Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Järjestöt: Pakolaiskiintiötä korotettava

Jos Suomen pakolaiskiintiö olisi kasvanut samassa suhteessa kuin maailman pakolaismäärä, kiintiön pitäisi nykyisen 750:n sijasta olla 2 800, laskevat järjestöt.
Maan sisäisiä pakolaisia Etelä-Sudanissa kesällä 2016. (Kuva: UNMISS / CC BY-NC-ND 2.0)

Yli 40 suomalaista järjestöä vaatii, että Suomi korottaa ensi vuonna pakolaiskiintiötään. Siitä on mahdollista päättää huhtikuun lopussa, kun hallitus aloittaa kehysriihen, jossa hahmotellaan ensi vuoden budjettia.

Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on ollut 750 ihmistä vuodesta 2003 lähtien. Vuosina 2014–2015 se nostettiin 1 050:een Syyrian vaikean tilanteen vuoksi, mutta viime vuonna se laskettiin jälleen normaalitasolle. Samaan aikaan maailman pakolaisten määrä on noussut yli 65 miljoonaa, korkeimmalle sitten toisen maailmansodan.

"Jos kiintiö olisi kasvanut samassa suhteessa, sen tulisi olla nykyään yli 2 800. Norja on päässyt tälle tasolle. Suomellakin on varaa parempaan", sanoo Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula järjestöjen tiedotteessa.

Norjan pakolaiskiintiö tälle vuodelle on 3 120.

Osa poliitikoista on näyttänyt vihreää valoa kiintiön nostolle sillä edellytyksellä, että Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä laskee.

"Perustelu ontuu, sillä suojelun tarpeessa olevia ihmisryhmiä ei pidä asettaa vastakkain. On silti aika lunastaa puheet nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on merkittävästi laskenut", muistuttaa Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors.

Suomeen tuli viime vuonna Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan 5 651 turvapaikanhakijaa. Määrä on enemmän kuin esimerkiksi vuosina 2013 ja 2014, mutta huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2015, jolloin tulijoita oli 32 476.

Pakolaiskiintiön pitämistä nykyisellään on kuitenkin perusteltu myös sillä, etteivät kunnat tarjoa pakolaisille kuntapaikkoja. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kampanjoi vaalien alla kuntapaikkojen puolesta ja sai yli 2 100 sitoutumaan pakolaisten vastaanoton edistämiseen kunnissa. Nyt, kun kunnat haluavat kantaa vastuunsa tilanteessa, eduskunnan on ryhdyttävä samaan, se vaatii.

Järjestöt keräävät nimiä vetoomukseen, joka on määrä luovuttaa sisäministeri Paula Risikolle (kok). Torstaiaamuun mennessä nimiä oli kertynyt runsaat 6 100.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuus Suomi Amnesty InternationalIhmisoikeusliittoKehys ryKirkon UlkomaanapuPakolaisneuvontaPelastakaa Lapset ryPlan International SuomiPunainen RistiSolidaarisuusSuomen LähetysseuraSuomen PakolaisapuSuomen UN WomenSuomen UNICEFSuomen YK-liittoTaksvärkki ryVäestöliitto

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Unikkoja ja aurinkoenergiapaneeleja

Vaikuttavuussijoittajat haluavat parantaa maailmaa – mutta miten ja kenen ehdoilla?

Sijoitusmaailman radikaaliksi extreme-lajiksi kutsuttu vaikuttavuussijoittaminen kasvaa vauhdilla ja ylittää jo perinteisen valtioiden antaman kehitysavun. Kysymys kuuluu: voiko sijoittamalla vähentää globaalia epätasa-arvoa?
Ihmisiä torilla Ugandan Kampalassa

Uusi tapa luoda työpaikkoja kehitysmaihin: Ulkoministeriö lainaa 16 miljoonaa euroa Kirkon Ulkomaanavun sijoitusyhtiölle

Kirkon Ulkomaanapu ryhtyy rahoittamaan pienyrityksiä hauraissa kehitysmaissa perustamansa yhtiön kautta. Yksityisen sektorin kautta tehtävä kehitysyhteistyö on myös tulevaisuuden trendi, uskoo järjestön toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
Tietokoneen näppäimistö

Vuoden kotoutumisteko -tunnustus maahanmuuttajia ja työnantajia yhdistävälle sovellukselle

Suomen Pakolaisapu halusi tänä vuonna antaa tunnustusta etenkin teknologisille innovaatioille, jotka edistävät kotoutumista.
Eduskuntatalo

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.