Uutiset

Kansainvälinen rikostuomioistuin ei kiinnosta Aasiassa

Irakin entisen presidentin Saddam Husseinin pidätys ei aiheuta erityisempää huolta Aasian entisille, nykyisille tai tuleville diktaattoreille. Vasta kuusi Aasian valtiota on näet ratifioinut sopimuksen kansainvälisestä rikostuomioistuimesta. Yhdysvaltain johtama "terrorismin vastainen sota" on paljolti haudannut alleen kansainvälisen rikostuomioistuimen, joka perustettiin jo kesällä 2002.

Nykyoloissa Aasian hirmuhallitsijat ovat tietenkin turvassa vain sillä ehdolla, että Yhdysvallat ei päätä lähteä kaatamaan heitä asevoimin, kuten Irakissa tapahtui.

Yhdysvaltain johtama "terrorismin vastainen sota" on paljolti haudannut alleen kansainvälisen rikostuomioistuimen, joka perustettiin jo kesällä 2002.

Aasiassa ICC-sopimuksen ovat tehneet lainvoimaiseksi eli ratifioineet ainoastaan Afganistan, Etelä-Korea, Itä-Timor, Kambodzha, Mongolia ja Tadzhikistan.

Kaikkiaan sopimuksen on ratifioinut 92 valtiota, joten Aasiassa kiinnostus on ollut poikkeuksellisen laimeaa. Sama pätee niin Keski- ja Koillis-Aasiaan kuin Etelä- ja Kaakkois-Aasiaankin.

ICC ei voi syyttää henkilöitä, joiden kotimaa ei ole hyväksynyt sopimusta, paitsi jos epäilty rikos on tapahtunut sopimuksen ratifioineessa maassa. ICC:n toimivalta ulottuu vain rikoksiin, jotka on tehty sen jälkeen, kun tuomioistuimen perussääntö tuli voimaan 1. heinäkuuta 2002.

Perinteinen Haagin kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) käsittelee pelkästään valtioiden välisiä kiistoja, ei yksityisiä ihmisiä koskevia juttuja. Ihmisoikeuksien puolustajat olivatkin pitkään kaivanneet ICC:n kaltaista elintä, jossa yksilöt saataisiin vastuuseen kansanmurhista, sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Jälkimmäisiin kuuluvat joukkoraiskaukset, etniset puhdistukset, orjuuttaminen, ihmisten pakottaminen "katoamaan" sekä poliittinen, rodullinen tai uskonnollinen vaino.

Aasian penseä suhtautuminen ICC:hen selittyy ainakin osin pitkällä sorron perinteellä, jota lukuisat diktaattorit ja vahvat miehet ovat vaalineet.

Tukahduttava poliittinen kulttuuri on yhä vallalla Keski-Aasiassa Azerbaidzhanissa, Kazakstanissa, Kirgisiassa, Turkmeniassa ja Uzbekistanissa. Kaakkois-Aasian maista ICC:tä kiinnostavia johtajia on tai on ollut vallassa ainakin Burmassa, Filippiineillä, Indonesiassa ja Pakistanissa.

Koillis-Aasiassa Kiinalla ja Pohjois-Korealla on hyviä syitä pitää ICC rajojensa ulkopuolella.

"Yhäti vallalla oleva rankaisemattomuuden kulttuuri on vakava ongelma Aasiassa", Evelyn Balais Serrano huomauttaa. Hän vetää alueen kansalaisjärjestöjen toimintaryhmää, joka kampanjoi ICC:n puolesta.

"ICC-prosessin ulkopuolelle jättäytyvät Aasian hallitukset kieltävät vääryyden uhreiksi joutuneilta ihmisiltä mahdollisuuden viedä asiansa oikeuteen."

Serrano pitää tilannetta erityisen huonona Burman, Filippiinien ja Indonesian kaltaisissa maissa, joissa oikeusjutuille olisi todennäköisiä aiheita. Thaimaalainen ihmisoikeusaktivisti Somchai Homlaor soimaa alueen poliittista kulttuuria siitä, että demokratiaa ja ihmisoikeuksia ei ole täysin tunnustettu.

Hänen mukaansa Aasian johtajat pelkäävät, että ratifioimalla ICC:n he joutuisivat eräänä päivänä vastaamaan oikeudessa toimeenpanemistaan laajoista ihmisoikeusloukkauksista.

"Sama kohtalo voisi odottaa heidän ystäviään ja kollegojaan, joten johtajat katsovat parhaaksi jättää sopimuksen ratifioimatta", selittää Somchai, joka toimii alueellisen Asia Forum -järjestön pääsihteerinä.

Aasian johtajilla on kuitenkin ollut toinenkin tärkeä syy jättää sopimus ratifioimatta: presidentti George W. Bushin ja Yhdysvaltain johdon harjoittama voimakas painostus. Yhdysvallat on vastustanut ICC:tä alusta asti.

Washington on painostanut valtioita Aasiassa ja muualla allekirjoittamaan sopimuksia, joissa ne takaavat juridisen koskemattomuuden yhdysvaltalaisille sotilaille ja kansalaisille.

Kahdenvälisillä sopimuksilla on vapautettu Yhdysvaltain passin haltijat joutumasta oikeuteen ICC:n toimialaan kuuluvien rikosten yhteydessä.

Yhdysvallat on taivuttanut näihin sopimuksiin 14 Aasian maata, jotka ovat Afganistan, Bangladesh, Bhutan, Filippiinit, Indonesia, Intia, Itä-Timor, Kambodzha, Malediivit, Mongolia, Nepal, Pakistan, Sri Lanka ja Thaimaa.

Yhdysvallat sääti kesällä 2002 oman lain, joka antaa maan presidentille luvan käyttää kaikkia tarvittavia keinoja vapauttaakseen Yhdysvaltain kansalaiset ja liittolaiset ICC:n toimivallasta.

Laki myös oikeuttaa Yhdysvallat lopettamaan sotilaallisen ja taloudellisen apunsa mailta, jotka kieltäytyvät allekirjoittamasta kahdenkeskistä sopimusta.

"Sopimuksen allekirjoittaneita Aasian valtioita uhattiin heti alussa avun menetyksellä", Serrano kertoo.

Somcahi jatkaa, että jotkut Aasian valtiot ovat sittemmin alkaneet toistaa Yhdysvaltain väitteitä, että ICC rajoittaa valtioiden itsemääräämisoikeutta.

ICC:n puolustajien mukaan väitteissä ei ole perää, sillä kansainvälinen rikostuomioistuin tunnustaa kansallisten oikeusistuinten aseman. Lisäksi ICC käsittelee ainoastaan juttuja, joihin kansalliset tuomioistuimet eivät voi tai halua kajota.

Dignity International -ihmisoikeusjärjestön Aasian osaston edustaja Boonthan Verawongse korostaa, että rankaisemattomuuden kulttuuri tulisi kitkeä Aasiasta. Hän ei näe siihen muuta tietä kuin laajat valistuskampanjat.

"Se on ainoa keino, jolla Aasian monet itsevaltaiset hallitukset ja johtajat voidaan saada oikeudelliseen vastuuseen. Vakavia rikoksia tehneet ovat tähän asti päässeet kuin koira veräjästä."

(Inter Press Service)

politiikkaoikeus ja rikos

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen värjää toisen naisen tukkaa

Brasiliassa ihonväri on politiikkaa, mutta elokuvaohjaaja Tai Linhares ei tiedä, onko hän musta vai valkoinen

Tai Linharesin syntymätodistuksessa lukee ”valkoinen”, mutta hän on jotain muutakin. ”En ole osa sitä etuoikeutettua kulttuurista ja sosiaalista valkoisuutta, jonka osaksi pääsee, jos syntyy ihonväriltään valkoisena, oikeanlaisten hiusten kanssa”, hän sanoo. Linharesin lyhytelokuva käsittelee identiteetin etsintää mustan ja valkoisen välimaastossa.
Nainen ja poika istuvat maassa, etualalla ruoka-annoksia.

Alkuperäiskansojen ruokakulttuuri on hyvä keino taistella ilmastokriisiä vastaan – Intian Meghalayassa villiruoka on arvossaan

Intian alkuperäiskansojen ruokaulttuurissa maata ja ruokakasveja hyödynnetään monipuolisesti aina villikasveja myöden. Ruokakulttuuria yritetään elvyttää nyt muun muassa Äiti Maa -maalaismarkkinoiden avulla.
Sateenkaarilippu

Malesia langetti kovat rangaistukset homoudesta epäillyille – Jo toinen keppirangaistus runsaan vuoden vuoden sisään

Malesian hallitus on luvannut parantaa ihmisoikeustilannetta, mutta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä pahenee. Viisi miestä tuomittiin kepiniskuihin yrityksestä harrastaa ”luonnonvastaista” seksiä.
Eurokolikoita, Suomen 100-vuotisjuhlan juhlarahoja

Pakolaisneuvonta yritetään pelastaa hätäkeräyksellä

Turvapaikanhakijoiden oikeusapuun vuonna 2016 tehdyt muutokset ovat supistaneet rajusti Pakolaisneuvonnan toimintaa. Nyt järjestön toiminta yritetään turvata hätäkeräyksen avulla.