Uutiset Ympäristö

Kalastajakylien asukkaat pelastavat mangrovemetsiä Myanmarissa – Tärkeä keino ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa

Shwe Thaung Yanin alueen mangrovesta oli 75 prosenttia ehtinyt tuhoutua hakkuissa, joita tehtiin polttopuun saamiseksi ja katkarapufarmien perustamiseksi. Kalastajakylien asukkaat ovat kuitenkin istuttaneet viime vuosina yli 700 000 tainta tuhoutuneiden tilalle. Samalla monet saavat elinkeinon simpukankasvatuksesta.
Kolme ihmistä selin kameraan käsi kädessä katsomassa mangrovemetsiä
Mangroven istutukseen Myanmarin Shew Thaung Yanissa osallistuvat nuoret ihailevat työnsä tuloksia. (Kuva: Stella Paul / IPS)

(IPS) -- ”Istutimme nämä mangrovepuut kolmen vuoden kovalla työllä. Nyt ne kasvavat ja ovat pian suureksi hyödyksi rannikkokylien asukkaille”, eläkkeellä oleva merentutkimuksen professori Htay Aung iloitsee.

Mangrove on puiden ja pensaiden muodostamaa tiheää kasvillisuutta trooppisilla rannikoilla ja jokisuistoissa. Mangrovekasveilla on pönkkäjuuret, jotka antavat tukea epävakaalla kasvualustalla ja sitovat tehokkaasti hiekkaa ja liejua.

Shwe Thaung Yanin rannikkoalueella elvytetty mangrovemetsä sai nimekseen Thor Heyerdahlin ilmastopuisto, sillä hankkeen veturina on norjalainen Worldview International Foundation (WIF).

Myanmarin mangrove peittää yli 2 500 neliökilometriä, mutta siitä tuhoutuu 21 neliökilometriä joka vuosi.

Mangrovea on vain noin 0,7 prosenttia maailman metsistä, mutta se sitoo hiiltä paljon muuta puustoa tehokkaammin. Vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan maailman mangrovemetsiin on sitoutunut 4,2 miljardia tonnia hiilidioksidia, mikä vastaa Kiinan ja Yhdysvaltain vuotuisia päästöjä yhteen laskettuina.

Istutukset alkoivat 2015

Myanmarin länsirannikolla sijaitsevan Shwe Thaung Yanin alueen mangrovesta oli 75 prosenttia ehtinyt tuhoutua hakkuissa, joita tehtiin polttopuun saamiseksi ja katkarapufarmien perustamiseksi.

Käänne tapahtui 2015, kun satoja kalastajakylien asukkaita pestattiin istuttamaan mangroven taimia. Lokakuuhun mennessä oli istutettu yli 700 000 tainta kolmen neliökilometrin alueelle.

Sen jälkeen ilmiö on toistunut vuosittain. Viime vuonna Shwe Thaung Yanin kolmessa kylässä istutettiin kuusi miljoonaa tainta yhdeksän neliökilometrin alueelle.

Hanketta vetivät Htay Aungin kanssa asiantuntijat Uboni ja Aung Aung Myint. WIF:n yhteistyökumppaneita ovat Myamarin ympäristöministeriö ja maan johtavat yliopistot Myeik ja Pathein.

”Etsimme satelliittikuvista mangrovemetsän paljaaksi hakatut alueet ja annoimme niistä kartat istutuksia hoitaneille kyläläisille. Kullekin ryhmälle määriteltiin oma alueensa”, Uboni selittää.

Naisten simpukkafarmi

Shew Thaung Yanin 11 000 asukasta ovat eläneet pääasiassa kalastuksella, mutta mangrovehanke on tuonut uusia ansiomahdollisuuksia. Taimien istutus tarjoaa kausiluontoista palkkatyötä, ja naiset ovat perustaneet seudun ensimmäisen simpukankasvatusosuuskunnan, jossa on nyt 55 jäsentä.

Naiset hakevat simpukat mangrovemetsästä ja ”kylvävät” ne kosteaan liejuun lihomaan.

”Elinkeino käynnistyy ilman alkuinvestointeja, sillä simpukat ovat ilmaisia, samoin maa”, hanketta vetävä Shwe Sandar Oo selittää. Simpukoille riittää kysyntää läheisen Chaung Than lomakeskuksen hotelleissa.

WIF on toimittanut kyläläisille aurinkoenergiaa hyödyntäviä keittimiä ja lamppuja. Lapsille opetetaan perustavia it-taitoja, valokuvausta sekä kirjontaa, ja lahjakkaat nuoret voivat hakea stipendiä yliopisto-opintoihin.

Merellinen suojelualue

Vuonna 2019 Shew Thaung Yanissa aiotaan istuttaa ennätysmäiset kaksi miljardia mangroven tainta. ”Sen jälkeen jatkamme matkaa Yangonin ja Ayeyarwadyjoen suiston alueelle”, Uboni kertoo.

Htay Aungin työ jatkuu Shew Thaung Yanissa meriruohon ja korallien suojelun parissa. ”Meriruoho on vielä tehokkaampi hiilinielu kuin mangrove. Lisäksi se ruokkii uhanalaisia merilehmiä. Kaavailemme tänne merellistä luonnonsuojelualuetta”, hän kertoo.

”Lopullisena tavoitteena on saada rannikon 12 miljoonan asukkaan elämä kestävän kehityksen tielle”, WIF:n perustaja Arne Fjørtoft tiivistää.

Ympäristö ympäristöilmastonmuutosmetsätsuojelu Myanmar (Burma) Suomen IPS

Lue myös

Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Kaksi naista pitelee välissään pahvilaatikkoa.

Puunpoltosta nestekaasuun siirtyminen pelastaa tiikereitä, norsuja ja puhveleita Intiassa

Karnatakan osavaltiossa tuhannet perheet ovat ryhtyneet käyttämään energianlähteenään nestekaasua polttopuun sijasta. Seurauksena metsät kukoistavat, villieläimet ovat palanneet ja ihmisten terveys paranee.
Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Seinämaalaus, jossa poika kovaääninen kädessä.

YK:n asiantuntijaryhmä tyrmää Ison-Britannian hallituksen teettämän raportin rasismista – ”Yritys normalisoida valkoista ylivaltaa”

Brittiläisraportin mukaan maa voisi toimia rasismin vastaisuudessa malliesimerkkinä muille valkoisen enemmistön maille. Raportti on herättänyt kuitenkin laajaa kritiikkiä ja sen on tulkittu jopa vähättelevän orjakauppaa.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä