Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Järjestöt pelkäävät, että uusi ulkomaalaislain muutos heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa entisestään

Hallitus aikoo vaikeuttaa kansainvälistä suojelua hakevien mahdollisuuksia tehdä uusintahakemuksia. Se heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja saattaisi johtaa palautuskiellon rikkomiseen, sanovat pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöt.
Puhujan nuija
Uusi lakimuutos heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa, pelkäävät järjestöt. (Kuva: Brian Turner / CC BY 2.0)

Eduskunnan täysistunnossa käsitellään huomenna lakiesitystä, joka vaikeuttaisi turvapaikanhakijoiden uusintahakemusten tekoa.

Uusintahakemuksen voi tehdä, kun aiempi turvapaikkaprosessi on käyty loppuun. Viime vuonna uusintahakemuksia oli Maahanmuuttoviraston mukaan jo noin puolet kaikista turvapaikkahakemuksista. Moni haki uudelleen turvapaikkaa esimerkiksi kristityksi kääntymisen perusteella. Hakemuksista alle puolet otettiin käsittelyyn, sillä ne eivät sisältäneet enää uusia perusteita turvapaikan saamiseksi.

Lakimuutos nostaisi käsittelyyn ottamisen kynnystä entisestään. Esityksen mukaan uusintahakemuksen käsittelyä jatkettaisiin vain, jos alustava selvitys osoittaisi, että hakija on esittänyt perusteluita, jotka lisäävät ”merkittävästi sen todennäköisyyttä”, että hän tarvitsee kansainvälistä suojelua. Tutkittavaksi ottaminen edellyttäisi myös, että hakija ei hänestä itsestään riippumattomista syistä olisi voinut esittää näitä perusteluita aiemmassa prosessissaan.

Samalla käännytyksiä voitaisiin panna toimeen jo ensimmäisen uusintahakemuksen yhteydessä. Sisäministeriön mukaan kyseessä olisivat sellaiset hakemukset, jotka tehdään vain sen takia, että käännytystä saataisiin lykättyä.

Muutokset perustuvat EU:n turvapaikkamenettelydirektiiviin. Tarkoituksena on saada turvapaikanhakijat kertomaan jo ensimmäisessä prosessissaan kaikki turvapaikkaperusteet. Seurauksena myös uusintahakemukset vähenisivät.

Pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöt pelkäävät, että lakimuutos heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa entisestään. Niiden mielestä riski siihen, että Suomi rikkoo palautuskieltoa, kasvaisi.

Palautuskielto sisältyy Geneven pakolaissopimukseen ja tarkoittaa, ettei ketään saa palauttaa olosuhteisiin, joissa voi joutua vainon, epäinhimillisen kohtelun tai kidutuksen kohteeksi.

”Riski kasvaisi erityisesti silloin, kun henkilö ei ole esimerkiksi riittämättömän informaation, tuen ja neuvonnan, traumatisoitumisen, häpeän tai pelon takia pystynyt nostamaan kaikkia olennaisia asioita esille ensimmäisen hakemuksensa yhteydessä”, varoittaa Amnesty Internationalin oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen Amnestyn, Pakolaisavun ja Pakolaisneuvonnan tiedotteessa.

Suomen Pakolaisapu muistuttaa, että turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa on jo heikennetty moneen kertaan viime vuosien aikana esimerkiksi lyhentämällä valitusaikoja ja rajaamalla oikeusapua. Järjestöjen mukaan suurin syy uusintahakemusten määrän kasvuun ovatkin nämä heikennykset.

”Oikeusavun puute on vaikuttanut suoraan siihen, mitä perusteita hakija on tuonut esille ensimmäisessä turvapaikkahakemuksessaan. Pakolaisapu on hyvin huolissaan ehdotetun lainmuutoksen vaikutuksista”, Pakolaisavun vaikuttamistyön päällikkö Ida Schauman sanoo.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuuslakioikeus ja rikos Suomi Amnesty InternationalSuomen PakolaisapuPakolaisneuvonta

Lue myös

Pakolaisia ristikon takana

EU:n ja Turkin epäonnistunut pakolaissopimus täyttää neljä vuotta – Järjestöt vaativat EU:ta muuttamaan toimintaansa Turkin syyttelyn sijaan

Turvaa hakevien ihmisten hätä Kreikan ja Turkin rajalla on seurausta epäinhimillisestä EU-politiikasta, jossa turvapaikanhakijoihin suhtaudutaan lähinnä politiikan pelinappuloina, kritisoivat Amnesty ja Pakolaisneuvonta.
Pelastusvene, jossa pelastusliivejä

Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”

Yleisötapahtumia perutaan koronan vuoksi ympäri maailman, mutta Kreikan saarten pakolaisleireillä ahtaasti eläminen on ainoa vaihtoehto. Viruksen estäminen leiriolosuhteissa on mahdotonta, sanoo Lääkärit ilman rajoja.
Kaksi miestä nousemassa autosta poliisin ympäröiminä

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle

Docpoint-festivaaleilla nähdään muun muassa dokumentti The Valley, joka kertoo viranomaisia uhmaavista, turvapaikanhakijoita auttavista aktivisteista. Ohjaaja Nuno Escudeiro on huolissaan siitä, että Euroopan pakolaispolitiikka niputtaa terroristit ja siirtolaiset yhteen. ”Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia.”

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.