Uutiset

Kansa kannattaa yhä kehitysyhteistyötä

Enemmistö suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä rikkaiden maiden velvollisuutena, käy ilmi ulkoministeriön kyselystä.
(Kuva: Oxfam International / cc 2.0)

Kaksi kolmesta suomalaisesta pitäisi kehitysyhteistyömäärärahat ennallaan, ulkoasiainministeriön teettämästä vuosittaisesta kyselytutkimuksesta selviää. Talouskriisistä huolimatta asenteet eivät ole juuri muuttuneet edellisvuosiin nähden.

Neljä viidestä Taloustutkimuksen tekemään tutkimukseen osallistuneista piti kehitysyhteistyötä melko tärkeänä tai erittäin tärkeänä.

39 prosenttia kannatti kehitysyhteistyömäärärahojen nostamista 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

Kehitysyhteistyö on enemmistön mielestä tärkeää siksi, että rikkailla mailla on velvollisuus auttaa kehitysmaita. Toiseksi yleisin vastaus oli, että kehitysyhteistyöllä ehkäistään köyhyyttä ja nälkää.

"Olen ilahtunut, että taloudellisesti huonot ajat eivät tämän enempää vaikuta ihmisten asenteisiin", totesi kehitysministeri Heidi Hautala tutkimusraportin julkistustilaisuudessa tiistaina.

Tutkimuksen mukaan 48 prosenttia suomalaisista uskoo, että kehitysyhteistyöllä on vaikutusta mutta se ei yksin riitä.

"Näin mekin ajattelemme. Uudessa hallitusohjelmassa korostetaan yhä enemmän sitä, että myös muiden politiikan osa-alueiden pitäisi olla sopusoinnussa kehitystavoitteiden kanssa", Hautala sanoi.

Hän mainitsi esimerkkinä maatalouden ja kansainvälisen kaupan.

Taloustutkimus haastatteli kyselyä varten tuhatta yli 15-vuotiasta suomalaista toukokuussa.

 

0,7-tavoite yhä tähtäimessä

Vaikka suomalaiset tutkimuksen mukaan pitävät kehitysyhteistyötä tärkeänä, Suomi on kaukana YK:n suosituksesta nostaa kehitysyhteistyömäärärahojen osuus 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Vuosina 2013–2014 kehitysapu jäädytetään euromääräisesti kuluvan vuoden tasolle, mikä tulee vaikuttamaan avun osuuteen bruttokansantulosta.

Kehitysyhteistyöhön käytettyyn BTKL-osuuteen myös lasketaan nyt muitakin kuluja kuin kehitysapua, sillä Suomi on laskenut kehitysmaille kuuluvan ilmastorahoituksen kehitysyhteistyöksi.

Hautala toivoi tiedotustilaisuudessa päästöhuutokaupasta saatavia tuloja paikkaamaan rahavajetta, koska "0,7 on myös luotettavuuden ja aktiivisuuden mitta." 

Suomi on pyrkimässä YK:n turvallisuusneuvostoon, ja Hautalan mukaan niissäkin keskusteluissa Suomen sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin nousee esiin.

"Hallitus on poliittisesti sitoutunut siirtämään päästöhuutokaupasta tulevia varoja kehitysyhteistyöhön. Siksi on tärkeää että hallitus lunastaa lupauksensa," Hautala lisäsi.

Päästöhuutokaupasta saatavien tulojen määrää ei kuitenkaan vielä tiedetä, eikä rahaa ole konkreettisesti korvamerkitty kehitysyhteistyöhön.

kehitysyhteistyömaataloushallintokauppa Suomi

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia