Uutiset Ympäristö

Kaivoshanke suojelualueella arveluttaa Etelä-Afrikassa

Maassa suunnitellaan hiilikaivosta alueelle, joka kuuluu strategisiin vesilähteisiin ja jonka lähellä on useita suojelualueita.
Uutta hiilikaivosta puuhataan suojellulle kosteikkoalueelle lähelle Wakkerstroomia Etelä-Afrikan Mpumalangan maakunnassa. Alueen vesistöt kuuluvat maan strategisiin vesivaroihin. (Kuva: Mark Olalde / IPS)

(IPS) -- Viranomaisten päätös sallia uuden hiilikaivoksen perustaminen suojellulle vesistöalueelle herättää kummastusta Etelä-Afrikassa, joka kärsii historiansa pahimpiin kuuluvasta kuivuudesta.

Pato, josta Johannesburgin suurkaupunki saa vetensä, on alle 30-prosenttisesti täynnä. Veden käyttöä on rajoitettu viime vuoden marraskuusta lähtien ja runsasta vedenkäyttöä alettiin verottaa elokuussa. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet viime vuodesta kymmenen prosenttia paljolti vesipulan vuoksi.

Lupaprosessinsa loppusuoralla oleva Yzermynin maanalainen hiilikaivos tulee suurten Vaal-, Tugela- ja Pongolajokien valuma-alueelle. Alue kuuluu strategisiin vesilähteisiin, ja lähistöllä on useita luontoarvoiltaan korvaamattomiksi määriteltyjä suojelualueita.

Intialaisen Atha-African omistama kaivos sijoittuu Mpumalangan maakuntaan Mabolan suojellulle kosteikkoalueelle 250 kilometriä Johannesburgista lounaaseen.

Ministerit eivät kommentoi

Laki kieltää kaivostoiminnan suojelualueella ilman kaivosministerin ja ympäristöministerin allekirjoittamaa lupaa.

Kaivosministeri hyväksyi hankkeen syyskuussa 2014 vain kahdeksan kuukautta sen jälkeen, kun Mabola oli julistettu suojelluksi. Syyskuisessa Etelä-Afrikan ihmisoikeuskomission kuulemisessa ministeriön edustaja kuitenkin vakuutti valaehtoisesti – mutta ilmeisen valheellisesti – ettei hanketta sallittaisi.

Ympäristöministeri Edna Molewan suhtautumisesta hankkeeseen ei ole tietoa, eikä kummastakaan ministeriöstä saatu kommenttia.

"Mitä järkeä on perustaa suuri hiilikaivos suojelualueelle?" ihmettelee Centre for Environmental Rights -järjestön johtaja Melissa Fourie. Vaikutukset ulottuvat hänen mukaansa koko maan vesivaroihin.

Haitoista varoitettiin

Etelä-Afrikan runsasväkisin maakunta, Johannesburgia ympäröivä Gauteng, samoin kuin valtaosa hiilipohjaisesta sähköntuotannosta, on riippuvaista Vaaljoen vesistöstä. Fourie pelkää, että Yzermynin kaivos saastuttaa vedet.

Atha-Africalle on myönnetty kaivosoikeuksia yli 8 000 hehtaarin alueelle, josta Yzermyn on 2 500 hehtaaria. Maanpäälliset rakennelmat on tarkoitus pitää minimaalisina, mutta kosteikkoalueelle suunnitellaan saastumista estävää patoa.

Riski siitä, että kaivostoiminta pilaisi kosteikot tai aiheuttaisi happamia päästöjä, ovat hyvin vähäisiä, Atha-African varatoimitusjohtaja Praveer Tripathi vakuuttaa. Hän kuitenkin myöntää, että yhtiön omatkin asiantuntijat ovat varoittaneet haittavaikutuksista.

Louhinnan salliminen suojelualueella on ennakkotapaus, joka voi innostaa muutkin yhtiöt haluamaan samaa, varoittaa Maailman luonnonsäätiön Etelä-Afrikan osastopäällikkö Angus Burns.

Asukkaat kahta mieltä

Kaivoksen vastustajien mukaan hankkeen läpimenoa ovat helpottaneet Atha-African paikallisten yhteistyökumppanien kytkennät presidentti Jacob Zuman lähipiirin. Hanke liittyy mustan väestönosan taloudellisten mahdollisuuksien kohentamiseen tähtäävään Etelä-Afrikan hallituksen strategiaan (Black Economic Empowerment, BEE).

Lähiseudun asukkaita kaivoshanke jakaa kahteen leiriin. Karjataloudesta ja luontomatkailusta elävät valkoiset maanomistajat vastustavat kaivosta. Kaupunkien köyhät mustat toivovat sen tuovan työtä.

Yhtiö arvioi työllistävänsä suoraan 500 ja välillisesti 2 500 ihmistä kaivoksen 15-vuotiseksi ennakoidun toiminnan aikana.

"Katkera kokemus kertoo, että luvatut työpaikat hyödyttävät harvoin paikallisia asukkaita", Fourie muistuttaa.

Ympäristö kehitysenergiaympäristösuojelu Etelä-Afrikka Suomen IPS

Lue myös

Joukko miehiä veneessä joella

Kalastajat elvyttävät delfiinikantoja Bangladeshissa – ”Delfiinien suojelu on myös kalastuksen suojelua”

Sundarbansin mangrovemetsän joissa ja kanavissa elää uhanalaisia delfiinejä, jotka sotkeutuvat helposti kalastajien verkkoihin. Nyt suojelutiimit valistavat kalastajia, jotta nämä eivät heittäisi verkkojaan suojelualueiden vesiin. Se on saanut delfiinien määrän nousuun.
Tony Rinaudo käsittelee puun alkua

”Hullu valkoinen viljelijä” Tony Rinaudo epäonnistui Nigerin metsityksessä mutta sai sitten idean – Nyt maassa on 200 miljoonaa puuta lisää

Australialainen Tony Rinaudo kehitti nigeriläisviljelijöiden kanssa menetelmän, jonka avulla kuivillakin alueilla voidaan elvyttää puita ilman istutusta. Menetelmää käytetään yli 20:ssä Afrikan maassa, ja potentiaalia olisi levitä myös laajemmalle. ”Luonto kyllä parantaa itse itsensä, jos sen antaa tehdä niin”, Suomessa vieraillut Rinaudo sanoo.
Kylätie, rakennuksia ja taustalla metsää

Paikallisyhteisöt pysäyttivät metsäkadon Nepalissa

Metsäpeitto on kasvanut Nepalissa viime vuosina toisin kuin monissa muissa kehittyvissä maissa. Syynä pidetään muun muassa politiikan muutosta: kun metsäalueet luovutettiin paikallisten yhteisöjen valvottaviksi, nämä alkoivat käyttää niitä kestävästi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.