Uutiset

Kaivosyhtiön päihittänyt papualaissaari kaipaa lisää turisteja

Bougainvillen saarelle toivotaan ekomatkailijoita, joille halutaan luonnon ohella esitellä historiallista mutta veristä voittoa ylikansallisesta kaivosjätistä.
Bougainvillen saarella asuva Lynette Ona poseeraa Pangunan kaivosalueen raunioilla. Hänen setänsä johti asukkaiden perustamaa vallankumousarmeijaa, joka ajoi ylikansallisen kaivosyhtiön saarelta. (Kuva: Catherine Wilson / IPS)

(IPS) -- Papua-Uudessa-Guineassa Bougainvillen saarella sijaitseva Pangunan kuparikaivos on ollut hylättynä siitä asti, kun asukkaat aloittivat sodan sitä vastaan 1989. Saarelle toivotaan nyt ekomatkailijoita, joille halutaan luonnon ohella esitellä historiallista voittoa ylikansallisesta kaivosjätistä.

Bougainvillen sisällissota jatkui vuoteen 1998, ja siinä kuoli arviolta 20 000 ihmistä eli noin kymmenesosa saaren väestöstä.

Saaren asukkaat vastustivat malminetsintöjä jo 1960-luvulla, ja vastarinta kiihtyi, kun ylikansallisen Rio Tinton tytäryhtiö aloitti kaivaukset 1972. Nasioi-heimoon kuuluvat asukkaat syyttivät kaivosta viljelysmaiden ja jokien saastuttamisesta. Sota puhkesi, kun yhtiö kieltäytyi maksamasta asukkaille korvauksia.

Asukkaiden perustama vallankumousarmeija ajoi kaivosyhtiön Bougainvillestä, ja selkkaus paisui sisällissodaksi saaren itsenäisyyden puolesta. Rauhanneuvotteluissa alue sai autonomisen aseman, ja mahdollisesta itsenäistymisestä on määrä järjestää kansanäänestys lähivuosina.

Ympäristöliikkeen historiaa

Se, miten kyläläiset päihittivät globaalin kaivosyhtiön, on tärkeä osa ympäristöliikkeen historiaa, muistuttaa Lynette Ona. Hänen edesmennyt setänsä, Francis Ona, oli Bougainvillen vallankumousarmeijan legendaarinen johtaja.

"Matkailijat tulevat Pangunaan nähdäkseen omin silmin tuhot ja saadakseen lisää tietoa tapahtumista", vahvistaa Zhon Bosco Miriona, joka pitää matkatoimistoa läheisessä Arawan kaupungissa. Toimiston palveluihin turvautuu nykyisin satakunta ulkomaalaista vuodessa.

Kaivostoimintaa karsastetaan Pangunassa myös sen eriarvoistavan vaikutuksen vuoksi. Saarella oli 1980-luvulla noin 150 000 asukasta, joista kaivos työllisti vain 1 300. Rio Tinto ja Papuan hallitus korjasivat voitot, asukkaat sanovat.

Nyt Bougainvillessa on asukkaita lähes 300 000. Lapsista kolmasosa ei käy koulua, sähköstä nauttii alle prosentti asukkaista, ja äitikuolleisuus on maailman huippua.

Luontoa ja kulttuuria

"Kaivoksen avaaminen uudelleen vaarantaisi tulevaisuutemme. Tuhansia ihmisiä kuoli, ja siksi emme avaa kaivosta. Meidän on löydettävä muita tulonlähteitä", Bougainvillen hallituksen varapuheenjohtaja Philip Takaung sanoo.

Hän haluaa lisätä matkailua historialliselle kaivos- ja sota-alueelle. Visiona on ekoturismi, joka yhdistää historiaa ja sademetsän luontoelämyksiä sekä tutustuttaa paikalliseen kulttuuriin ja perinneruokiin.

Bougainville kuului myös toisen maailmansodan näyttämöihin. Jäänteitä australialaisten, uusiseelantilaisten, yhdysvaltalaisten ja japanilaisten joukkojen läsnäolosta on nähtävillä 60 kilometrin Numa Numa -vaellusreitillä, joka kulkee saaren halki. ­

"Bougainvillellä on monta tarinaa kerrottavanaan", vakuuttaa matkailutoimiston johtaja Lawrence Belleh saaren pääkaupungissa Bukassa. Hänen mukaansa alue kuuluu nyt Papuan turvallisimpiin ja vieras saa siellä ystävällisen vastaanoton.

köyhyysturismikonfliktiyhtiöt Papua-Uusi-Guinea Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Riisipelto ylhäältä kuvattuna

Miten maailman nälkä voitetaan?

Nälkäongelman tarkastelu vain tuotannon tai ruuan jakautumisen näkökulmasta ei riitä. Vauraiden maiden pitäisi ajaa oikeudenmukaisempaa ruoka-, kauppa- ja kehityspolitiikkaa ja tukea kestävämpää yhteiskuntakehitystä, kirjoittaa tutkija Ville Lähde.
Ehkäisypillereitä

Ympäristö- ja seksuaaliterveysjärjestöt aloittivat yhteisen kampanjan väestönkasvun hillitsemiseksi ja luonnon suojelemiseksi

Jos syntyvyys saadaan vähenemään 0,5:llä, vuonna 2050 väkeä voi olla melkein miljardi ennustettua vähemmän, sanovat ympäristö- ja lisääntymisterveysjärjestöt.
Kädet repimässä lehtiä kattilaan

Ennuste: 41 miljoonaa ihmistä kärsii pian ruokapulasta eteläisessä Afrikassa

Muun muassa surkean sadekauden takia haavoittuvimmassa asemassa olevat kotitaloudet käyttävät tämän vuoden sadon 0–3 kuukaudessa, kun keskiarvo on 3–5 kuukautta, varoittaa eteläisen Afrikan maiden yhteistyöjärjestö.

Tuoreimmat

Ympäristö- ja seksuaaliterveysjärjestöt aloittivat yhteisen kampanjan väestönkasvun hillitsemiseksi ja luonnon suojelemiseksi
Ennuste: 41 miljoonaa ihmistä kärsii pian ruokapulasta eteläisessä Afrikassa
Raportti: Köyhyys vaihtelee jopa kotitalouksien sisällä – ”Perinteinen käsitys köyhyydestä on vanhentunut”
Yli neljäsosa afrikkalaisista on joutunut maksamaan lahjuksen saadakseen julkisia palveluita – Köyhät maksavat rikkaita useammin, paljastaa kysely
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat Intiaa estämään alkuperäiskansojen häädöt
Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”
Monsuunisateet vaurioittaneet tuhansia asumuksia Bangladeshin rohingya-pakolaisten leireillä – Lisää sateita on luvassa
Jemenissä on havaittu koleratartuntoja tänä vuonna enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä – ”Voimme vain yrittää pitää lapset hengissä niin pitkään kuin mahdollista”
Kansainvälinen sotarikostuomioistuin totesi Kongossa toimineen sotapäällikön syylliseksi 18 rikokseen – HRW: ”Jopa ne, jotka luulevat olevansa koskemattomia, voivat joutua tilille”
Käsienpesuvesi loppuu Ugandan kouluissa usein kesken – Suomalais-ugandalainen projekti ratkoo ongelmaa ”elefanttihanan” avulla