Uutiset

Kansainvälinen rikostuomioistuin ei kiinnosta Aasiassa

Irakin entisen presidentin Saddam Husseinin pidätys ei aiheuta erityisempää huolta Aasian entisille, nykyisille tai tuleville diktaattoreille. Vasta kuusi Aasian valtiota on näet ratifioinut sopimuksen kansainvälisestä rikostuomioistuimesta. Yhdysvaltain johtama "terrorismin vastainen sota" on paljolti haudannut alleen kansainvälisen rikostuomioistuimen, joka perustettiin jo kesällä 2002.

Nykyoloissa Aasian hirmuhallitsijat ovat tietenkin turvassa vain sillä ehdolla, että Yhdysvallat ei päätä lähteä kaatamaan heitä asevoimin, kuten Irakissa tapahtui.

Yhdysvaltain johtama "terrorismin vastainen sota" on paljolti haudannut alleen kansainvälisen rikostuomioistuimen, joka perustettiin jo kesällä 2002.

Aasiassa ICC-sopimuksen ovat tehneet lainvoimaiseksi eli ratifioineet ainoastaan Afganistan, Etelä-Korea, Itä-Timor, Kambodzha, Mongolia ja Tadzhikistan.

Kaikkiaan sopimuksen on ratifioinut 92 valtiota, joten Aasiassa kiinnostus on ollut poikkeuksellisen laimeaa. Sama pätee niin Keski- ja Koillis-Aasiaan kuin Etelä- ja Kaakkois-Aasiaankin.

ICC ei voi syyttää henkilöitä, joiden kotimaa ei ole hyväksynyt sopimusta, paitsi jos epäilty rikos on tapahtunut sopimuksen ratifioineessa maassa. ICC:n toimivalta ulottuu vain rikoksiin, jotka on tehty sen jälkeen, kun tuomioistuimen perussääntö tuli voimaan 1. heinäkuuta 2002.

Perinteinen Haagin kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) käsittelee pelkästään valtioiden välisiä kiistoja, ei yksityisiä ihmisiä koskevia juttuja. Ihmisoikeuksien puolustajat olivatkin pitkään kaivanneet ICC:n kaltaista elintä, jossa yksilöt saataisiin vastuuseen kansanmurhista, sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Jälkimmäisiin kuuluvat joukkoraiskaukset, etniset puhdistukset, orjuuttaminen, ihmisten pakottaminen "katoamaan" sekä poliittinen, rodullinen tai uskonnollinen vaino.

Aasian penseä suhtautuminen ICC:hen selittyy ainakin osin pitkällä sorron perinteellä, jota lukuisat diktaattorit ja vahvat miehet ovat vaalineet.

Tukahduttava poliittinen kulttuuri on yhä vallalla Keski-Aasiassa Azerbaidzhanissa, Kazakstanissa, Kirgisiassa, Turkmeniassa ja Uzbekistanissa. Kaakkois-Aasian maista ICC:tä kiinnostavia johtajia on tai on ollut vallassa ainakin Burmassa, Filippiineillä, Indonesiassa ja Pakistanissa.

Koillis-Aasiassa Kiinalla ja Pohjois-Korealla on hyviä syitä pitää ICC rajojensa ulkopuolella.

"Yhäti vallalla oleva rankaisemattomuuden kulttuuri on vakava ongelma Aasiassa", Evelyn Balais Serrano huomauttaa. Hän vetää alueen kansalaisjärjestöjen toimintaryhmää, joka kampanjoi ICC:n puolesta.

"ICC-prosessin ulkopuolelle jättäytyvät Aasian hallitukset kieltävät vääryyden uhreiksi joutuneilta ihmisiltä mahdollisuuden viedä asiansa oikeuteen."

Serrano pitää tilannetta erityisen huonona Burman, Filippiinien ja Indonesian kaltaisissa maissa, joissa oikeusjutuille olisi todennäköisiä aiheita. Thaimaalainen ihmisoikeusaktivisti Somchai Homlaor soimaa alueen poliittista kulttuuria siitä, että demokratiaa ja ihmisoikeuksia ei ole täysin tunnustettu.

Hänen mukaansa Aasian johtajat pelkäävät, että ratifioimalla ICC:n he joutuisivat eräänä päivänä vastaamaan oikeudessa toimeenpanemistaan laajoista ihmisoikeusloukkauksista.

"Sama kohtalo voisi odottaa heidän ystäviään ja kollegojaan, joten johtajat katsovat parhaaksi jättää sopimuksen ratifioimatta", selittää Somchai, joka toimii alueellisen Asia Forum -järjestön pääsihteerinä.

Aasian johtajilla on kuitenkin ollut toinenkin tärkeä syy jättää sopimus ratifioimatta: presidentti George W. Bushin ja Yhdysvaltain johdon harjoittama voimakas painostus. Yhdysvallat on vastustanut ICC:tä alusta asti.

Washington on painostanut valtioita Aasiassa ja muualla allekirjoittamaan sopimuksia, joissa ne takaavat juridisen koskemattomuuden yhdysvaltalaisille sotilaille ja kansalaisille.

Kahdenvälisillä sopimuksilla on vapautettu Yhdysvaltain passin haltijat joutumasta oikeuteen ICC:n toimialaan kuuluvien rikosten yhteydessä.

Yhdysvallat on taivuttanut näihin sopimuksiin 14 Aasian maata, jotka ovat Afganistan, Bangladesh, Bhutan, Filippiinit, Indonesia, Intia, Itä-Timor, Kambodzha, Malediivit, Mongolia, Nepal, Pakistan, Sri Lanka ja Thaimaa.

Yhdysvallat sääti kesällä 2002 oman lain, joka antaa maan presidentille luvan käyttää kaikkia tarvittavia keinoja vapauttaakseen Yhdysvaltain kansalaiset ja liittolaiset ICC:n toimivallasta.

Laki myös oikeuttaa Yhdysvallat lopettamaan sotilaallisen ja taloudellisen apunsa mailta, jotka kieltäytyvät allekirjoittamasta kahdenkeskistä sopimusta.

"Sopimuksen allekirjoittaneita Aasian valtioita uhattiin heti alussa avun menetyksellä", Serrano kertoo.

Somcahi jatkaa, että jotkut Aasian valtiot ovat sittemmin alkaneet toistaa Yhdysvaltain väitteitä, että ICC rajoittaa valtioiden itsemääräämisoikeutta.

ICC:n puolustajien mukaan väitteissä ei ole perää, sillä kansainvälinen rikostuomioistuin tunnustaa kansallisten oikeusistuinten aseman. Lisäksi ICC käsittelee ainoastaan juttuja, joihin kansalliset tuomioistuimet eivät voi tai halua kajota.

Dignity International -ihmisoikeusjärjestön Aasian osaston edustaja Boonthan Verawongse korostaa, että rankaisemattomuuden kulttuuri tulisi kitkeä Aasiasta. Hän ei näe siihen muuta tietä kuin laajat valistuskampanjat.

"Se on ainoa keino, jolla Aasian monet itsevaltaiset hallitukset ja johtajat voidaan saada oikeudelliseen vastuuseen. Vakavia rikoksia tehneet ovat tähän asti päässeet kuin koira veräjästä."

(Inter Press Service)

politiikkaoikeus ja rikos

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Delfiini muovipussi evässään

Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta

Kaupat eivät saa tehdä muovipussikiellolla voittoa, vaan niiden on tarjottava asiakkaille kestokasseja sisäänostohintaan. Lain rikkomisesta saadut sakot Panama käyttää kierrätysjärjestelmän kehittämiseen ja tutkimukseen.
Muovipressuilla peitetty asumus ja pyykkejä kuivumassa

Väkivalta kärjistyy Burkina Fasossa, yli 200 000 paennut kodeistaan – YK: Humanitaarinen hätätila

Viime vuonna Malissa alkaneet levottomuudet ovat levinneet Burkina Fasoon ja maata uhkaa nyt paha ruokapula, YK:n elintarvikejärjestö FAO varoittaa.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.