Uutiset Ympäristö

Kalastajakylien asukkaat pelastavat mangrovemetsiä Myanmarissa – Tärkeä keino ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa

Shwe Thaung Yanin alueen mangrovesta oli 75 prosenttia ehtinyt tuhoutua hakkuissa, joita tehtiin polttopuun saamiseksi ja katkarapufarmien perustamiseksi. Kalastajakylien asukkaat ovat kuitenkin istuttaneet viime vuosina yli 700 000 tainta tuhoutuneiden tilalle. Samalla monet saavat elinkeinon simpukankasvatuksesta.
Kolme ihmistä selin kameraan käsi kädessä katsomassa mangrovemetsiä
Mangroven istutukseen Myanmarin Shew Thaung Yanissa osallistuvat nuoret ihailevat työnsä tuloksia. (Kuva: Stella Paul / IPS)

(IPS) -- ”Istutimme nämä mangrovepuut kolmen vuoden kovalla työllä. Nyt ne kasvavat ja ovat pian suureksi hyödyksi rannikkokylien asukkaille”, eläkkeellä oleva merentutkimuksen professori Htay Aung iloitsee.

Mangrove on puiden ja pensaiden muodostamaa tiheää kasvillisuutta trooppisilla rannikoilla ja jokisuistoissa. Mangrovekasveilla on pönkkäjuuret, jotka antavat tukea epävakaalla kasvualustalla ja sitovat tehokkaasti hiekkaa ja liejua.

Shwe Thaung Yanin rannikkoalueella elvytetty mangrovemetsä sai nimekseen Thor Heyerdahlin ilmastopuisto, sillä hankkeen veturina on norjalainen Worldview International Foundation (WIF).

Myanmarin mangrove peittää yli 2 500 neliökilometriä, mutta siitä tuhoutuu 21 neliökilometriä joka vuosi.

Mangrovea on vain noin 0,7 prosenttia maailman metsistä, mutta se sitoo hiiltä paljon muuta puustoa tehokkaammin. Vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan maailman mangrovemetsiin on sitoutunut 4,2 miljardia tonnia hiilidioksidia, mikä vastaa Kiinan ja Yhdysvaltain vuotuisia päästöjä yhteen laskettuina.

Istutukset alkoivat 2015

Myanmarin länsirannikolla sijaitsevan Shwe Thaung Yanin alueen mangrovesta oli 75 prosenttia ehtinyt tuhoutua hakkuissa, joita tehtiin polttopuun saamiseksi ja katkarapufarmien perustamiseksi.

Käänne tapahtui 2015, kun satoja kalastajakylien asukkaita pestattiin istuttamaan mangroven taimia. Lokakuuhun mennessä oli istutettu yli 700 000 tainta kolmen neliökilometrin alueelle.

Sen jälkeen ilmiö on toistunut vuosittain. Viime vuonna Shwe Thaung Yanin kolmessa kylässä istutettiin kuusi miljoonaa tainta yhdeksän neliökilometrin alueelle.

Hanketta vetivät Htay Aungin kanssa asiantuntijat Uboni ja Aung Aung Myint. WIF:n yhteistyökumppaneita ovat Myamarin ympäristöministeriö ja maan johtavat yliopistot Myeik ja Pathein.

”Etsimme satelliittikuvista mangrovemetsän paljaaksi hakatut alueet ja annoimme niistä kartat istutuksia hoitaneille kyläläisille. Kullekin ryhmälle määriteltiin oma alueensa”, Uboni selittää.

Naisten simpukkafarmi

Shew Thaung Yanin 11 000 asukasta ovat eläneet pääasiassa kalastuksella, mutta mangrovehanke on tuonut uusia ansiomahdollisuuksia. Taimien istutus tarjoaa kausiluontoista palkkatyötä, ja naiset ovat perustaneet seudun ensimmäisen simpukankasvatusosuuskunnan, jossa on nyt 55 jäsentä.

Naiset hakevat simpukat mangrovemetsästä ja ”kylvävät” ne kosteaan liejuun lihomaan.

”Elinkeino käynnistyy ilman alkuinvestointeja, sillä simpukat ovat ilmaisia, samoin maa”, hanketta vetävä Shwe Sandar Oo selittää. Simpukoille riittää kysyntää läheisen Chaung Than lomakeskuksen hotelleissa.

WIF on toimittanut kyläläisille aurinkoenergiaa hyödyntäviä keittimiä ja lamppuja. Lapsille opetetaan perustavia it-taitoja, valokuvausta sekä kirjontaa, ja lahjakkaat nuoret voivat hakea stipendiä yliopisto-opintoihin.

Merellinen suojelualue

Vuonna 2019 Shew Thaung Yanissa aiotaan istuttaa ennätysmäiset kaksi miljardia mangroven tainta. ”Sen jälkeen jatkamme matkaa Yangonin ja Ayeyarwadyjoen suiston alueelle”, Uboni kertoo.

Htay Aungin työ jatkuu Shew Thaung Yanissa meriruohon ja korallien suojelun parissa. ”Meriruoho on vielä tehokkaampi hiilinielu kuin mangrove. Lisäksi se ruokkii uhanalaisia merilehmiä. Kaavailemme tänne merellistä luonnonsuojelualuetta”, hän kertoo.

”Lopullisena tavoitteena on saada rannikon 12 miljoonan asukkaan elämä kestävän kehityksen tielle”, WIF:n perustaja Arne Fjørtoft tiivistää.

Ympäristö ympäristöilmastonmuutosmetsätsuojelu Burma, Myanmar Suomen IPS

Lue myös

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat