Uutiset Demokratia

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.
Valko-Venäjän demokraattisen opposition johtaja Svjatlana Tsihanouskaja Liettuassa tammikuussa. (Kuva: J. Azanovo / Lithuanian Ministry of Foreign Affairs / CC BY-NC-ND 2.0)

Vielä vuosi sitten Svjatlana Tsihanouskaja olisi esitellyt itsensä äitinä ja vaimona, siinä se. Nyt tilanne on toinen.

”Esittelen itseni siten kuin kansa esittelee minut. Kansan valitsemana johtajana tai demokraattisen Valko-Venäjän johtajana”, hän vastasi tänään Ulkopoliittisen instituutin haastattelutilaisuudessa kysymykseen siitä, miten hänet pitäisi esitellä.

Suomessa parhaillaan vieraileva Tsihanouskaja edustaa Valko-Venäjän oppositiota, joka kampanjoi uusien vaalien puolesta ja vaatii diktaattorin ottein hallitsevan presidentti Aljaksandr Lukašenkan eroa.

Tsihanouskaja asettui ehdolle Valko-Venäjän viime elokuussa pidetyissä presidentinvaaleissa sen jälkeen, kun hänen ehdokkaaksi aikonut miehensä oli pantu vankilaan.

Valko-Venäjää 26 vuotta hallinnut Lukašenka voitti kuitenkin vaalit, ja Tsihanouskaja pakeni Liettuaan. Esimerkiksi EU ei ole tunnustanut vaalitulosta.

Valko-Venäjällä syntyi vaalien seurauksena protestiliike, joka vaati syksyllä 2020 laajoissa mielenosoituksissa uusia vaaleja ja Lukašenkan eroa. Seurauksena kymmeniä tuhansia ihmisiä on pidätetty ja mielenosoitukset tukahdutettu väkivalloin.

Lukašenkan vaalivoitto oli ennalta arvattavissa. Tsihanouskaja sanoi tiistaina uskovansa, että hänen itsensä sallittiin asettua ehdolle vaaleissa, koska Lukašenka halusi tehdä hänestä naurunalaisen eikä osannut odottaa, että ihmiset äänestäisivät tavallista kotirouvaa.

”Hän menetti yhteyden kansaan eikä tiennyt sen mielialaa. Hän elää pienessä maailmassaan, jossa hän on vahva johtaja. Hän teki paljon virheitä.”

Lukašenka on hallinnut Valko-Venäjää pian 27 vuotta, ja mielenosoituksia on nähty maassa ennenkin. Tsihanouskaja uskoo, että viime aikojen rajuja protesteja selittää paitsi kyllästyminen presidenttiin, myös koronavuosi, jonka aikana ihmiset ovat ymmärtäneet, etteivät he tarvitse Lukašenkaa presidentikseen vaan voivat elää ilman häntäkin.

”Uusi sukupolvi on myös voinut matkustella ja käyttää nettiä ja on nähnyt, miten ihmiset muualla elävät. He haluavat itselleen ja lapsilleen normaalin elämän.”

Lisää tukea ulkomailta

Tsihanouskaja kiertää nyt ympäri maailmaa vaatimassa painostusta Lukašenkan hallintoa kohtaan.

”Lukašenka ei ole meidän presidenttimme. Ainoa tie tilanteen ratkaisemiseen ovat uudet vaalit. Hän voi osallistua niihin, jos haluaa”, hän sanoi.

Tsihanouskajalla on vahva usko oppositioliikkeeseen, vaikka protestit ovat viime aikoina laantuneet.

”Kiinnostavaa on, että Lukašenka ajatteli, että jos kaikki poliittiset johtajat ovat vankilassa tai maanpaossa, vallankumous katoaa. Mutta tämä tapaus on erilainen. Nyt kaikki Valko-Venäjällä ovat johtajia ja tekevät jotain painostaakseen häntä. Vaikka minä katoaisin tai joutuisin vankilaan, vallankumous ei lopu. Ihmiset itse johtavat vallankumousta. Kaikkia ei voi panna vankilaan.”

Itse Tsihanouskaja ei kuitenkaan aio asettua ehdolle, vaikka uudet vaalit saataisiinkin aikaa.

EU on asettanut Lukašenkalle pakotteita. Tsihanouskaja toivoi haastattelussa EU-mailta silti lisää painetta Lukašenkaa kohtaan. Hän myönsi odottaneensa, että EU toimisi nopeammin ja painokkaammin, vaikka onkin kiitollinen unionin tuesta.

”Lukašenkaa pitää painostaa ja hänet pitää eristää taloudellisesti. Taloutemme on tilanteessa, jossa pyydämme jatkuvasti kaikkialta. Jos rahallinen tuki katkaistaan ja vaaditaan neuvotteluita, Lukašenkan täytyy jossain vaiheessa suostua. Hän ei selviä ilman rahaa.”

Myös Suomi voisi Tsihanouskajan mukaan toimia välittäjänä Valko-Venäjän tilanteessa, sillä Suomella on hyvä suhde Venäjään, jolla on vaikutusvaltaa Valko-Venäjän tilanteeseen.

Demokratia politiikkaaktivismidemokratiahallinto Valko-Venäjä

Lue myös

Mies puolilähikuvassa.

”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin

Koronapandemian aikana valeuutiset ovat lisääntyneet, kansalaisvapauksia on rajoitettu ja autoritaaristen johtajien otteet ovat tiukentuneet. Demokratian säilyttäminen vaatii valppautta, myös Suomessa, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin asiantuntija Maina Kiai.
Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä