Uutiset

Kaivosyhtiön päihittänyt papualaissaari kaipaa lisää turisteja

Bougainvillen saarelle toivotaan ekomatkailijoita, joille halutaan luonnon ohella esitellä historiallista mutta veristä voittoa ylikansallisesta kaivosjätistä.
Bougainvillen saarella asuva Lynette Ona poseeraa Pangunan kaivosalueen raunioilla. Hänen setänsä johti asukkaiden perustamaa vallankumousarmeijaa, joka ajoi ylikansallisen kaivosyhtiön saarelta. (Kuva: Catherine Wilson / IPS)

(IPS) -- Papua-Uudessa-Guineassa Bougainvillen saarella sijaitseva Pangunan kuparikaivos on ollut hylättynä siitä asti, kun asukkaat aloittivat sodan sitä vastaan 1989. Saarelle toivotaan nyt ekomatkailijoita, joille halutaan luonnon ohella esitellä historiallista voittoa ylikansallisesta kaivosjätistä.

Bougainvillen sisällissota jatkui vuoteen 1998, ja siinä kuoli arviolta 20 000 ihmistä eli noin kymmenesosa saaren väestöstä.

Saaren asukkaat vastustivat malminetsintöjä jo 1960-luvulla, ja vastarinta kiihtyi, kun ylikansallisen Rio Tinton tytäryhtiö aloitti kaivaukset 1972. Nasioi-heimoon kuuluvat asukkaat syyttivät kaivosta viljelysmaiden ja jokien saastuttamisesta. Sota puhkesi, kun yhtiö kieltäytyi maksamasta asukkaille korvauksia.

Asukkaiden perustama vallankumousarmeija ajoi kaivosyhtiön Bougainvillestä, ja selkkaus paisui sisällissodaksi saaren itsenäisyyden puolesta. Rauhanneuvotteluissa alue sai autonomisen aseman, ja mahdollisesta itsenäistymisestä on määrä järjestää kansanäänestys lähivuosina.

Ympäristöliikkeen historiaa

Se, miten kyläläiset päihittivät globaalin kaivosyhtiön, on tärkeä osa ympäristöliikkeen historiaa, muistuttaa Lynette Ona. Hänen edesmennyt setänsä, Francis Ona, oli Bougainvillen vallankumousarmeijan legendaarinen johtaja.

"Matkailijat tulevat Pangunaan nähdäkseen omin silmin tuhot ja saadakseen lisää tietoa tapahtumista", vahvistaa Zhon Bosco Miriona, joka pitää matkatoimistoa läheisessä Arawan kaupungissa. Toimiston palveluihin turvautuu nykyisin satakunta ulkomaalaista vuodessa.

Kaivostoimintaa karsastetaan Pangunassa myös sen eriarvoistavan vaikutuksen vuoksi. Saarella oli 1980-luvulla noin 150 000 asukasta, joista kaivos työllisti vain 1 300. Rio Tinto ja Papuan hallitus korjasivat voitot, asukkaat sanovat.

Nyt Bougainvillessa on asukkaita lähes 300 000. Lapsista kolmasosa ei käy koulua, sähköstä nauttii alle prosentti asukkaista, ja äitikuolleisuus on maailman huippua.

Luontoa ja kulttuuria

"Kaivoksen avaaminen uudelleen vaarantaisi tulevaisuutemme. Tuhansia ihmisiä kuoli, ja siksi emme avaa kaivosta. Meidän on löydettävä muita tulonlähteitä", Bougainvillen hallituksen varapuheenjohtaja Philip Takaung sanoo.

Hän haluaa lisätä matkailua historialliselle kaivos- ja sota-alueelle. Visiona on ekoturismi, joka yhdistää historiaa ja sademetsän luontoelämyksiä sekä tutustuttaa paikalliseen kulttuuriin ja perinneruokiin.

Bougainville kuului myös toisen maailmansodan näyttämöihin. Jäänteitä australialaisten, uusiseelantilaisten, yhdysvaltalaisten ja japanilaisten joukkojen läsnäolosta on nähtävillä 60 kilometrin Numa Numa -vaellusreitillä, joka kulkee saaren halki. ­

"Bougainvillellä on monta tarinaa kerrottavanaan", vakuuttaa matkailutoimiston johtaja Lawrence Belleh saaren pääkaupungissa Bukassa. Hänen mukaansa alue kuuluu nyt Papuan turvallisimpiin ja vieras saa siellä ystävällisen vastaanoton.

köyhyysturismikonfliktiyhtiöt Papua-Uusi-Guinea Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Aasialainen mies lajittelee muovijätettä

Muovigaten jälkipyykki: mitä muovin dumppaaminen kehitysmaihin kertoo taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta?

Rikkaat valtiot viettävät kulutusjuhlaa ja sotkut kuljetetaan köyhempien siivottavaksi, kirjoittaa globaaleja jätevirtoja tutkinut Niko Humalisto.
Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.