Kaktuksista karjan pelastus Kenian kuivuudessa
Piikittömät kaktukset voivat pelastaa karjan kuivina kausina, kertoo Kenian maataloustutkimuslaitos. Kenian keskiosissa lehmät onnistuttiin pitämään hengissä piikittömillä kaktuksilla vuosien 2008-2009 ankaran kuivuuden aikana.
Ajatus kaktuksista karjan hätäravintona
oudoksuttaa kenialaista Joseph Ole Morijoa. Hän menetti hiljan kaikki
lampaansa ja vuohensa - yhteensä 152 eläintä - niiden syötyä
piikkikaktuksia.
"Kaktus on vaarallinen kasvi, joka pitää hävittää tyystin", sanoo Laikipiassa Pohjois-Kenian kuivalla alueella asuva Ole Morijo.
"En usko ennen kuin näen", hän kuittaa vakuuttelut piikittömien kaktusten olemassaolosta.
Siirtomaaisännät toivat piikikkään Opuntia megacantha -kaktuksen seudulle 1960-luvun alussa aitaamaan maatilojaan. Muualla maassa ja ympäri maailmaa sitä käytetään koristekasvina.
Kasvin hedelmät kelpaavat sekä ihmisten että eläinten ravinnoksi, mutta niissä on piikkejä. Ihmisen on helppo poistaa piikit, mutta eläimiltä ne tuhoavat sisuskalut.
"Piikit tärvelevät koko ruoansulatuskanavan suusta kurkun kautta vatsaan ja suolistoon. Syöminen vaikeutuu suuhun tulleiden vammojen vuoksi, ja useimmat eläimet kuolevat nälkään", Laikipian eläinlääkäri John Saikom selittää.
Kenian maataloustutkimuslaitoksen tuore selvitys kuitenkin kertoo, että piikittömät kaktukset voivat pelastaa karjan kuivina kausina.
Opuntia-kaktuksia on myös useita piikittömiä lajikkeita, jotka ovat yhtä ravitsevia kuin piikikkäät, tutkimukseen osallistunut John Kang'ara kertoo.
Hänen mukaansa karjanomistajia tulisi nyt kannustaa kasvattamaan piikittömiä kaktuksia, jotka ovat käyneet paljon niukemmiksi kuin pistelevät sisarensa.
Ajatus tutkimukseen saatiin Kenian keskiosista, jossa lehmät onnistuttiin pitämään hengissä piikittömillä kaktuksilla vuosien 2008-2009 ankaran kuivuuden aikana. Lehmät tuottivat jopa maitoa ja tulivat säännöllisesti kiimaan.
Tutkijoiden havaitsema olennainen ero oli siinä, että Keski-Keniassa karjanomistajat valitsivat piikittömiä kasveja rehuksi, kun Laikipiassa eläimet vaelsivat laitumilla ja söivät, mitä eteen sattui.
Kuivien alueiden luontaisen kasvillisuuden hyödyntäminen on tutkijoiden mielestä paras keino sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
"Kaktukset pelastavat eläimemme nälkäkuolemalta kuivuuskausina. Esimerkiksi lampaat pärjäävät pelkillä kaktuksilla 500 päivää tarvitsematta edes vettä", Kang'ara sanoo.
Tiedelehti Lancetin mukaan Kenia menetti vuosien 2005-2006 ankarassa kuivuudessa 40 prosenttia naudoistaan, 27 prosenttia lampaistaan ja 17 prosenttia vuohistaan.
"Kaktus on vaarallinen kasvi, joka pitää hävittää tyystin", sanoo Laikipiassa Pohjois-Kenian kuivalla alueella asuva Ole Morijo.
"En usko ennen kuin näen", hän kuittaa vakuuttelut piikittömien kaktusten olemassaolosta.
Siirtomaaisännät toivat piikikkään Opuntia megacantha -kaktuksen seudulle 1960-luvun alussa aitaamaan maatilojaan. Muualla maassa ja ympäri maailmaa sitä käytetään koristekasvina.
Suun vammat estävät syömisen
Kasvin hedelmät kelpaavat sekä ihmisten että eläinten ravinnoksi, mutta niissä on piikkejä. Ihmisen on helppo poistaa piikit, mutta eläimiltä ne tuhoavat sisuskalut.
"Piikit tärvelevät koko ruoansulatuskanavan suusta kurkun kautta vatsaan ja suolistoon. Syöminen vaikeutuu suuhun tulleiden vammojen vuoksi, ja useimmat eläimet kuolevat nälkään", Laikipian eläinlääkäri John Saikom selittää.
Kenian maataloustutkimuslaitoksen tuore selvitys kuitenkin kertoo, että piikittömät kaktukset voivat pelastaa karjan kuivina kausina.
Opuntia-kaktuksia on myös useita piikittömiä lajikkeita, jotka ovat yhtä ravitsevia kuin piikikkäät, tutkimukseen osallistunut John Kang'ara kertoo.
Hänen mukaansa karjanomistajia tulisi nyt kannustaa kasvattamaan piikittömiä kaktuksia, jotka ovat käyneet paljon niukemmiksi kuin pistelevät sisarensa.
Lehmät hengissä kaktusravinnolla
Ajatus tutkimukseen saatiin Kenian keskiosista, jossa lehmät onnistuttiin pitämään hengissä piikittömillä kaktuksilla vuosien 2008-2009 ankaran kuivuuden aikana. Lehmät tuottivat jopa maitoa ja tulivat säännöllisesti kiimaan.
Tutkijoiden havaitsema olennainen ero oli siinä, että Keski-Keniassa karjanomistajat valitsivat piikittömiä kasveja rehuksi, kun Laikipiassa eläimet vaelsivat laitumilla ja söivät, mitä eteen sattui.
Kuivien alueiden luontaisen kasvillisuuden hyödyntäminen on tutkijoiden mielestä paras keino sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
"Kaktukset pelastavat eläimemme nälkäkuolemalta kuivuuskausina. Esimerkiksi lampaat pärjäävät pelkillä kaktuksilla 500 päivää tarvitsematta edes vettä", Kang'ara sanoo.
Tiedelehti Lancetin mukaan Kenia menetti vuosien 2005-2006 ankarassa kuivuudessa 40 prosenttia naudoistaan, 27 prosenttia lampaistaan ja 17 prosenttia vuohistaan.
Ruoka ja vesi samassa paketissa
Kenian maataloustutkimuslaitoksen selvityksessä havaittiin, että Opuntia-suvun kaktukset pidättävät vettä paremmin kuin mikään muu kuivien ja puolikuivien alueiden rehukasvi.
Ympäri vuoden vihreät ja mehevät kaktuksen lehdet sisältävät noin 90 prosenttia vettä.
"Syödessään 40 kiloa kaktusta päivässä lehmä nauttii samalla 35 litraa vettä", tutkija John Kang'ara sanoo.
Hänen mukaansa lypsylehmän normaali päivittäinen vedentarve on 80-120 litraa, mutta kaktuksen sisältämä määräkin auttaa sitä pysymään hengissä.
Lisäksi lehmän ruoansulatus pystyy hyödyntämään 75 prosenttia kaktuksen kiinteistä osista.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia