Uutiset

Kaivoskiista voi viedä hengen Meksikossa

Samalla kun louhintabuumi kiihtyy, Meksikon alkuperäisasukkaat vastustavat saastuttajia, kirjoittaa Emilio Godoy.
(Kuva: Mircea Turcan / cc 2.0)

(IPS) -- Meksikolainen Rosalinda Dionsio, 30, vietti kaksi kuukautta sairaalassa jouduttuaan pahoinpidellyksi. Hän vastustaa kotiseudullaan toimivaa kaivosta ja uskoo aseistettujen hyökkääjien olleen kaivosyhtiön palkkaamia.

Neljä San José del Progreson kaivoksen vastustajaa on päässyt hengestään.

"Emme halua enempää kuolemia, mutta uhraamme henkemme mieluummin kuin luovumme taistelusta. Vaadimme oikeutta", sapoteekki-intiaaneihin kuuluva Dionisio julistaa.

Kanadalaisen Fortuna Silverin tytäryhtiö Cuzcatlan louhii kultaa ja hopeaa 700 hehtaarin alueella Dionision kotiseudulla, joka kuuluu Oaxacan osavaltion köyhimpiin.

San José del Progreson kuusituhantisen väestön enemmistö vastustaa kaivosta, koska se saastuttaa vettä ja maaperää.

Tuotanto kasvaa

Meksikossa on puhjennut yli 20 kaivoskiistaa viime vuosien louhintabuumin aikana. Vuoden 1992 kaivoslain nojalla on myönnetty 31 000 toimilupaa noin 300 yhtiölle. Yli 800 kaivoshanketta kattaa liki 51 miljoonaa hehtaaria. Asialla ovat enimmäkseen kanadalaiset yhtiöt.

Meksiko on YK:n tilastossa maailman johtava hopean tuottaja. Sieltä louhitaan myös merkittävä osuus vismutin, molybdeenin ja kullan tuotannosta.

Kaivosala työllisti viime vuonna suoraan 300 000 ihmistä ja muodosti kaksi prosenttia kansantuotteesta. Valtio ennustaa bkt-osuuden tuplaantuvan kuudessa vuodessa, sillä 70 prosenttia Meksikon alasta sisältää merkittäviä mineraaliesiintymiä.

Tribunaali kerää tietoa

Pysyvä kansojen tribunaali on valtioista riippumaton kansainvälinen järjestelmä, joka valvoo ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien toteutumista. Sen Meksikon osasto alkoi vuonna 2011 järjestää kuulemisia, joissa kootaan tietoa eri elämänaloilta.

Tribunaalia kiinnostavat kaivosteollisuuden vaikutukset ympäristöön ja asukkaiden oikeuksiin. Sen Cuernavacan istunnossa esiteltiin muun muassa San José del Progreson tapaus.

"Uusi kaivostoiminta ei pyri kehitykseen. Se haluaa vain kerätä kullan, hopean ja muut mineraalit. Kyse on riistosta pikemmin kuin kehityksestä. Jos emme taistele vastaan, joudumme lähtemään”, Méxicon autonomisen yliopiston tutkija Fernanda Campa sanoo.

Intiaanien mailla

Viime joulukuussa valtaan tullut presidentti Enrique Peña Nieton hallitus on vahvistanut edeltäjänsä kaivosyhtiöille antamat sitoumukset. Asukkaiden ja varsinkaan intiaanien oikeuksien turvaamisesta ei ole takuita, tutkijat ja aktivistit valittavat.

Meksikon 117 miljoonasta asukkaasta kuuluu alkuperäisväestöön eri lähteiden mukaan 12–30 miljoonaa. Pienempi luku on virallinen arvio, joka perustuu puhuttuun kieleen.

Tunnustettuja alkuperäiskansojen perintömaita on 28 miljoonaa hehtaaria. Vuosina 2000–2012 niistä myönnettiin kaivoslupia kahdelle miljoonalle hehtaarille. Intiaanien mukaan heiltä ei kysytty kansainvälisten sopimusten edellyttämää suostumusta.

Kaivosten tuotosta jää Meksikoon vain pieni osa. Yhtiöt maksavat toimiluvistaan vuosimaksua 0,27–6 euroa hehtaarilta. Niiden maksamista tuloveroista ei anneta tietoja.

La Miran tapaus

Meksikon Michoacánin osavaltion La Mirassa on käyty kaivoskiistaa 1970-luvulta lähtien. Kohteina ovat Las Truchasin rautakaivos ja terästehdas, jotka omistaa intialaisen ArcelorMittalin tytäryhtiö Siderúrgica Lázaro Cárdenas.

"He saastuttivat veden ja ilman, he tuhosivat kotimme ja vievät kaiken", kaivosta vastustavaa liikettä johtava Melitón Izazaga sanoo.

Hänen mukaansa kaivos ja 100 000 tonnia terästä kuukaudessa valmistava tehdas laskevat jätevetensä patoaltaaseen, joka saastuttaa ympäröivät vesistöt ja asukkaiden juomaveden. Yritykset hakea oikeutta saastuttajia vastaan ovat jääneet tuloksettomiksi.

"Jonain päivänä vuorensyrjä yksinkertaisesti vyöryy alas ja hautaa kaupunkimme", Izazaga ennustaa.

alkuperäiskansatyhtiötympäristö Meksiko Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat "pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut