Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Järjestöt: Suomen moninkertaistettava pakolaiskiintiönsä

Eduskunta päättää pian ensi vuoden pakolaiskiintiöstä. Pakolaiskriisistä huolimatta se pudotettiin tänä vuonna 750:een.
(Kuva: UNHCR Photo Unit / S. Rich / April 2013 / CC BY-NC 2.0)

Suomalaiset kansalaisjärjestöt vaativat, että Suomi moninkertaistaa pakolaiskiintiönsä ensi vuonna. Asia on pian ajankohtainen, sillä eduskunta päättää pakolaiskiintiöstä vuoden lopulla valtion budjetin hyväksymisen yhteydessä.

"Inhimillisiä ratkaisuja ei voida enää lykätä kriisimielialan varjolla. Päättäjillä olisi nyt mahdollisuus lunastaa puheensa moninkertaistamalla Suomen pakolaiskiintiö. Näin voimme auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä", sanoo Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen järjestöjen tänään julkaisemassa kannanotossa.

Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on ollut 750 ihmistä vuodesta 2001. Vuosina 2014–2015 se nostettiin 1 050:een Syyrian vaikean tilanteen vuoksi mutta viime vuonna kiintiö pudotettiin jälleen 750:een. Esimerkiksi Norjan pakolaiskiintiö oli tänä vuonna 3 120.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) sekä valtiovarainministeri, aiemmin sisäministerinä toiminut Petteri Orpo (kok) ovat aiemmin tänä vuonna väläyttäneet mahdollisuutta nostaa Suomen vuosittaista pakolaiskiintiötä, mikäli pakolaisten tulo Eurooppaan saadaan hallintaan. Järjestöt puolestaan muistuttavat, että turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa on viime vuoden piikin jälkeen tänä vuonna laskenut suunnilleen 2000-luvun normaalitasolle, joten korottamiselle ei pitäisi enää olla esteitä.

Maailmassa on tällä hetkellä yli 65 miljoonaa kodeistaan paennutta ihmistä, enemmän kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan. Noin 86 prosenttia heistä oleskelee kehittyvissä maissa. Suomella ja rikkailla mailla on vastuu auttaa historiallisen pakolaistilanteen ratkaisemisessa, järjestöt sanovat kannanotossaan.

"Haluaako Suomi jäädä historiaan maana, joka auttoi hädän hetkellä? Vai maana, joka sulki ovensa ja silmänsä heikoimmassa asemassa olevilta? Suomella on resursseja ja kykyä auttaa. Nyt on aika toimia", Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Niina Laajapuro sanoo.

Kiintiöpakolaiset ovat ihmisiä, jotka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on katsonut pakolaisiksi. Suomen kiintiössä otetaan vastaan tänä vuonna pelkästään syyrialaisia.

UNHCR:n mukaan ensi vuonna lähes 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoittamista, mutta valtioiden olemassa olevat pakolaiskiintiöt vastaavat murto-osaa tästä.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuuspolitiikka Suomi Amnesty InternationalIhmisoikeusliittoKehys ryKirkon UlkomaanapuPakolaisneuvontaPelastakaa Lapset ryPlan International SuomiSuomen PakolaisapuSuomen UN WomenSuomen UNICEFVäestöliitto

Lue myös

Siirtolaisten telttoja Kreikassa

”EU valitsi pelon myötätunnon sijasta” – järjestöt pettyneitä siirtolaisuuskokouksen antiin

EU:n aikomukset perustaa siirtolaisille maihinnousukeskuksia eivät saa järjestöjen kiitoksia. Niiden mukaan unioni on keskittynyt vain omien etujensa ajamiseen.
Mielenosoittajia, Io tifo Aquarius -kyltti

Euroopassa tarvitaan yhteisvastuuta turvaa etsivistä ihmisistä

Keskustelu siirtolaisista on jälleen kärjistynyt EU:ssa, vaikka tulijoita on vain murto-osa muutaman vuoden takaiseen verrattuna. Epämääräiset ehdotukset koontileireistä EU:n ulkopuolella eivät riitä, vaan jokaisen jäsenmaan on kannettava vastuunsa Euroopasta turvaa hakevista ihmisistä – etenkin lapsista, vaatii Pelastakaa Lapset ry:n vaikuttamistyön asiantuntija Tapio Laakso.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Aasialainen mies lajittelee muovijätettä

Muovigaten jälkipyykki: mitä muovin dumppaaminen kehitysmaihin kertoo taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta?

Rikkaat valtiot viettävät kulutusjuhlaa ja sotkut kuljetetaan köyhempien siivottavaksi, kirjoittaa globaaleja jätevirtoja tutkinut Niko Humalisto.
Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.