Uutiset Ympäristö

Kalastajakylien asukkaat pelastavat mangrovemetsiä Myanmarissa – Tärkeä keino ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa

Shwe Thaung Yanin alueen mangrovesta oli 75 prosenttia ehtinyt tuhoutua hakkuissa, joita tehtiin polttopuun saamiseksi ja katkarapufarmien perustamiseksi. Kalastajakylien asukkaat ovat kuitenkin istuttaneet viime vuosina yli 700 000 tainta tuhoutuneiden tilalle. Samalla monet saavat elinkeinon simpukankasvatuksesta.
Kolme ihmistä selin kameraan käsi kädessä katsomassa mangrovemetsiä
Mangroven istutukseen Myanmarin Shew Thaung Yanissa osallistuvat nuoret ihailevat työnsä tuloksia. (Kuva: Stella Paul / IPS)

(IPS) -- ”Istutimme nämä mangrovepuut kolmen vuoden kovalla työllä. Nyt ne kasvavat ja ovat pian suureksi hyödyksi rannikkokylien asukkaille”, eläkkeellä oleva merentutkimuksen professori Htay Aung iloitsee.

Mangrove on puiden ja pensaiden muodostamaa tiheää kasvillisuutta trooppisilla rannikoilla ja jokisuistoissa. Mangrovekasveilla on pönkkäjuuret, jotka antavat tukea epävakaalla kasvualustalla ja sitovat tehokkaasti hiekkaa ja liejua.

Shwe Thaung Yanin rannikkoalueella elvytetty mangrovemetsä sai nimekseen Thor Heyerdahlin ilmastopuisto, sillä hankkeen veturina on norjalainen Worldview International Foundation (WIF).

Myanmarin mangrove peittää yli 2 500 neliökilometriä, mutta siitä tuhoutuu 21 neliökilometriä joka vuosi.

Mangrovea on vain noin 0,7 prosenttia maailman metsistä, mutta se sitoo hiiltä paljon muuta puustoa tehokkaammin. Vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan maailman mangrovemetsiin on sitoutunut 4,2 miljardia tonnia hiilidioksidia, mikä vastaa Kiinan ja Yhdysvaltain vuotuisia päästöjä yhteen laskettuina.

Istutukset alkoivat 2015

Myanmarin länsirannikolla sijaitsevan Shwe Thaung Yanin alueen mangrovesta oli 75 prosenttia ehtinyt tuhoutua hakkuissa, joita tehtiin polttopuun saamiseksi ja katkarapufarmien perustamiseksi.

Käänne tapahtui 2015, kun satoja kalastajakylien asukkaita pestattiin istuttamaan mangroven taimia. Lokakuuhun mennessä oli istutettu yli 700 000 tainta kolmen neliökilometrin alueelle.

Sen jälkeen ilmiö on toistunut vuosittain. Viime vuonna Shwe Thaung Yanin kolmessa kylässä istutettiin kuusi miljoonaa tainta yhdeksän neliökilometrin alueelle.

Hanketta vetivät Htay Aungin kanssa asiantuntijat Uboni ja Aung Aung Myint. WIF:n yhteistyökumppaneita ovat Myamarin ympäristöministeriö ja maan johtavat yliopistot Myeik ja Pathein.

”Etsimme satelliittikuvista mangrovemetsän paljaaksi hakatut alueet ja annoimme niistä kartat istutuksia hoitaneille kyläläisille. Kullekin ryhmälle määriteltiin oma alueensa”, Uboni selittää.

Naisten simpukkafarmi

Shew Thaung Yanin 11 000 asukasta ovat eläneet pääasiassa kalastuksella, mutta mangrovehanke on tuonut uusia ansiomahdollisuuksia. Taimien istutus tarjoaa kausiluontoista palkkatyötä, ja naiset ovat perustaneet seudun ensimmäisen simpukankasvatusosuuskunnan, jossa on nyt 55 jäsentä.

Naiset hakevat simpukat mangrovemetsästä ja ”kylvävät” ne kosteaan liejuun lihomaan.

”Elinkeino käynnistyy ilman alkuinvestointeja, sillä simpukat ovat ilmaisia, samoin maa”, hanketta vetävä Shwe Sandar Oo selittää. Simpukoille riittää kysyntää läheisen Chaung Than lomakeskuksen hotelleissa.

WIF on toimittanut kyläläisille aurinkoenergiaa hyödyntäviä keittimiä ja lamppuja. Lapsille opetetaan perustavia it-taitoja, valokuvausta sekä kirjontaa, ja lahjakkaat nuoret voivat hakea stipendiä yliopisto-opintoihin.

Merellinen suojelualue

Vuonna 2019 Shew Thaung Yanissa aiotaan istuttaa ennätysmäiset kaksi miljardia mangroven tainta. ”Sen jälkeen jatkamme matkaa Yangonin ja Ayeyarwadyjoen suiston alueelle”, Uboni kertoo.

Htay Aungin työ jatkuu Shew Thaung Yanissa meriruohon ja korallien suojelun parissa. ”Meriruoho on vielä tehokkaampi hiilinielu kuin mangrove. Lisäksi se ruokkii uhanalaisia merilehmiä. Kaavailemme tänne merellistä luonnonsuojelualuetta”, hän kertoo.

”Lopullisena tavoitteena on saada rannikon 12 miljoonan asukkaan elämä kestävän kehityksen tielle”, WIF:n perustaja Arne Fjørtoft tiivistää.

Ympäristö ympäristöilmastonmuutosmetsätsuojelu Burma, Myanmar Suomen IPS

Lue myös

Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Kaivosyhtiön rakennuksia kukkulan juurella

Ylikansalliset kaivosyhtiöt valtaavat alaa Keski-Amerikassa

Kaivosyhtiöiden toiminta on viime vuosikymmeninä kiihtynyt monissa Keski-Amerikan maissa. El Salvador kielsi kaiken louhinnan maaliskuussa 2017, mutta muissa maissa kiistat jatkuvat. Guatemalan San Rafael Las Floresissa asukkaat syyttävät kaivosta elinkeinonsa sekä vesien ja luonnon turmelemisesta.
Muoviroskaa meren rannalla

Ghana huolestui muoviroskasta – Kierrätyksen puuttuessa miljoonakaupunki Accran roskat viskataan jokeen

Ruoka käärittiin Ghanassa ennen kasvien lehtiin, mutta modernisoituminen on johtanut siihen, että elintarvikkeet kiedotaan muoviin, joka taas päätyy usein mereen. Huoli roskan vaikutuksista on johtanut muovinkierrätysaloitteiden syntyyn.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.