Uutiset

Kaikki työmaat eivät valmistu Brasilian kisoihin

Natalin kaupungissa liikennejärjestelyt ovat kesken, kun ensimmäinen jalkapallon MM-kisaottelu pelataan.
(Kuva: alobos Life / Flickr.com / cc 2.0)

(IPS) -- Brasilian tavoitteena on järjestää kesäkuussa alkavat jalkapallon MM-kisat ympäristön kannalta kestävästi. Haave uhkaa kompastua liikennejärjestelyihin, jotka ovat monin paikoin pahasti kesken.

Koillisen Rio Grande do Sulin osavaltion pääkaupunki Natal saa isännöidä neljä kisaottelua. Uusi 42 000 katsojaa vetävä Arena Dunas valmistui jo tammikuussa. Budjetti ylittyi 30 prosenttia, mutta kestävän kehityksen linja piti. Vedenkulutus saadaan miltei puolitettua hyödyntämällä sadevettä ja jäte kierrätetään lähes sataprosenttisesti.

Kaupungin liikennejärjestelyt eivät kuitenkaan valmistu kesäkuun 13. päiväksi, jolloin Natalin ensimmäinen ottelu pelataan.

Alku viivästyi

Suunnitelluista seitsemästä liikennehankkeesta yksi viimeisteltiin viime vuonna. Kuusi muuta oli silloin vasta paperilla, ja kolme niistä peruttiin.

"Aikaa oli alun perin 53 kuukautta, mutta kun tulin pormestariksi vuoden 2013 alussa, jäljellä oli 18 kuukautta eikä mitään ollut aloitettu", puolustautuu Carlos Eduardo Alves.

Infrahankkeissa uurastaa nyt 1 450 henkeä kolmessa vuorossa. Alvesin mukaan ruuhkia helpottamaan valmistuu kuusi tunnelia ja maasilta toukokuun loppuun mennessä. Toinen maasilta ei etene aikataulussa, mutta Alves lupaa senkin toimivan kisojen aikana.

"Elämä Natalissa ei lopu kisoihin", Alves muistuttaa. Hänen mukaansa kaupunki saa esimerkiksi laajan viemäriverkoston, josta 70 prosenttia otetaan käyttöön kisoihin mennessä.

Läpinäkyvyys puuttuu

Osavaltion yliopistossa liikennetutkimusta johtava Enilson Medeiros dos Santos ei usko liikennehankkeiden valmistuvan ajoissa. Hän harmittelee oman ryhmänsä syrjäyttämistä suunnitteluvaiheessa ja sanoo Natalin saaneen liittovaltion rahaa viimeisenä.

Sapiskaa saa myös hankkeiden läpinäkymättömyys. "Kaikki on suurta mysteeriä."

Santos muistuttaa, että 800 000 asukkaan Natal on kasvanut Koillis-Brasilian nopean teollistumisen seurauksena. Autokanta on alueen tiheimpiä ja lisääntyy 20 000:lla vuodessa, eikä joukkoliikenteeseen ole panostettu.

Vihreys edellä

Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa päätti kesällä 2012 tehdä Brasilian kisoista luonnontaloudellisesti kestävät. Vihreys edellyttää stadioneilta kunnon jätehuoltoa, vähäisiä hiilidioksidipäästöjä, uusiutuvaa energiaa ja varautumista ilmastonmuutokseen.

Brasilian 12 stadionista 8 noudatti kestävän rakentamisen periaatteita: käytti vettä ja energiaa säästeliäästi ja hyödynsi kierrätysmateriaaleja, kuten rakennusjätettä.

Mutta mitä käyttöä areenoille keksitään kisojen jälkeen? Natalissa jalkapallo-ottelut vetävät yleensä korkeintaan 6 000 katsojaa, myöntää stadionista vastaavan OAS-yhtiön johtaja Artur Couto. Pelkästään rakennuskustannusten kattaminen vaatii yli 3 000 peliä.

Couto panee toivonsa stadionin monikäyttöisyyteen.

"Otteluita on vain 40 vuodessa, mutta paikka sopii myös konserteille ja muille esityksille."

kehityspolitiikka Brasilia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Terassi, jonka reunalla mies katselee vuoristoiseen laaksoon.

Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen

Bhutan kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin, mutta sen politiikka, joka korostaa onnellisuutta talouskasvun sijaan, kiinnostaa niin YK:ta kuin kansainvälisiä tutkijoitakin. Väitöskirjatutkija Päivi Ahonen ihastui Bhutanin puhtaaseen luontoon ja tutkii nyt, miten kestävän kehityksen filosofiaa toteutetaan maan opetusjärjestelmässä.
Mies radiostudiossa selkä päin kameraa.

Lehdistönvapaustilanne heikkenee Zimbabwessa – Tutkivan toimittajan ammatista on tullut vaarallinen, sillä tviitti voi viedä telkien taa

Lehdistönvapauden, ilmaisunvapauden ja ihmisoikeuksien loukkaukset ovat pahentuneet Zimbabwessa vuodenvaihteen jälkeen. ”Näet, että toimittajaa viedään jalkaraudoissa oikeuteen tviittaamisen takia. Luonnollisesti alat miettiä, onko seuraava juttusi henkesi arvoinen”, toteaa tutkiva journalisti Tawanda Majoni.
Vihreitä lehtikasveja pellolla.

Finnwatch: Suomessa käytettävä brasilialainen soija voi kiihdyttää metsäkatoa – Lihantuottajat eivät pysty jäljittämään soijaa tiloille asti

Moni suomalainen lihantuottaja käyttää kyllä sertifioitua soijaa, mutta käytännössä soijaa ei pystytä jäljittämään, selviää Finnwatchin tuoreesta selvityksestä.
Nainen puolilähikuvassa.

Suomessa asuva ihmisoikeusaktivisti Itohan Okundaye mukaan uuteen ihmiskaupasta selvinneiden kansainväliseen valtuustoon

Etyjin ihmiskaupasta selvinneiden valtuusto antaa valtioille suosituksia siitä, miten ihmiskauppaa pitäisi torjua. Nigerialaistaustainen Itohan Okundaye, 30, on yksi sen jäsenistä.
Miehiä istumassa maassa, toisella puolella rauhanturvaajia tuoleilla.

Yli 100 000 paennut Sudanin Darfurissa – Väkivalta alkoi pian rauhanturvaajien lähdettyä

Noin 250 ihmistä on kuollut tammikuun puolivälin jälkeen tapahtuneessa kahdessa kahakassa. YK pelkää, että väkivalta kasvaa, kun vanhat jännitteet nousevat taas pintaan.

Tuoreimmat

Lehdistönvapaustilanne heikkenee Zimbabwessa – Tutkivan toimittajan ammatista on tullut vaarallinen, sillä tviitti voi viedä telkien taa
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Finnwatch: Suomessa käytettävä brasilialainen soija voi kiihdyttää metsäkatoa – Lihantuottajat eivät pysty jäljittämään soijaa tiloille asti
Suomessa asuva ihmisoikeusaktivisti Itohan Okundaye mukaan uuteen ihmiskaupasta selvinneiden kansainväliseen valtuustoon
Yli 100 000 paennut Sudanin Darfurissa – Väkivalta alkoi pian rauhanturvaajien lähdettyä
Bidenin hallinto luopuu Trumpin kauden tuhoisasta kehitysyhteistyön aborttisäännöstä – Vaikutukset jatkuvat vielä pitkään
Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt
Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen
Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Suomessa asuva ihmisoikeusaktivisti Itohan Okundaye mukaan uuteen ihmiskaupasta selvinneiden kansainväliseen valtuustoon
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman