Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Järjestöt pelkäävät, että uusi ulkomaalaislain muutos heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa entisestään

Hallitus aikoo vaikeuttaa kansainvälistä suojelua hakevien mahdollisuuksia tehdä uusintahakemuksia. Se heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja saattaisi johtaa palautuskiellon rikkomiseen, sanovat pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöt.
Puhujan nuija
Uusi lakimuutos heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa, pelkäävät järjestöt. (Kuva: Brian Turner / CC BY 2.0)

Eduskunnan täysistunnossa käsitellään huomenna lakiesitystä, joka vaikeuttaisi turvapaikanhakijoiden uusintahakemusten tekoa.

Uusintahakemuksen voi tehdä, kun aiempi turvapaikkaprosessi on käyty loppuun. Viime vuonna uusintahakemuksia oli Maahanmuuttoviraston mukaan jo noin puolet kaikista turvapaikkahakemuksista. Moni haki uudelleen turvapaikkaa esimerkiksi kristityksi kääntymisen perusteella. Hakemuksista alle puolet otettiin käsittelyyn, sillä ne eivät sisältäneet enää uusia perusteita turvapaikan saamiseksi.

Lakimuutos nostaisi käsittelyyn ottamisen kynnystä entisestään. Esityksen mukaan uusintahakemuksen käsittelyä jatkettaisiin vain, jos alustava selvitys osoittaisi, että hakija on esittänyt perusteluita, jotka lisäävät ”merkittävästi sen todennäköisyyttä”, että hän tarvitsee kansainvälistä suojelua. Tutkittavaksi ottaminen edellyttäisi myös, että hakija ei hänestä itsestään riippumattomista syistä olisi voinut esittää näitä perusteluita aiemmassa prosessissaan.

Samalla käännytyksiä voitaisiin panna toimeen jo ensimmäisen uusintahakemuksen yhteydessä. Sisäministeriön mukaan kyseessä olisivat sellaiset hakemukset, jotka tehdään vain sen takia, että käännytystä saataisiin lykättyä.

Muutokset perustuvat EU:n turvapaikkamenettelydirektiiviin. Tarkoituksena on saada turvapaikanhakijat kertomaan jo ensimmäisessä prosessissaan kaikki turvapaikkaperusteet. Seurauksena myös uusintahakemukset vähenisivät.

Pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöt pelkäävät, että lakimuutos heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa entisestään. Niiden mielestä riski siihen, että Suomi rikkoo palautuskieltoa, kasvaisi.

Palautuskielto sisältyy Geneven pakolaissopimukseen ja tarkoittaa, ettei ketään saa palauttaa olosuhteisiin, joissa voi joutua vainon, epäinhimillisen kohtelun tai kidutuksen kohteeksi.

”Riski kasvaisi erityisesti silloin, kun henkilö ei ole esimerkiksi riittämättömän informaation, tuen ja neuvonnan, traumatisoitumisen, häpeän tai pelon takia pystynyt nostamaan kaikkia olennaisia asioita esille ensimmäisen hakemuksensa yhteydessä”, varoittaa Amnesty Internationalin oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen Amnestyn, Pakolaisavun ja Pakolaisneuvonnan tiedotteessa.

Suomen Pakolaisapu muistuttaa, että turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa on jo heikennetty moneen kertaan viime vuosien aikana esimerkiksi lyhentämällä valitusaikoja ja rajaamalla oikeusapua. Järjestöjen mukaan suurin syy uusintahakemusten määrän kasvuun ovatkin nämä heikennykset.

”Oikeusavun puute on vaikuttanut suoraan siihen, mitä perusteita hakija on tuonut esille ensimmäisessä turvapaikkahakemuksessaan. Pakolaisapu on hyvin huolissaan ehdotetun lainmuutoksen vaikutuksista”, Pakolaisavun vaikuttamistyön päällikkö Ida Schauman sanoo.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuuslakioikeus ja rikos Suomi Amnesty InternationalSuomen PakolaisapuPakolaisneuvonta

Lue myös

Refugees welcome -kyltti rakennuksen seinässä

Uusi tutkimus: Suomen politiikka heikentänyt pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden asemaa, kotoutumiseen kiinnitetty liian vähän huomiota

Siirtolaisuusinstituutin julkaiseman kokoomateoksen mukaan nykyinen turvapaikkapolitiikka vaikeuttaa turvapaikanhakijoiden elämää monin tavoin. Tutkijatohtori Eveliina Lyytinen peräänkuuluttaa enemmän laillisia väyliä tulla hakemaan turvaa.
Nora Repo-Saeed

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”

Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat hakevat apua muun muassa Pakolaisneuvonnasta ja Helsingin monikulttuurisesta päiväkeskus Mosaiikista. Työntekijöiden mukaan viime vuosien lakimuutokset ja huolimattomasti tehdyt päätökset heikentävät turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.
Broken EU flag

Yli 50 järjestöä vetoaa EU:hun Libya-palautusten lopettamiseksi – ”Välimerestä on tullut vetinen hautausmaa”

Italian, EU:n ja Libyan välinen yhteistyösopimus on ollut voimassa kaksi vuotta. Sinä aikana yli 5 300 ihmistä on hukkunut Välimereen ja EU:sta on tullut osasyyllinen tragediaan, sanovat järjestöt.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.
Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Korkeita rakennuksia vedenrajassa Intiassa

Brexit saa britit haikailemaan menneitä – Monella on ruusuinen käsitys siirtomaa-ajasta

Britanniassa on esitetty suhteiden elvyttämistä entisiin siirtomaihin korvikkeeksi EU-jäsenyydelle. Taustalla on usko siihen, että siirtomaapolitiikassa oli kyse kansainvälisestä vastuunkannosta ja köyhien maiden kehittämisestä. Taloustutkijat Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury osoittavat Intian esimerkin avulla, että todellisuus on päinvastainen.