Uutiset Tasa-arvo

Joulu uhkaa lisätä tyttöjen sukuelinten silpomista Keniassa

Yli neljännes kenialaisnaisista on silvottu. Toimenpiteen teko jouluna lisääntyy, sillä loma-aikana toipuminen on helpompaa.
Kuvituskuva naisten sukuelinten silpomisesta
Yli 200 miljoonaa naista maailmanlaajuisesti on kokenut sukuelinten silpomisen. (Kuva: The home of Fixers, Flickr.com / CC BY-ND 2.0)

Joululoma on vaarallista aikaa Keniassa, sillä silloin monet tytöt joutuvat kokemaan sukuelinten silpomisen. Näin tapahtuu esimerkiksi Lounais-Kenian kisii-yhteisön keskuudessa.

”Vaikka kisii-yhteisöön kuuluvat ovat kristillisiä protestantteja, joulun aikaan liittyvä silpomisuhka ei liity joulunviettoon, vaan siihen, että jouluna tytöt eivät ole koulussa. Lomat ovat kriittistä aikaa”, kertoo alueella kehitysyhteistyötä tekevän Solidaarisuus-järjestön tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta järjestön tiedotteessa.

Maailman terveysjärjestön mukaan 27 prosenttia 15–49-vuotiaista kenialaistytöistä ja -naisista on kokenut sukuelinten silpomisen, maan tilastokeskuksen mukaan 21 prosenttia. Toimenpidettä harjoittavat tietyt etniset ryhmät, muun muassa somalit, maasait ja kisiit.

Silpominen osuu usein jouluun, koska tytöille jää tällöin aikaa toipua vammoistaan. Joulu on myös perinteisesti erilaisten aikuistumisrituaalien aikaa. Viime vuonna Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoi, että osa Luoteis-Kenian kouluista pysyy auki joululoman ajan, jotta sadat silpomista pelkäävät tytöt voisivat jäädä kouluun loman ajaksi.

Silpominen aiheuttaa monia lyhyt- ja pitkäaikaisia terveyshaittoja, kuten kovaa verenvuotoa, tulehduksia ja repeämiä. Pahimmillaan se johtaa kuolemaan.

Kenia kielsi toimenpiteen lailla vuonna 2011, mutta esimerkiksi Solidaarisuuden mukaan laki on johtanut lähinnä siihen, että käytäntö on ajettu maan alle. Väkiparran mukaan lain sijasta tärkeämpi keino onkin vaikuttaa silpomisen syihin.

”Kisii-yhteisössä silpomisen juurisyy on aikuistumisriitissä, jonka tarkoitus on taata tytön siveys. Vanhemmat tekevät raadollisia valintoja tytön avioliittokelpoisuuden takaamiseksi. He haluavat säästää tytöt pilkalta ja eristämiseltä”, hän kertoo.

Solidaarisuus kerää parhaillaan varoja silpomisen vastaiseen työhönsä Lounais-Keniassa. Tavoitteena on kerätä 50 000 euroa 22.12. mennessä. Ensimmäisen kampanjaviikon aikana kerättiin yli kymmenentuhatta euroa.

Tasa-arvo genderterveys Kenia Solidaarisuus

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Tyttöjä rivissä istumassa mikrofonien takana.

33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin

Lapsiavioliittojen ja tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettaminen olisi mahdollista lopettaa kymmenen vuoden sisällä keskittämällä ehkäisytoimet etenkin ruohonjuuritasoon, sanoo YK:n väestörahasto tuoreessa raportissaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.
Vaaleansiniset kumihansikkaat tiskialtaan reunalla.

Afrikkalaistaustaiset kotiapulaiset kärsivät ihmiskaupasta Lähi-idässä – Koronaviruksen vuoksi moni on nyt loukussa

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa työskentelee joukoittain afrikkalaisnaisia kotiapulaisina surkeassa asemassa. Heidän oikeuksiensa puolustaminen ei saa jäädä koronaviruksen aiheuttaman globaalin talouskriisin varjoon, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.