Uutiset Ympäristö

Kaivoshanke suojelualueella arveluttaa Etelä-Afrikassa

Maassa suunnitellaan hiilikaivosta alueelle, joka kuuluu strategisiin vesilähteisiin ja jonka lähellä on useita suojelualueita.
Uutta hiilikaivosta puuhataan suojellulle kosteikkoalueelle lähelle Wakkerstroomia Etelä-Afrikan Mpumalangan maakunnassa. Alueen vesistöt kuuluvat maan strategisiin vesivaroihin. (Kuva: Mark Olalde / IPS)

(IPS) -- Viranomaisten päätös sallia uuden hiilikaivoksen perustaminen suojellulle vesistöalueelle herättää kummastusta Etelä-Afrikassa, joka kärsii historiansa pahimpiin kuuluvasta kuivuudesta.

Pato, josta Johannesburgin suurkaupunki saa vetensä, on alle 30-prosenttisesti täynnä. Veden käyttöä on rajoitettu viime vuoden marraskuusta lähtien ja runsasta vedenkäyttöä alettiin verottaa elokuussa. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet viime vuodesta kymmenen prosenttia paljolti vesipulan vuoksi.

Lupaprosessinsa loppusuoralla oleva Yzermynin maanalainen hiilikaivos tulee suurten Vaal-, Tugela- ja Pongolajokien valuma-alueelle. Alue kuuluu strategisiin vesilähteisiin, ja lähistöllä on useita luontoarvoiltaan korvaamattomiksi määriteltyjä suojelualueita.

Intialaisen Atha-African omistama kaivos sijoittuu Mpumalangan maakuntaan Mabolan suojellulle kosteikkoalueelle 250 kilometriä Johannesburgista lounaaseen.

Ministerit eivät kommentoi

Laki kieltää kaivostoiminnan suojelualueella ilman kaivosministerin ja ympäristöministerin allekirjoittamaa lupaa.

Kaivosministeri hyväksyi hankkeen syyskuussa 2014 vain kahdeksan kuukautta sen jälkeen, kun Mabola oli julistettu suojelluksi. Syyskuisessa Etelä-Afrikan ihmisoikeuskomission kuulemisessa ministeriön edustaja kuitenkin vakuutti valaehtoisesti – mutta ilmeisen valheellisesti – ettei hanketta sallittaisi.

Ympäristöministeri Edna Molewan suhtautumisesta hankkeeseen ei ole tietoa, eikä kummastakaan ministeriöstä saatu kommenttia.

"Mitä järkeä on perustaa suuri hiilikaivos suojelualueelle?" ihmettelee Centre for Environmental Rights -järjestön johtaja Melissa Fourie. Vaikutukset ulottuvat hänen mukaansa koko maan vesivaroihin.

Haitoista varoitettiin

Etelä-Afrikan runsasväkisin maakunta, Johannesburgia ympäröivä Gauteng, samoin kuin valtaosa hiilipohjaisesta sähköntuotannosta, on riippuvaista Vaaljoen vesistöstä. Fourie pelkää, että Yzermynin kaivos saastuttaa vedet.

Atha-Africalle on myönnetty kaivosoikeuksia yli 8 000 hehtaarin alueelle, josta Yzermyn on 2 500 hehtaaria. Maanpäälliset rakennelmat on tarkoitus pitää minimaalisina, mutta kosteikkoalueelle suunnitellaan saastumista estävää patoa.

Riski siitä, että kaivostoiminta pilaisi kosteikot tai aiheuttaisi happamia päästöjä, ovat hyvin vähäisiä, Atha-African varatoimitusjohtaja Praveer Tripathi vakuuttaa. Hän kuitenkin myöntää, että yhtiön omatkin asiantuntijat ovat varoittaneet haittavaikutuksista.

Louhinnan salliminen suojelualueella on ennakkotapaus, joka voi innostaa muutkin yhtiöt haluamaan samaa, varoittaa Maailman luonnonsäätiön Etelä-Afrikan osastopäällikkö Angus Burns.

Asukkaat kahta mieltä

Kaivoksen vastustajien mukaan hankkeen läpimenoa ovat helpottaneet Atha-African paikallisten yhteistyökumppanien kytkennät presidentti Jacob Zuman lähipiirin. Hanke liittyy mustan väestönosan taloudellisten mahdollisuuksien kohentamiseen tähtäävään Etelä-Afrikan hallituksen strategiaan (Black Economic Empowerment, BEE).

Lähiseudun asukkaita kaivoshanke jakaa kahteen leiriin. Karjataloudesta ja luontomatkailusta elävät valkoiset maanomistajat vastustavat kaivosta. Kaupunkien köyhät mustat toivovat sen tuovan työtä.

Yhtiö arvioi työllistävänsä suoraan 500 ja välillisesti 2 500 ihmistä kaivoksen 15-vuotiseksi ennakoidun toiminnan aikana.

"Katkera kokemus kertoo, että luvatut työpaikat hyödyttävät harvoin paikallisia asukkaita", Fourie muistuttaa.

Ympäristö kehitysenergiaympäristösuojelu Etelä-Afrikka Suomen IPS

Lue myös

Tiikeri vihreässä vedessä.

WWF:n raportti: Selkärankaisten villieläinten populaatiot vähentyneet yli kaksi kolmasosaa – ”Ylikulutuksen on loputtava”

Ihmisen toiminta kutistaa kovaa vauhtia selkärankaisten villieläinten elintilaa. WWF:n raportti tarjoaa ratkaisuksi suojelun lisäämistä, mutta muistuttaa, että lisäksi tarvitaan kokonaisvaltaista kulutus- ja tuotantotapojen muutosta.
Metsää joen rannalla.

”Naissoturit” suojelevat sademetsiä – Alkuperäiskansojen partiointi pelastaa metsää Amazonilla

Alkuperäiskansojen metsäpartiot pitävät huolta siitä, että suojelusäännöksiä kunnioitetaan ja että metsurit pysyvät poissa alkuperäiskansojen alueilta. ”Miksi me lähdimme tähän? Koska olemme äitejä. Jos me emme toimi, ei kohta ole koko metsää”, sanoo ”metsän soturien” jäsen Paula Guajajara.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.