jo kaksi vuotta sitten. ”Annamme mangrovelle mahdollisuuden pysyä terveen merellisen elämän lähteenä. Siitä ei voi olla kuin hyötyä meille ihmisille”, Antigua & Barbudan ympäristö- ja terveysministeri Molwyn Joseph sanoo.

Ilmastonmuutos ympäristöilmastonmuutos Karibia Suomen IPS

Lue myös

Silta joen yli Khartumissa Sudanissa.

Sudan kärsii rajuista tulvista – Niilin pinta korkeimmillaan sataan vuoteen

Poikkeuksellisen raju sadekausi on vaikuttanut satojen tuhansien ihmisten elämään Sudanissa. Vaarana ovat etenkin likaisen veden mukana leviävät taudit. Myös koronaviruksen ehkäisy on vaikeutunut.
Nainen puolilähikuvassa rakennusten keskellä

Parempaa tulevaisuutta on vaikea edistää, jos seuraavasta päivästäkin on vaikea selviytyä

Monet kehityshankkeet ovat kovilla koronapandemian takia. Nepalin Rautahatin ja Ramechhapin piirikunnissa edistettiin menestyksekkäästi naisten pienviljelyhanketta, mutta luonnonkatastrofit ja korona tulivat väliin. Alueella vieraillut Siemenpuu-säätiön koordinaattori Kari Bottas analysoi tilanteen syitä ja seurauksia.
Mies pellolla vesimeloni kädessään.

Latinalaisen Amerikan maat ryhtyvät yhteistyöhön vesipulan helpottamiseksi – Metsitys ja sadeveden keräys apukeinoina

Puolikuivat alueet yli valtionrajojen ryhtyvät jakamaan tietoa maatalouskäytännöistään, jotta ilmastonmuutosta paremmin sietävää maataloutta ja elämäntapaa olisi helpompi kehittää. Esimerkiksi Brasiliassa on kehitetty niin sanottu maanalainen pato.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.