Uutiset Demokratia

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.
Valko-Venäjän demokraattisen opposition johtaja Svjatlana Tsihanouskaja Liettuassa tammikuussa. (Kuva: J. Azanovo / Lithuanian Ministry of Foreign Affairs / CC BY-NC-ND 2.0)

Vielä vuosi sitten Svjatlana Tsihanouskaja olisi esitellyt itsensä äitinä ja vaimona, siinä se. Nyt tilanne on toinen.

”Esittelen itseni siten kuin kansa esittelee minut. Kansan valitsemana johtajana tai demokraattisen Valko-Venäjän johtajana”, hän vastasi tänään Ulkopoliittisen instituutin haastattelutilaisuudessa kysymykseen siitä, miten hänet pitäisi esitellä.

Suomessa parhaillaan vieraileva Tsihanouskaja edustaa Valko-Venäjän oppositiota, joka kampanjoi uusien vaalien puolesta ja vaatii diktaattorin ottein hallitsevan presidentti Aljaksandr Lukašenkan eroa.

Tsihanouskaja asettui ehdolle Valko-Venäjän viime elokuussa pidetyissä presidentinvaaleissa sen jälkeen, kun hänen ehdokkaaksi aikonut miehensä oli pantu vankilaan.

Valko-Venäjää 26 vuotta hallinnut Lukašenka voitti kuitenkin vaalit, ja Tsihanouskaja pakeni Liettuaan. Esimerkiksi EU ei ole tunnustanut vaalitulosta.

Valko-Venäjällä syntyi vaalien seurauksena protestiliike, joka vaati syksyllä 2020 laajoissa mielenosoituksissa uusia vaaleja ja Lukašenkan eroa. Seurauksena kymmeniä tuhansia ihmisiä on pidätetty ja mielenosoitukset tukahdutettu väkivalloin.

Lukašenkan vaalivoitto oli ennalta arvattavissa. Tsihanouskaja sanoi tiistaina uskovansa, että hänen itsensä sallittiin asettua ehdolle vaaleissa, koska Lukašenka halusi tehdä hänestä naurunalaisen eikä osannut odottaa, että ihmiset äänestäisivät tavallista kotirouvaa.

”Hän menetti yhteyden kansaan eikä tiennyt sen mielialaa. Hän elää pienessä maailmassaan, jossa hän on vahva johtaja. Hän teki paljon virheitä.”

Lukašenka on hallinnut Valko-Venäjää pian 27 vuotta, ja mielenosoituksia on nähty maassa ennenkin. Tsihanouskaja uskoo, että viime aikojen rajuja protesteja selittää paitsi kyllästyminen presidenttiin, myös koronavuosi, jonka aikana ihmiset ovat ymmärtäneet, etteivät he tarvitse Lukašenkaa presidentikseen vaan voivat elää ilman häntäkin.

”Uusi sukupolvi on myös voinut matkustella ja käyttää nettiä ja on nähnyt, miten ihmiset muualla elävät. He haluavat itselleen ja lapsilleen normaalin elämän.”

Lisää tukea ulkomailta

Tsihanouskaja kiertää nyt ympäri maailmaa vaatimassa painostusta Lukašenkan hallintoa kohtaan.

”Lukašenka ei ole meidän presidenttimme. Ainoa tie tilanteen ratkaisemiseen ovat uudet vaalit. Hän voi osallistua niihin, jos haluaa”, hän sanoi.

Tsihanouskajalla on vahva usko oppositioliikkeeseen, vaikka protestit ovat viime aikoina laantuneet.

”Kiinnostavaa on, että Lukašenka ajatteli, että jos kaikki poliittiset johtajat ovat vankilassa tai maanpaossa, vallankumous katoaa. Mutta tämä tapaus on erilainen. Nyt kaikki Valko-Venäjällä ovat johtajia ja tekevät jotain painostaakseen häntä. Vaikka minä katoaisin tai joutuisin vankilaan, vallankumous ei lopu. Ihmiset itse johtavat vallankumousta. Kaikkia ei voi panna vankilaan.”

Itse Tsihanouskaja ei kuitenkaan aio asettua ehdolle, vaikka uudet vaalit saataisiinkin aikaa.

EU on asettanut Lukašenkalle pakotteita. Tsihanouskaja toivoi haastattelussa EU-mailta silti lisää painetta Lukašenkaa kohtaan. Hän myönsi odottaneensa, että EU toimisi nopeammin ja painokkaammin, vaikka onkin kiitollinen unionin tuesta.

”Lukašenkaa pitää painostaa ja hänet pitää eristää taloudellisesti. Taloutemme on tilanteessa, jossa pyydämme jatkuvasti kaikkialta. Jos rahallinen tuki katkaistaan ja vaaditaan neuvotteluita, Lukašenkan täytyy jossain vaiheessa suostua. Hän ei selviä ilman rahaa.”

Myös Suomi voisi Tsihanouskajan mukaan toimia välittäjänä Valko-Venäjän tilanteessa, sillä Suomella on hyvä suhde Venäjään, jolla on vaikutusvaltaa Valko-Venäjän tilanteeseen.

Demokratia politiikkaaktivismidemokratiahallinto Valko-Venäjä

Lue myös

Tietokoneen näppäimistö ja näyttö

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö

Viranomaiset katkaisivat nettiyhteydet tai häiritsivät muuten internetin toimintaa viime vuonna lähes kaikilla mantereilla, käy ilmi Access Now -järjestön raportista. ”Internetin sulkeminen globaalin terveyskriisin aikana on uskomattoman vaarallista”, kritisoi järjestön edustaja Felicia Anthonio.
Juhlivia ihmisiä liput käsissä.

Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija

Vuonna 2011 itsenäistynyt Etelä-Sudan on ottanut mallia muista enemmistödemokratian maista, joissa vaalivoittaja sanelee säännöt. Monietnisessä maassa se ei toimi, ja seurauksena on jatkuva valtataistelu. International Crisis Groupin raportti suosittelee laveaa vallanjakoa.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Oikeusministeriö palkitsi tyttö-, ympäristö- ja vammaisjärjestöt demokratian edistämisestä

”Viimeaikaiset tapahtumat maailmalla osoittavat, että rakentavan yhteiskunnallisen keskustelukulttuurin ylläpitäminen ja kehittäminen ovat tärkeä osa toimivaa demokratiaa”, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r). Oikeusministeriö jakoi tällä viikolla kuudetta kertaa kansalaisyhteiskunnan demokratiapalkinnon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Sairaanhoitaja ja potilas kirjoituspöydän ääressä.

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä

57 maata kattavan tutkimuksen mukaan yli puolella naisista ei ole täyttä kehollista itsemääräämisoikeutta. Sen pitäisi järkyttää meitä kaikkia, sanoo YK:n väestörahasto Unfpan pääjohtaja Natalia Kanem.
Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
Vuohia kumartuneina juomaan kaukalosta.

Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan

Somaliassa on jälleen saatu keskimääräistä vähemmän sadetta. Veden hinta on noussut nopeasti ja karja joutuu etsimään laidunmaata yhä kauempaa. Pelkona on täysi katastrofi, sillä aiempien vuosien kuivuus- ja tulvakaudet, koronakriisi ja satoa tuhoavien aavikkokulkusirkkojen epidemia on vienyt monet jo valmiiksi äärirajoille.
Musta hijab-huivi mallinuken päässä.

Ranskan uusi huivikielto uhkaa uskonnonvapautta globaalisti

Ranskan senaatin edustajat ovat äänestäneet uuden, muslimien pukeutumista rajoittavan lain puolesta. Taustalla on ajatus siitä, että naiset saisivat pukeutua miten haluavat ilman miesten pakottamista. Tämä periaate kuitenkin olettaa jo itsessään naisten ja tyttöjen olevan voimattomia miestensä edessä, mikä puolestaan taistelee tasa-arvoa vastaan, kirjoittavat Salaado ja Faisa Qasim.

Tuoreimmat

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä
Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin
Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä