Uutiset

Kaivosyhtiöille taas vapaat kädet Intiassa

Ympäristörikoksia ja maaoikeuksien väärinkäyttöä paljastanut tutkimus keskeytettiin, kun sen paljastukset yltyivät kestämättömiksi, kirjoittaa Ed McKenna.
(Kuva: Akshay Mahajan / cc 2.0)

(IPS) -- ) Laitonta kaivostoimintaa koskeva valtakunnallinen tutkimus keskeytettiin Intiassa ennen valmistumistaan. Tutkimus ehti johtaa louhintakieltoon kahdessa osavaltiossa ja eräiden korkea-arvoisten poliitikkojen pidätyksiin.

"Kaivosyhtiöt jyräsivät hallituksen. Tutkimus lopetettiin, koska poliitikkojen ja yhtiöiden yhteyksistä paljastui liikaa epämiellyttäviä totuuksia", South Asian Dialogues on Ecological Democracy -ajatushautomon Vijay Pratap sanoo.

Tuomari M.B. Shahin tutkimuskomissio nimitettiin marraskuussa 2010 selvittämään raudan ja mangaanin louhinnan laittomuuksia ja kaivosalan rahaliikennettä vuosina 2006–2010.

Paljastuneet rikokset liittyvät metsien luvattomaan mylläämiseen, lahjontaan, valtion rojaltien kavaltamiseen, ympäristötuhoihin ja alkuperäisheimojen häätöihin.

Kaivoksia suljettiin

Shahin komission raportit ehtivät johtaa maan suurimpien rautamalmikaivosten sulkemiseen Karnatakan ja Goan osavaltioissa.

Tutkimukset Chhattisgarhin, Maharasthran ja Madhya Pradeshin osavaltioissa jäivät pahasti kesken, ja komission mielestä hallitus keskeytti sen työn aiheettomasti.

Selvitys paljasti, että Goassa toimi 90 rautakaivosta ilman vaadittuja ympäristölupia. Hallitus määräsi syksyllä 2010 kaikki Goan kaivokset tilapäiseen toimenpidekieltoon ja perui kaikki toimiluvat. Alue tuotti yli puolet Intian viemästä rautamalmista ennen kieltoa, joka on yhä voimassa.

Valvonta laiminlyötiin

Komission seuraavan raportin mukaan valtio laiminlöi valvonnan tahallaan, mistä seurasi laittomuuksia ja tulonmenetyksiä. Ne voivat yksin Goassa nousta yli neljään miljardiin euroon.

Goan kaivosasioista vastannut virkamies Arvind Lolienkar sai potkut syytettynä laittomuuksiin osallistumisesta.

Myös Karnatakan vastaava virkamies M.E. Shivalinga Murthy ja kuusi hänen alaistaan pantiin syytteeseen laittomien kaivoslupien myöntämisestä.

Karnatkan entinen matkailuministeri Janardhana Redd päätyi vankilaan, sillä hän omisti väärin perustein lupia saaneen kaivosyhtiön.

Yhtiöt sanelevat

Paljastukset johtivat siihen, että korkein oikeus kielsi kaivostoiminnan Karnatakassa kesäkuusta 2011 huhtikuuhun 2013. Alueen kaivostutkimuksen valmistuttua kielto kumottiin, koska painostus louhinnan aloittamiseksi oli kova.

"Suuryhtiöt saivat lahjomalla ja uhkailemalla tahtonsa läpi", ajatushautomon Pratap kiteyttää.

Kaudella 2009-2010 Intia vei 117 miljoonaa tonnia rautamalmia, mutta 2010-2011 puolta vähemmän. Viranomaisten mukaan louhinnan kielto kahdessa osavaltiossa on aiheuttanut yli seitsemän miljardin euron tappiot.

Kansalaisjärjestöt pelkäävät, että tutkimuksen keskeyttäminen palauttaa laittoman menon, joka tuhoaa ympäristöä ja polkee alkuperäisheimojen oikeuksia.

Adivasit ahtaalla

Pahimmin joutuvat kärsimään adivasit eli alkuperäisväestö, joka on saanut elantonsa metsistä, Samantha Agarwal Chhattisgarhin kansalaisjärjestöjen liitosta sanoo. Adivaseihin kuuluu yli 80 miljoonaa Intian 1,1 miljardista asukkaasta.

"Heidän maansa ja metsänsä kaapataan rikkomalla törkeästi lakeja. Louhinta kuivattaa pohjavedet, ja kaivosten jätepäästöt pilaavat maan", hän kuvaa.

Adivasien maaoikeuksia rajoitettiin aiemmin tänä vuonna hallituksen päätöksellä, joka sallii tienrakennuksen ja muut infrahankkeet metsäalueilla ilman asukkaiden suostumusta.

"Adivasit eivät voi enää luottaa lain suojaan. Heidän ainoat aseensa ovat rohkeus ja väkivallaton vastarinta", All India Forum of Forest Movements -liikeen edustaja Sanjay Basu Mallick kommentoi.

ihmisoikeudettalousympäristö Intia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Hiekkarannalle istutettuja kasvintaimia ja merta

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Uuden-Seelannin olisi pitänyt huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun se päätti karkottaa kiribatilaisen Ioane Teitiotan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan kyseessä on tärkeä ennakkopäätös.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla Helsingin Kansalaistori

Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Intian hindunationalistinen hallitus on aikeissa ottaa käyttöön uuden kansalaisuuslain, joka on johtanut protesteihin ympäri maailman. Kansalaisaktivisti Vishnu Vardhani järjesti mielenosoituksen Helsingissä ja pohtii nyt, voiko enää opettaa joogaa länsimaalaisille.
YK:n Länsi-Afrikan ja Sahelin toimiston johtaja  kirjoituspöydän takana

Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista

Osa asiantuntijoista uskoo, että Yhdysvaltain sotilaallinen vetäytyminen Länsi-Afrikan maista lisäisi terrorismin uhkaa. Osa taas on sitä mieltä, ettei vaikutus olisi kovinkaan merkittävä, sillä tähän mennessä sotilaat eivät ole saavuttaneet paikallisten luottamusta ja ovat jopa kärjistäneet kriisejä.
Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.

Tuoreimmat

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu
Ilmastonmuutos ruokkii Boko Haramia Nigeriassa – Kuivuuden yleistyessä kiusaus liittyä ääriliikkeeseen kasvaa
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit