Uutiset

Kaivosyhtiön päihittänyt papualaissaari kaipaa lisää turisteja

Bougainvillen saarelle toivotaan ekomatkailijoita, joille halutaan luonnon ohella esitellä historiallista mutta veristä voittoa ylikansallisesta kaivosjätistä.
Bougainvillen saarella asuva Lynette Ona poseeraa Pangunan kaivosalueen raunioilla. Hänen setänsä johti asukkaiden perustamaa vallankumousarmeijaa, joka ajoi ylikansallisen kaivosyhtiön saarelta. (Kuva: Catherine Wilson / IPS)

(IPS) -- Papua-Uudessa-Guineassa Bougainvillen saarella sijaitseva Pangunan kuparikaivos on ollut hylättynä siitä asti, kun asukkaat aloittivat sodan sitä vastaan 1989. Saarelle toivotaan nyt ekomatkailijoita, joille halutaan luonnon ohella esitellä historiallista voittoa ylikansallisesta kaivosjätistä.

Bougainvillen sisällissota jatkui vuoteen 1998, ja siinä kuoli arviolta 20 000 ihmistä eli noin kymmenesosa saaren väestöstä.

Saaren asukkaat vastustivat malminetsintöjä jo 1960-luvulla, ja vastarinta kiihtyi, kun ylikansallisen Rio Tinton tytäryhtiö aloitti kaivaukset 1972. Nasioi-heimoon kuuluvat asukkaat syyttivät kaivosta viljelysmaiden ja jokien saastuttamisesta. Sota puhkesi, kun yhtiö kieltäytyi maksamasta asukkaille korvauksia.

Asukkaiden perustama vallankumousarmeija ajoi kaivosyhtiön Bougainvillestä, ja selkkaus paisui sisällissodaksi saaren itsenäisyyden puolesta. Rauhanneuvotteluissa alue sai autonomisen aseman, ja mahdollisesta itsenäistymisestä on määrä järjestää kansanäänestys lähivuosina.

Ympäristöliikkeen historiaa

Se, miten kyläläiset päihittivät globaalin kaivosyhtiön, on tärkeä osa ympäristöliikkeen historiaa, muistuttaa Lynette Ona. Hänen edesmennyt setänsä, Francis Ona, oli Bougainvillen vallankumousarmeijan legendaarinen johtaja.

"Matkailijat tulevat Pangunaan nähdäkseen omin silmin tuhot ja saadakseen lisää tietoa tapahtumista", vahvistaa Zhon Bosco Miriona, joka pitää matkatoimistoa läheisessä Arawan kaupungissa. Toimiston palveluihin turvautuu nykyisin satakunta ulkomaalaista vuodessa.

Kaivostoimintaa karsastetaan Pangunassa myös sen eriarvoistavan vaikutuksen vuoksi. Saarella oli 1980-luvulla noin 150 000 asukasta, joista kaivos työllisti vain 1 300. Rio Tinto ja Papuan hallitus korjasivat voitot, asukkaat sanovat.

Nyt Bougainvillessa on asukkaita lähes 300 000. Lapsista kolmasosa ei käy koulua, sähköstä nauttii alle prosentti asukkaista, ja äitikuolleisuus on maailman huippua.

Luontoa ja kulttuuria

"Kaivoksen avaaminen uudelleen vaarantaisi tulevaisuutemme. Tuhansia ihmisiä kuoli, ja siksi emme avaa kaivosta. Meidän on löydettävä muita tulonlähteitä", Bougainvillen hallituksen varapuheenjohtaja Philip Takaung sanoo.

Hän haluaa lisätä matkailua historialliselle kaivos- ja sota-alueelle. Visiona on ekoturismi, joka yhdistää historiaa ja sademetsän luontoelämyksiä sekä tutustuttaa paikalliseen kulttuuriin ja perinneruokiin.

Bougainville kuului myös toisen maailmansodan näyttämöihin. Jäänteitä australialaisten, uusiseelantilaisten, yhdysvaltalaisten ja japanilaisten joukkojen läsnäolosta on nähtävillä 60 kilometrin Numa Numa -vaellusreitillä, joka kulkee saaren halki. ­

"Bougainvillellä on monta tarinaa kerrottavanaan", vakuuttaa matkailutoimiston johtaja Lawrence Belleh saaren pääkaupungissa Bukassa. Hänen mukaansa alue kuuluu nyt Papuan turvallisimpiin ja vieras saa siellä ystävällisen vastaanoton.

köyhyysturismikonfliktiyhtiöt Papua-Uusi-Guinea Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Reidestä alaaspäin kuvatut jalat farkuissa.

Vaatekaupat vakuuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusvastuullisuuttaan, mutta kuluttajan on vaikea tietää, mikä on ”oikeasti” eettistä – Asiantuntijan mukaan maalaisjärjellä pärjää pitkälle

Suomessa on yhä enemmän vaatekauppoja, jotka brändäävät itsensä ympäristön ja ihmisoikeuksien kannalta vastuullisiksi toimijoiksi. Viestintä on kuitenkin usein sekavaa ja ympäripyöreää, ja kuluttajan on vaikea tehdä vertailua. Vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme ja tutkijatohtori Linda Turunen kertovat, miten vastuullisuusjargonin keskellä navigoidaan.
Työntekijöitä istuu ompelukoneiden ääressä.

”Kananmuna on luksusruokaa” – Selvitys: Vaatetyöläiset kärsivät nälkää koronapandemian seurauksena

Monet länsimaiset vaatebrändit peruivat jo toimitettuja tai valmistettuja tilauksia, kun koronapandemia alkoi. Työntekijöiden tulot putosivat keskimäärin viidenneksen, ja tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suurin osa on joutunut vähentämään kuluttamansa ruuan määrää.
Mies puolilähikuvassa laukku olalla.

”Paikalliset yrittävät elää normaalia arkea” – Lääkäri Kariantti Kallio ja sairaanhoitaja Julia Perä kertovat, millaista on avustustyö maailman pahimman kriisin keskellä Jemenissä

Terveydenhuoltojärjestelmä on lähes romahtanut ja nälänhätä uhkaa Jemenissä, joka on kärsinyt konfliktista yli viisi vuotta. Silti maasta löytyy myös toivoa. Suomalaiset avustustyöntekijät ihailevat etenkin paikallisen terveydenhuoltohenkilökunnan sitoutuneisuutta.
Mies lähikuvassa.

Raportti: Fossiilisia polttoaineita tuotetaan tuplasti enemmän kuin ilmastotavoitteiden perusteella pitäisi – YK:n pääsihteeri vaatii kaikilta mailta hiilineutraaliutta

”Biljoonat dollarit, joita tarvitaan koronasta toipumiseen, ovat rahaa, jotka lainaamme tulevilta sukupolvilta. Emme voi käyttää niitä resursseja lukittautuaksemme politiikkaan, joka asettaa heidän taakakseen velkakuorman rikkoutuneella planeetalla”, sanoi YK:n pääsihteeri António Guterres eilen.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

YK: Humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä kasvaa lähes 40 prosenttia ensi vuonna – ”Johtuu lähes täysin koronasta”

”Rikkaat maat näkevät nyt valoa tunnelin päässä. Sama ei ole totta köyhimpien maiden kohdalla”, muistutti YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock. YK julkaisi eilen ennätysmäisen suuren arvion humanitaarisen avun tarpeesta vuodelle 2021.

Tuoreimmat

”Kananmuna on luksusruokaa” – Selvitys: Vaatetyöläiset kärsivät nälkää koronapandemian seurauksena
”Paikalliset yrittävät elää normaalia arkea” – Lääkäri Kariantti Kallio ja sairaanhoitaja Julia Perä kertovat, millaista on avustustyö maailman pahimman kriisin keskellä Jemenissä
Raportti: Fossiilisia polttoaineita tuotetaan tuplasti enemmän kuin ilmastotavoitteiden perusteella pitäisi – YK:n pääsihteeri vaatii kaikilta mailta hiilineutraaliutta
Vaatekaupat vakuuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusvastuullisuuttaan, mutta kuluttajan on vaikea tietää, mikä on ”oikeasti” eettistä – Asiantuntijan mukaan maalaisjärjellä pärjää pitkälle
YK: Humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä kasvaa lähes 40 prosenttia ensi vuonna – ”Johtuu lähes täysin koronasta”
Tyynenmeren saarilla kärsitään vedenpuutteesta – Tuvalussa perinteinen tietämys auttaa paikantamaan pohjavesilähteitä
Kysely: YK on luotetuin kansainvälinen instituutio – Ylpeys omasta maasta ei estä uskoa kansainväliseen yhteistyöhön
Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Luetuimmat

”Paikalliset yrittävät elää normaalia arkea” – Lääkäri Kariantti Kallio ja sairaanhoitaja Julia Perä kertovat, millaista on avustustyö maailman pahimman kriisin keskellä Jemenissä
Vaatekaupat vakuuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusvastuullisuuttaan, mutta kuluttajan on vaikea tietää, mikä on ”oikeasti” eettistä – Asiantuntijan mukaan maalaisjärjellä pärjää pitkälle
Raportti: Fossiilisia polttoaineita tuotetaan tuplasti enemmän kuin ilmastotavoitteiden perusteella pitäisi – YK:n pääsihteeri vaatii kaikilta mailta hiilineutraaliutta
YK: Humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä kasvaa lähes 40 prosenttia ensi vuonna – ”Johtuu lähes täysin koronasta”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
”Kananmuna on luksusruokaa” – Selvitys: Vaatetyöläiset kärsivät nälkää koronapandemian seurauksena
Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta