Uutiset

Kaivoskiista voi viedä hengen Meksikossa

Samalla kun louhintabuumi kiihtyy, Meksikon alkuperäisasukkaat vastustavat saastuttajia, kirjoittaa Emilio Godoy.
(Kuva: Mircea Turcan / cc 2.0)

(IPS) -- Meksikolainen Rosalinda Dionsio, 30, vietti kaksi kuukautta sairaalassa jouduttuaan pahoinpidellyksi. Hän vastustaa kotiseudullaan toimivaa kaivosta ja uskoo aseistettujen hyökkääjien olleen kaivosyhtiön palkkaamia.

Neljä San José del Progreson kaivoksen vastustajaa on päässyt hengestään.

"Emme halua enempää kuolemia, mutta uhraamme henkemme mieluummin kuin luovumme taistelusta. Vaadimme oikeutta", sapoteekki-intiaaneihin kuuluva Dionisio julistaa.

Kanadalaisen Fortuna Silverin tytäryhtiö Cuzcatlan louhii kultaa ja hopeaa 700 hehtaarin alueella Dionision kotiseudulla, joka kuuluu Oaxacan osavaltion köyhimpiin.

San José del Progreson kuusituhantisen väestön enemmistö vastustaa kaivosta, koska se saastuttaa vettä ja maaperää.

Tuotanto kasvaa

Meksikossa on puhjennut yli 20 kaivoskiistaa viime vuosien louhintabuumin aikana. Vuoden 1992 kaivoslain nojalla on myönnetty 31 000 toimilupaa noin 300 yhtiölle. Yli 800 kaivoshanketta kattaa liki 51 miljoonaa hehtaaria. Asialla ovat enimmäkseen kanadalaiset yhtiöt.

Meksiko on YK:n tilastossa maailman johtava hopean tuottaja. Sieltä louhitaan myös merkittävä osuus vismutin, molybdeenin ja kullan tuotannosta.

Kaivosala työllisti viime vuonna suoraan 300 000 ihmistä ja muodosti kaksi prosenttia kansantuotteesta. Valtio ennustaa bkt-osuuden tuplaantuvan kuudessa vuodessa, sillä 70 prosenttia Meksikon alasta sisältää merkittäviä mineraaliesiintymiä.

Tribunaali kerää tietoa

Pysyvä kansojen tribunaali on valtioista riippumaton kansainvälinen järjestelmä, joka valvoo ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien toteutumista. Sen Meksikon osasto alkoi vuonna 2011 järjestää kuulemisia, joissa kootaan tietoa eri elämänaloilta.

Tribunaalia kiinnostavat kaivosteollisuuden vaikutukset ympäristöön ja asukkaiden oikeuksiin. Sen Cuernavacan istunnossa esiteltiin muun muassa San José del Progreson tapaus.

"Uusi kaivostoiminta ei pyri kehitykseen. Se haluaa vain kerätä kullan, hopean ja muut mineraalit. Kyse on riistosta pikemmin kuin kehityksestä. Jos emme taistele vastaan, joudumme lähtemään”, Méxicon autonomisen yliopiston tutkija Fernanda Campa sanoo.

Intiaanien mailla

Viime joulukuussa valtaan tullut presidentti Enrique Peña Nieton hallitus on vahvistanut edeltäjänsä kaivosyhtiöille antamat sitoumukset. Asukkaiden ja varsinkaan intiaanien oikeuksien turvaamisesta ei ole takuita, tutkijat ja aktivistit valittavat.

Meksikon 117 miljoonasta asukkaasta kuuluu alkuperäisväestöön eri lähteiden mukaan 12–30 miljoonaa. Pienempi luku on virallinen arvio, joka perustuu puhuttuun kieleen.

Tunnustettuja alkuperäiskansojen perintömaita on 28 miljoonaa hehtaaria. Vuosina 2000–2012 niistä myönnettiin kaivoslupia kahdelle miljoonalle hehtaarille. Intiaanien mukaan heiltä ei kysytty kansainvälisten sopimusten edellyttämää suostumusta.

Kaivosten tuotosta jää Meksikoon vain pieni osa. Yhtiöt maksavat toimiluvistaan vuosimaksua 0,27–6 euroa hehtaarilta. Niiden maksamista tuloveroista ei anneta tietoja.

La Miran tapaus

Meksikon Michoacánin osavaltion La Mirassa on käyty kaivoskiistaa 1970-luvulta lähtien. Kohteina ovat Las Truchasin rautakaivos ja terästehdas, jotka omistaa intialaisen ArcelorMittalin tytäryhtiö Siderúrgica Lázaro Cárdenas.

"He saastuttivat veden ja ilman, he tuhosivat kotimme ja vievät kaiken", kaivosta vastustavaa liikettä johtava Melitón Izazaga sanoo.

Hänen mukaansa kaivos ja 100 000 tonnia terästä kuukaudessa valmistava tehdas laskevat jätevetensä patoaltaaseen, joka saastuttaa ympäröivät vesistöt ja asukkaiden juomaveden. Yritykset hakea oikeutta saastuttajia vastaan ovat jääneet tuloksettomiksi.

"Jonain päivänä vuorensyrjä yksinkertaisesti vyöryy alas ja hautaa kaupunkimme", Izazaga ennustaa.

alkuperäiskansatyhtiötympäristö Meksiko Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista