Uutiset Järjestöissä tapahtuu

Järjestöt käärivät hihansa maahanmuuttajien kotouttamiseksi

Turvapaikanhakijoita kotoutetaan muun muassa kännykkävideoiden avulla. "Maailma on tullut tänne", tiivistää Kirkon Ulkomaanavun koordinaattori Pertti Keinänen.
Siirtolaisia saapumassa Kreikkaan. (Kuva: Ben White/ CAFOD / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomalaisjärjestöissä tehdään parhaillaan kuumeisesti töitä maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotouttamishankkeiden parissa. Kannusteena on toiminut etenkin syksystä lähtien lisääntynyt turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrä mutta myös uudet rahoituskanavat.

Esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu on käynnistämässä tänä keväänä uutta valtakunnallista hanketta nuorten turvapaikanhakijoiden kanssa. Rahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä (OKM), joka myönsi viime syksynä ensimmäistä kertaa järjestetyssä haussa yhteensä noin miljoona euroa järjestöjen turvapaikanhakijanuoriin kohdistuviin hankkeisiin.

Ulkomaanavun kuluvana keväänä alkavassa hankkeessa nuoret turvapaikanhakijat pääsevät tekemään mobiilivideoita omasta elämästään. Osa julkaistaan hankkeen verkkosivuilla.

"Idea tuli eräältä vapaaehtoiseltamme. Ajatuksena on, että ihminen, joka saa mahdollisuuden kertoa omista unelmistaan, hahmottaa mahdollisuutensa paremmin ja tulee itsekin paremmin tietoiseksi omista voimavaroistaan", kuvailee Ulkomaanavun nuorisoverkoston Changemakerin koordinaattori Pertti Keinänen.

Tarkoituksena on hänen mukaansa tuoda myös kauan kaivattua ääntä Suomessa käytävään kärjistyneeseen turvapaikanhakijakeskusteluun.

"Uskomme, että jos turvapaikanhakijoiden ääni saadaan kuuluviin, se herättää solidaarisuutta ja empatiaa laajemminkin", hän sanoo.

Rahoituskanavat auki

Samantyyppisistä hankkeista ovat innostuneet muutkin järjestöt. Esimerkiksi Suomen Lähetysseura on kouluttanut seurakuntien työntekijöitä ja vapaaehtoisia turvapaikanhakijoiden tukijoiksi.

Järjestöjä ajaa halu auttaa, mutta Keinäsen mukaan myös OKM:n avaama rahoitushaku toimi kannustimena uudelle hankkeelle.

OKM avasi viime vuonna rahoitushakuja nuorisohankkeiden lisäksi turvapaikanhakijoiden kotouttamistoimiin liikunnan ja kulttuurin alalla, työ- ja elinkeinoministeriö puolestaan jakoi 800 000 euroa maahanmuuttajien kotouttamishankkeille.

Maahanmuuttajahankkeisiin myöntää rahaa myös Raha-automaattiyhdistys. Avustusvalmistelija Niina Pajari kertoo, ettei turvapaikanhakijatilanne ole vielä näkynyt rajusti järjestöjen avustushakemuksissa, sillä uusien avustusten hakuaika päättyi jo toukokuussa. Silti monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajiin liittyviin hankkeisiin haettiin tälle vuodelle tukia aiempaa ahkerammin: hakemuksia oli noin 11 prosenttia edellisvuotta enemmän. Hankkeisiin myönnettiin myös rahoitusta hieman enemmän.

Suomessa on toki pyörinyt maahanmuuttajiin kohdistuvia hankkeita aiemminkin. Lapsen oikeuksien järjestö Plan antaa Muuttajat!-hankkeessaan demokratiakasvatusta maahanmuuttajanuorille toista vuotta.

Hankekoordinaattori Anna Peltoniemen mukaan RAY:n rahoittaman hankkeen kohderyhmänä ovat ne nuoret, jotka ovat tulleet Suomeen oppivelvollisuusiän loppupuolella ja jääneet näin paitsi suomalaista yhteiskuntaopin opetusta ja demokratiakasvatusta. Ajatuksena on kannustaa nuoria osallistumaan yhteiskunnan toimintaan – aina harrastusten löytämisestä poliittiseen toimintaan.

Syksyllä kärjistyneen pakolaiskriisin vuoksi tarkoituksena on kokeilla toimintaa myös turvapaikanhakijanuorten kanssa. Toistaiseksi tulokset maahanmuuttajanuorten kanssa ovat olleet positiivisia.

"Nuoret ovat olleet todella innostuneita siinä vaiheessa, kun he ovat mukana ryhmissä. Haasteena on, miten saada heidät mukaan. Jos 18-vuotiaalta kysyy, haluaako hän keskustella demokraattisesta osallistumisesta, se ei ole kiinnostavin mahdollinen vaihtoehto", Peltoniemi huomauttaa.

Maailma tuli kylään

Sekä Plan että Ulkomaanapu tunnetaan parhaiten kehitysyhteistyöjärjestöinä, mutta kummallakin on ollut tähän mennessä myös kotimaan toimintaa, Ulkomaanavulla esimerkiksi varainkeruun ja Planilla globaalikasvatuksen kautta. Konkreettinen ohjelmatyö maahanmuuttajien parissa on kuitenkin suhteellisen uutta.

"Nyt ollaan uudella alueella – ihmiset ovat olleet sitä mieltä, että maailma on tullut tänne, ja kansainvälinen vastuu toteutuu myös siten, että toimitaan Suomessa", Keinänen sanoo.

Planin Peltoniemi uskoo, että järjestöjen työtä maahanmuuttajien kotouttamisessa tarvitaan kipeästi.

"Viralliset kotoutumisväylät ovat nekin tärkeitä, mutta jos ajatellaan, miten ihmiset löytävät paikkansa yhteiskunnassa, siinä järjestöillä on äärimmäisen tärkeä rooli. Jos se unohdetaan, käy kyllä huonosti."

Järjestöissä tapahtuu pakolaisetsiirtolaisuuskansalaisyhteiskunta Suomi Kirkon UlkomaanapuPlan International SuomiSuomen Lähetysseura

Lue myös

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Kynänteroitusjätteitä

Unicefin koulutustyöhön suurlahjoitus suomalaispariskunnalta

”Koulutus ja tieteellinen tutkimus ovat tehokkaimmat tavat muuttaa maailmaa”, sanoo Unicefin koulutustyöhön suurlahjoituksen tehnyt suomalaispariskunta.
Kaisaniemin puisto, Maailma kylässä -festivaalit 2018

Maailma kylässä -festareilla 80 000 kävijää

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) myönsi Maailma kylässä -keskustelussa, ettei Pariisin ilmastosopimus riitä maapallon lämpenemisen pitämiseen alle kahdessa asteessa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naisia torilla pakolaisleirillä

Budjettiesitys 2019: Kansa pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, valtio esittää vain pientä korotusta

Talousarvioesitys lupaa kehitysyhteistyöhön hiukkasen lisää rahaa, mutta Suomi jää edelleen kauas omista sitoumuksistaan. Kansalaisjärjestöjen heikko rahoitus kurittaa kaikkein köyhimpiä, tyttöjä ja tasa-arvotyötä.
Ihmisiä Pride-kulkueessa

Seta: Muunsukupuolisten hoidon rajoittaminen lisää itsetuhoisuuden määrää – "HUS:n ja TAYS:n linjaukset päinvastaisia kuin alan kansanvälinen kehitys"

Uudessa kansainvälisessä tautiluokitusjärjestelmässä ei enää erotella hoidettavia transsukupuolisiin ja muunsukupuolisiin. Seta vaatii Suomea toimimaan samoin ja takaamaan sukupuolenkorjaushoidot myös muille kuin itsensä naiseksi tai mieheksi kokeville.
Mielenosoittajia

Ortega ajaa Nicaraguaa umpikujaan, yli 23 000 paennut Costa Ricaan – ”Vaikea poistaa syöpäläistä, jonka lonkerot ulottuvat joka kolkkaan”

Nicaraguan tilannetta pidempään seuranneille huhtikuussa alkanut mielenosoitusaalto ei tullut yllätyksenä. Jatko on Ortegan käsissä: suostuuko hän luopumaan vallasta ja järjestämään uudet vaalit?
Värikkäitä ilmapalloja

Costa Rica hyväksymässä samaa sukupuolta olevien avioliiton

Costa Rican korkein oikeus on linjannut syrjiväksi lain, jonka kieltää samaa sukupuolta olevia solmimasta avioliiton. Laki lakkaa olemasta voimassa, vaikka sen muuttamisesta ei päästäisi sopuun parlamentissa.
Varoituskyltti jossa lukee "Heat kills"

YK: Viilennys myös köyhien oikeus – tulisi toteuttaa ilman ilmastohaittoja

Kun ilmasto lämpenee, tarvitaan lisää jäähdytystä, mikä kuluttaa energiaa, mikä taas lämmittä ilmastoa. Tällä hetkellä kymmenesosa ilmaston lämpenemisestä johtuu jäähdytyksestä, ja osuus on nopeassa kasvussa.