Uutiset Ympäristö

Kaivoshanke suojelualueella arveluttaa Etelä-Afrikassa

Maassa suunnitellaan hiilikaivosta alueelle, joka kuuluu strategisiin vesilähteisiin ja jonka lähellä on useita suojelualueita.
Uutta hiilikaivosta puuhataan suojellulle kosteikkoalueelle lähelle Wakkerstroomia Etelä-Afrikan Mpumalangan maakunnassa. Alueen vesistöt kuuluvat maan strategisiin vesivaroihin. (Kuva: Mark Olalde / IPS)

(IPS) -- Viranomaisten päätös sallia uuden hiilikaivoksen perustaminen suojellulle vesistöalueelle herättää kummastusta Etelä-Afrikassa, joka kärsii historiansa pahimpiin kuuluvasta kuivuudesta.

Pato, josta Johannesburgin suurkaupunki saa vetensä, on alle 30-prosenttisesti täynnä. Veden käyttöä on rajoitettu viime vuoden marraskuusta lähtien ja runsasta vedenkäyttöä alettiin verottaa elokuussa. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet viime vuodesta kymmenen prosenttia paljolti vesipulan vuoksi.

Lupaprosessinsa loppusuoralla oleva Yzermynin maanalainen hiilikaivos tulee suurten Vaal-, Tugela- ja Pongolajokien valuma-alueelle. Alue kuuluu strategisiin vesilähteisiin, ja lähistöllä on useita luontoarvoiltaan korvaamattomiksi määriteltyjä suojelualueita.

Intialaisen Atha-African omistama kaivos sijoittuu Mpumalangan maakuntaan Mabolan suojellulle kosteikkoalueelle 250 kilometriä Johannesburgista lounaaseen.

Ministerit eivät kommentoi

Laki kieltää kaivostoiminnan suojelualueella ilman kaivosministerin ja ympäristöministerin allekirjoittamaa lupaa.

Kaivosministeri hyväksyi hankkeen syyskuussa 2014 vain kahdeksan kuukautta sen jälkeen, kun Mabola oli julistettu suojelluksi. Syyskuisessa Etelä-Afrikan ihmisoikeuskomission kuulemisessa ministeriön edustaja kuitenkin vakuutti valaehtoisesti – mutta ilmeisen valheellisesti – ettei hanketta sallittaisi.

Ympäristöministeri Edna Molewan suhtautumisesta hankkeeseen ei ole tietoa, eikä kummastakaan ministeriöstä saatu kommenttia.

"Mitä järkeä on perustaa suuri hiilikaivos suojelualueelle?" ihmettelee Centre for Environmental Rights -järjestön johtaja Melissa Fourie. Vaikutukset ulottuvat hänen mukaansa koko maan vesivaroihin.

Haitoista varoitettiin

Etelä-Afrikan runsasväkisin maakunta, Johannesburgia ympäröivä Gauteng, samoin kuin valtaosa hiilipohjaisesta sähköntuotannosta, on riippuvaista Vaaljoen vesistöstä. Fourie pelkää, että Yzermynin kaivos saastuttaa vedet.

Atha-Africalle on myönnetty kaivosoikeuksia yli 8 000 hehtaarin alueelle, josta Yzermyn on 2 500 hehtaaria. Maanpäälliset rakennelmat on tarkoitus pitää minimaalisina, mutta kosteikkoalueelle suunnitellaan saastumista estävää patoa.

Riski siitä, että kaivostoiminta pilaisi kosteikot tai aiheuttaisi happamia päästöjä, ovat hyvin vähäisiä, Atha-African varatoimitusjohtaja Praveer Tripathi vakuuttaa. Hän kuitenkin myöntää, että yhtiön omatkin asiantuntijat ovat varoittaneet haittavaikutuksista.

Louhinnan salliminen suojelualueella on ennakkotapaus, joka voi innostaa muutkin yhtiöt haluamaan samaa, varoittaa Maailman luonnonsäätiön Etelä-Afrikan osastopäällikkö Angus Burns.

Asukkaat kahta mieltä

Kaivoksen vastustajien mukaan hankkeen läpimenoa ovat helpottaneet Atha-African paikallisten yhteistyökumppanien kytkennät presidentti Jacob Zuman lähipiirin. Hanke liittyy mustan väestönosan taloudellisten mahdollisuuksien kohentamiseen tähtäävään Etelä-Afrikan hallituksen strategiaan (Black Economic Empowerment, BEE).

Lähiseudun asukkaita kaivoshanke jakaa kahteen leiriin. Karjataloudesta ja luontomatkailusta elävät valkoiset maanomistajat vastustavat kaivosta. Kaupunkien köyhät mustat toivovat sen tuovan työtä.

Yhtiö arvioi työllistävänsä suoraan 500 ja välillisesti 2 500 ihmistä kaivoksen 15-vuotiseksi ennakoidun toiminnan aikana.

"Katkera kokemus kertoo, että luvatut työpaikat hyödyttävät harvoin paikallisia asukkaita", Fourie muistuttaa.

Ympäristö kehitysenergiaympäristösuojelu Etelä-Afrikka Suomen IPS

Lue myös

Merta, lunta ja vuoria Huippuvuorilla

Tutkimus: Mikromuovi saastuttaa myös ilmaa – Jopa Huippuvuorten luminäytteistä löytyi muovia

Tuoreen tutkimuksen mukaan mikromuovi kulkeutuu ilmateitse lumeen. Se herättää kysymyksen siitä, paljonko ihmiset hengittävät sitä, tutkijat varoittavat.
Vedenalainen kuva Isosta valliriutasta

Australiassa halutaan pelastaa Iso valliriutta tekemällä siitä maan kansalainen

Ilmastonmuutos ja saasteet uhkaavat Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluvaa valliriuttaa. Some-yhtiön mukaan kansalaisuus takaisi sille oikeuden elämään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset