Uutiset Ympäristö

Kalastajat elvyttävät delfiinikantoja Bangladeshissa – ”Delfiinien suojelu on myös kalastuksen suojelua”

Sundarbansin mangrovemetsän joissa ja kanavissa elää uhanalaisia delfiinejä, jotka sotkeutuvat helposti kalastajien verkkoihin. Nyt suojelutiimit valistavat kalastajia, jotta nämä eivät heittäisi verkkojaan suojelualueiden vesiin. Se on saanut delfiinien määrän nousuun.
Joukko miehiä veneessä joella
Delfiinien suojelutiimi partioi suojelualueella Sundarbansin mangrovemetsää halkovalla joella. (Kuva: Rezaul Karim Chowdhury / IPS)

(IPS) -- Israfil Boyati elää Bengalinlahden rannalla, Bangladeshin kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Khulnassa Sundarbansin mangrovemetsän tuntumassa. Aiemmin hän kalasti Sundarbansin joissa ja kanavissa, nyt hän johtaa delfiinien suojelutiimiä ja valistaa muita kalastajia.

”Me elämme alueella, jota syklonit ja myrskytulvat ruhjovat joka vuosi. Ennen me kalastimme täällä ja asetimme vaaraan niin itsemme kuin delfiinitkin”, Boyati sanoo.

Sundarbansin mangrovemetsä tarjoaa elinympäristön kahdelle makean veden delfiinilajille, uhanalaiselle Gangesin jokidelfiinille ja Irrawaddyn delfiinille, jotka eivät missään muualla elä samassa paikassa. Niiden lisäksi Sundarbansin joissa ja kanavissa polskii koko joukko muitakin delfiinejä.

Vuonna 2012 Bangladesh julisti osan Sundarbansista delfiinien suojelualueeksi. Israfil Boyatin kaltaiset kalastajat eivät koskaan ole tarkoituksella vahingoittaneet delfiinejä, mutta kuten kaikkialla muuallakin, delfiinit sotkeutuvat kalastajien verkkoihin.

Delfiinien määrä kasvanut

Sundarbansin delfiinejä suojelemaan on perustettu kuusi suojelutiimiä, joissa on mukana paikallista väestöä. Tiimit valistavat kalastajia, jotta nämä eivät heittäisi verkkojaan suojelualueiden vesiin.

”Me emme vain mobilisoi yhteisön ihmisiä vaan myös autamme metsäviranomaisia tunnistamaan ongelmia, joita he ovat kohdanneet delfiinien suojelussa”, Boyati sanoo.

Kun suojelutiimit havaitsevat, että delfiini on takertunut kalastajan verkkoon, he ilmoittavat siitä metsäviranomaisille. Viranomaiset irrottavat delfiinin ja vapauttavat sen.

Suojelutiimien toiminnan alettua kalastus suoja-alueilla on vähentynyt 70 prosenttia ja makean veden delfiinien lukumäärä kasvanut.

”Delfiinien suojelu on myös kalastuksen suojelua, sillä niiden esiintyminen missä tahansa joessa kertoo, että joen ekosysteemi on kunnossa”, projektinjohtaja Rezaul Karim Chowdhury sanoo.

Pelkkä kalastajien valistaminen ei kuitenkaan riitä, sillä delfiinejä uhkaavat myös rahtialukset. Yhden suojelualueen läheltä kulkee jatkuvasti suuri määrä rahtilaivoja, joiden potkurit tappavat delfiinejä. Suurin osa ihmisen aiheuttamista delfiinien kuolemista silti johtuu verkkoihin jäämisestä.

Myös Sundarbansin jokien virtaaman heikkeneminen, veteen sekoittuvan sedimentin lisääntyminen ja mangrovemetsien liepeillä tapahtuva hallitsematon teollistuminen heikentävät delfiinikantojen elintilaa.

Ympäristö konfliktinratkaisuympäristöbiodiversiteettieläimet Bangladesh Suomen IPS

Lue myös

Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat "pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet

Luetuimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen