Uutiset

Kalastajat tyhjentävät Välimeren

Salakalastajat ja sääntelemätön kalastus tuhoavat Egyptin kalamarkkinat.
(Kuva: jbeau / Flickr.com / cc 2.0)

Kun vanha egyptiläinen kalastaja Ali Mohsen kertoo hyvän kalajutun, hän palaa lapsuuteensa. Silloin meri oli niin täynnä kalaa, että illallisen sai, kunhan heitti veneestä pienen verkon veteen ja nosti saman tien ylös.

Tänä aamuna Mohsen vietti miehistöineen merellä tunteja mutta sai saaliikseen vain neljä kiloa pikkukalaa.

Vielä pienempiä kaloja myydään paikallisissa kaupoissa ja toreilla. Eräs paikallinen kalalaji kasvaa aikuisena parikiloiseksi, mutta kalatiskeiltä sitä saa sardiinin kokoisena.

Suuttumus näkyy Mohsenin kasvoilta, kun hän selittää, kuinka salakalastajat käyttävät tiheäsilmäisiä nailonverkkoja, joita kutsutaan "aaveiksi", haaliakseen pienimmätkin kalanpoikaset.

"He tuhoavat meidän kaikkien markkinat. Jos pyydystät pikkukalan, et saa paljoakaan rahaa, mutta estät sitä kasvamasta isoksi ja tuottamasta jälkeläisiä", Mohsen sanoo.

Dynamiittia ja myrkkyjä

Egyptin kalakannat ovat taantuneet rajusti 1990-luvun lopulta lähtien. Kun kalastajien tulot ovat pienentyneet, monet ovat siirtyneet laittomiin ja tuhoisiin menetelmiin säilyttääkseen laihan toimeentulonsa. Salakalastajat tuulastavat sekä käyttävät nailonverkkoja, dynamiittia ja myrkkyjä.

"Jotkut viskaavat hyönteismyrkkyjauhetta veteen ja odottavat, että kuolleet kalat pompahtavat pintaan", Mohsen kertoo. "Osaatko kuvitella, mitä tapahtuu noiden kalojen syöjille?"

Salakalastajien nappaaminen on vaikeaa. Välimeren satamat ovat tiukasti valvottuja, mutta muu Egyptin pohjoisrannikko on poliisin ulottumattomissa.

Egyptin rannikkovartioston alukset keskittyvät Israelin laivojen valvontaan ja yrittävät kitkeä aseiden salakuljetusta Gazan kaistalle. Salakalastuksen kitkentä ei kuulu rannikkovartioston toimenkuvaan.

"Viranomaiset kontrolloivat ainoastaan laivojen saapumista maihin. Merellä tai markkinoilla ei ole valvontaa, joten kalastajat voivat tehdä, mitä haluavat", Egyptin kalaviraston meribiologi Alaa El-Haweet sanoo.

Satamaviranomaisetkin keskittyvät lähinnä kalastuslupiin ja turvavälineisiin. Jos he sattuvat etsimään luvattomia kalastusvälineitä, kapteeni voi pelastua lahjuksella.

Kilpajuoksu kohti pohjaa

Viime vuosina Egyptin hallitus on asettanut Välimerelle puolentoista kuukauden rauhoitusajan alkukesäksi, jolloin monet kalalajit kutevat. Tuona aikana kalastusalukset eivät saa poistua satamasta.

Tänä vuonna Egyptin kansannousu sotki suunnitelmat.

Kalastajat väittävät alkuvuoden mellakoiden laskeneen kalan hintaa entisestään ja ajaneen perheitä yhä syvemmälle köyhyyteen. Varmaa on se, että kansannousu romahdutti pohjamutiin kalastajien kunnioituksen valvontaviranomaisia kohtaan.

Kun kalastusviranomaiset yrittivät laittaa alkukesän kalastuskieltoa voimaan, kalastajat reagoivat niin raivoisasti, että kalavirasto katsoi parhaaksi luopua rauhoituksesta tänä vuonna.

Kalaviraston kalakanta-asiantuntijan Madani Ali Madanin mukaan sääntelemätön kalastus kutuaikana lisää tämän vuoden saaliita mutta vaurioittaa kalakantoja tulevina vuosina.

"Olemme yrittäneet selittää kalastajille, että kielto palvelee heidän etuaan, mutta kalastajat käyttävät vallankumouksen tuomaa mahdollisuutta ja kieltäytyvät noudattamasta säädöksiä."

Gomaaksi esittäytyvä veteraanikalastaja kertoo, että kansannousun jälkeen Egyptin Välimeren rannikko on muuttunut "taistelukentäksi", jossa kalastajat kilvan ryöstävät sen, mitä ryöstettävissä on. Kilpailevat kapteenit käyttävät nailonverkkoja, pitkääsiimaa, pohjatroolia ja muita tuhoisia menetelmiä saadakseen suuremman saaliin.

Gomaa tietää menetelmien vaarat mutta kokee, ettei hänellä ole vaihtoehtoja. "Jos saaliit yhä pienenevät, minäkin siirryn näihin kalastustapoihin."

kalastus Egypti

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.