Uutiset

Kansa haluaa osansa Tansanian kaasutuloista

Rannikko jää ilman työpaikkoja, kun kaasu ja öljy pumpataan muualle, kirjoittaa Thembi Mutch.
(Kuva: Carsten ten Brink / cc 2.0)

(IPS) -- Mereltä porattavaa kaasua siirtävät turbiinit pistävät silmään tansanialaiskylässä, joka koostuu ruohokattoisista savimajoista. Asukkaiden mukaan heiltä ei kysytty mitään, kun laitteet tulivat kylään.

"Hallitus on puhunut radiossa sairaaloista, kouluista ja sähköstä, mutta emme tiedä, mitä oikeasti tapahtuu", Kilwan alueen rannikkokylää johtava kalastaja Salim Riziki sanoo.

Merellä 15 kilometrin päässä sijaitsevan Songo Songon saaren kaasulöytö on poikinut sähköt vain kylän vauraimmille asukkaille.

Mtwaran yhteenotto

Turhautuminen öljy- ja kaasuhankkeita koskevan tiedon vähyyteen ryöpsähti toukokuussa väkivallaksi Mtwarassa, joka sijaitsee Kilwasta 250 kilometriä etelään. Vihaiset asukkaat kivittivät hallintorakennuksia ja johtavan CCM-puolueen toimistoa

Hallitus vastasi lähettämällä paikalle rekkalasteittain sotilaita pääkaupungista Dar es Salaamista. Asukkaiden mukaan kyynelkaasu- ja luotisateessa menehtyi kolme ihmistä, joukossa raskaana ollut nainen.

Mtwaran asukkaiden suuttumuksen herätti päätös siirtää alueelta pumpattava kaasu putkia pitkin pääkaupunkiin. Seudulle oli toivottu jalostamoa, joka olisi tuonut työpaikkoja.

Toivoton tunnelma

"Olemme pääasiassa seesamin ja cashew-pähkinän viljelijöitä. Tai siis olisimme, jos olisi työtä. Täällä Mikindanissa riittää työtä alle kymmenosalle, joten tilanne on toivoton", sanoo Ishmailiksi esittäytyvä mies Mtwaran lähistöltä.

"Meiltä puuttuu myös puhdas juomavesi, koska 650 kilometrin päässä istuva hallitus on hylännyt meidät. Kaasu viedään muualle, ja me jäämme puille paljaille", hän nurisee.

Mtwarassa asuva Sultan-niminen räätäli yhtyy valitukseen. Hänen majaansa ei ole vedetty sähköä, mutta hän "lainaa" virtaa markkinoille menevästä johdosta nähdäkseen ommella käsikäyttöisellä koneellaan.

Minne raha menee?

Brittiläinen Rob Ahearne on tutkinut öljyn- ja kaasuntuotannon vaikutusta Etelä-Tansanian elämään. Hänen mukaansa asukkaat ovat arkoja puhumaan, koska he pelkäävät hallitsevan puolueen vakoojia ja häiriköksi leimautumista.

Ahearnen selvityksen mukaan ulkomaisten yhtiöiden on maksettava Tansaniassa vuosittainen vajaan 80 000 euron rekisteröintimaksu ja hallitus vaatii itselleen 60 prosenttia tuotosta. Rahojen käytöstä ei anneta tietoja.

IPS ei saanut kuukausien yrittämisen jälkeen haastattelua Tansanian energia- ja kaivosministeriltä Sospeter Muhongolta. Muutkaan ministerit eivät suostuneet vastaaman kysymyksiin asukkaiden huomioimisesta energiahankkeissa.

Malli on tuttu Länsi-Afrikasta

Kansainväliset öljy-yhtiöt ovat löytäneet Itä-Afrikan rannikon, ja porauksia tapahtuu Somaliasta Mosambikin pohjoisosiin ulottuvalla alueella. Paikalla ovat ainakin BG-ryhmä, Statoil, joka omistaa 40 prosenttia Exxonista, Royal Dutch Shell, Anadarko, Petrobras, Total, BP ja Aminex.

Tansanian rannikon asukkaat valittavat, että heiltä pimitetään tietoa öljyn- ja kaasuntuotannosta. Kun väki käy levottomaksi, armeija saapuu paikalle.

"Ei ole harvinaista, että valtio ja yksityiset yhtiöt turvautuvat militarismiin öljyn ja kaasun tuotantoalueilla. Myös yltyvä väkivalta on tavallista", Mika Minio-Paluello kansainvälisestä Platform-järjestöstä arvioi.

Hänen mukaan Itä-Afrikassa toistuu kaava, joka on nähty Nigeriassa, Ghanassa ja Angolassa.

Yritysvastuu kansalaisoikeudetenergiaköyhyystyöväestöhallintoaseet & armeijaliiketoimintayhtiöt Tansania Suomen IPS

Lue myös

Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.
Injektioneula lähikuvassa.

Lääkeyhtiöt ovat muuttuneet lääkkeiden tuottajista rahoituslaitoksiksi

Suurin osa lääkeyritysten tuotoista tulee nykyisin sijoitustoiminnasta, ja lääkkeiden valmistaminen on jäänyt sivuosaan. Liiketoimintamallin muutoksella on kielteiset vaikutukset niin köyhiin maihin kuin maailmanlaajuisesta pandemiasta kärsiviinkin, kirjoittaa Omar El-Begawy.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.