Uutiset Huumeiden vastainen sota

Kadonneiden omaiset eivät luovuta Meksikossa

Tuhansia on kadonnut Meksikon huumesodan seurauksena viime vuosina. Viranomaisten saamattomuus on saanut omaiset etsimään läheisiään itse.
(Kuva: eyespywithmy / Flickr.com / cc 2.0)

(IPS) -- Meksikolainen kauppias Carlos Trujillo on etsinyt vuosikaudet neljää kadonnutta veljeään sairaaloista, ruumishuoneilta, vankiloista sekä laillisilta ja laittomilta hautausmailta.

Jesús ja Raúl Trujillo katosivat elokuussa 2008 eteläisessä Guerreron osavaltiossa. Luís ja Gustavo Trujillo nähtiin viimeksi Pueblan ja Veracruzin välisellä valtatiellä syyskuussa 2010.

"Virallinen tutkimus ei etene, vaikka sitä tekemään on määrätty neljä poliisia. Siksi minä jatkan omia tutkimuksiani enkä lopeta ennen kuin löydän heidät", Carlos Trujillo vakuuttaa.

Hän ja muut katoamaan pakotettujen henkilöiden omaiset perustivat helmikuussa järjestön, joka kantaa Trujillojen äidin María Herreran nimeä. Etsittäviä on tällä hetkellä 18, sillä omaiset ovat parin viime vuoden aikana löytäneet 6 kadonnutta elossa.

Huumesodan lieveilmiö

Katoamiset alkoivat yleistyä Meksikossa sen jälkeen, kun presidenttinä 2006–2012 toiminut konservatiivien Felipe Calderón julisti sodan huumekauppaa vastaan. Häntä seurannut puoluetoveri Enrique Peña Nieto ei ole kyennyt ratkaisemaan paisuvaa ongelmaa.

Kun Ayotzinapan opettajaseminaarista Guerreron osavaltiossa katosi viime syyskuussa 43 opiskelijaa, aihe nousi otsikoihin. Taustalta on paljastunut sotkuinen vyyhti huumekauppaa ja viranomaisten korruptiota.

Opiskelijoiden omaiset ovat jatkaneet etsintöjä, vaikka poliisi ilmoitti tammikuussa, että Guerreros Unidos -rikollisjärjestö tappoi nuoret ja poltti ruumiit.

Tilastojen mukaan Meksikossa katosi vuosina 2007–2014 yli 23 000 ihmistä. Tilastosta ei ilmene, mikä osuus katoamisista oli pakotettuja. Kansalaisjärjestöt arvioivat niiden määräksi 22 600.

Yksin ja yhdessä

Useimmista katoamisista syytetään huumekartelleja, jotka taistelevat kauppareiteistä Yhdysvaltain markkinoille. Toisinaan mukana on myös korruptoituneita paikallisia tai liittovaltion poliiseja.

Diana Garcían poika Daniel Cantú katosi helmikuussa 2007 Coahuilan osavaltiossa. Alueen kadonneiden omaiset perustivat jo 2009 oman järjestön, jonka etsittävien listalla on 344 henkeä.

García kertoo, että jokainen on aloittanut yksin oman tapauksensa parissa. "Emme ymmärtäneet, mistä katoamisessa on kyse. Emmekä tienneet, että meillä on oikeus esittää vaatimuksia."

Järjestö on saanut osavaltiossa läpi lait, joista toinen mahdollistaa henkilön määrittelemisen poissaolevaksi katoamisen vuoksi ja toinen luokittelee pakotetun katoamisen rikokseksi.

Kansalaisten dna-pankki

Lisääntyneen kansalaisaktiivisuuden tuloksena on perustettu rikostekninen ja dna-pohjainen tietopankki.

"Tarkoitus on vauhdittaa tunnistamista suuressa mitassa. Tarvitaan kadonneiden rekisteri, geneettinen tietokanta sekä laittomista haudoista löydetyn materiaalin tietokanta", selittää järjestön perustajiin kuuluva Sara López.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Meksikon viranomaiset tekivät kadonneiden asiassa todella vähän ennen kuin Ayotzinapan tapauksesta nousi meteli.

"Tällä hetkellä minua eivät kiinnosta oikeus tai korvaukset. Haluan vain tietää totuuden: mitä pojalleni tapahtui ja missä hän on", Diana García sanoo.

"Etsin elävää poikaani, mutta tiedän, että nykyoloissa tulos voi olla toinen. Tämä vie varmasti vuosia, mutta en luovuta", hän jatkaa.

Huumeiden vastainen sota ihmisoikeudethallintolakioikeus ja rikos Meksiko Suomen IPS

Lue myös

Asiantuntijat: Huumeiden vastainen sota ei huumepolitiikan tarkoitus

Huumepolitiikan pitäisi perustua ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, sanoo kansainvälinen asiantuntijalautakunta.

YK:n huumevirasto torjuu tiedot huumepolitiikan muutoksesta

Miljardööri Richard Bransonin mukaan UNODC aikoi julkistaa dokumentin, joka olisi suositellut huumeiden käytön ja hallussapidon sallimista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.
Sateenkaarilippu

Loppu homovitseille ja epäkunnioittavalle pukukoppikulttuurille

Hetero-oletukset, homofobia ja humoristisiksi tarkoitetut heitot ovat yhä yleisiä urheilumaailmassa. Epäkunnioittavaan pukukoppi- ja fanikulttuuriin tulee puuttua. Sitä helpottaa, kun osaa ottaa sateenkaariteemoja puheeksi, kirjoittaa Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”