Uutiset Koulutus kehitysmaissa

Järjestöt haluavat koulutuksesta Suomen kehityspolitiikan kärkiteeman

Koulutus ei kuulu Suomen kehityspolitiikan kärkiteemojen joukkoon, vaikka Suomea pidetään koulutuksen mallimaana, järjestöt kritisoivat.
Poika lukee koulukirjaa
Järjestöt haluaisivat, että Suomi ohjaisi enemmän kehitysyhteistyövaroja koulutukseen. Kuvassa eteläsudanilaisen koulun oppilaita. (Kuva: JC McIlwaine / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä vaatii, että Suomi nostaa koulutuksen kehityspolitiikkansa kärkiteemaksi.

”Suomea pidetään maailmalla koulutuksen mallimaana. Kehityspolitiikassaan Suomi ei kuitenkaan erityisesti panosta koulutukseen”, Unicef sekä 11 muuta järjestöä toteavat eduskuntavaalikannanotossaan.

YK-järjestöt ovat viime vuosina kertoneet, ettei koulua käymättömien lasten määrä vähene enää entiseen malliin.

Noin 90 prosenttia lapsista aloittaa koulun, mutta koulutuksen ulkopuolella on laskutavasta riippuen yhä yli 260 miljoonaa lasta. Opettajia puuttuu 69 miljoonaa, järjestöt kertovat. Lisäksi monet lapset eivät saa koulusta edes perustaitoja.

Koulutus ei kuulu Suomen kehityspolitiikan neljän painopistealueen joukkoon. Koulutus kuitenkin on perusedellytys niin köyhyyden vähentämiselle, työpaikkojen luomiselle, talouskasvulle, tasa-arvolle, vakaille demokratioille kuin ilmastonmuutoksen torjumisellekin, järjestöt toteavat.

Niiden mielestä koulutukseen pitäisi ohjata kehitysyhteistyövaroista vuosittain vähintään sata miljoonaa euroa vuosittain. Vuosina 2006–2016 summa on kuitenkin ollut vain 30–55 miljoonaa euroa vuodessa.

Koulutuksen roolin kasvattamiselle on suomalaisten vahva tuki: ulkoministeriön vuosittaisen kehitysyhteistyön mielipidemittauksen mukaan enemmistö vastaajista oli jälleen sitä mieltä, että Suomen kehityspolitiikassa tulisi keskittyä ensisijaisesti koulutuksen edistämiseen, järjestöt muistuttavat.

Kannaotossa ovat mukana Unicefin lisäksi Fingo, Kirkon Ulkomaanapu, Interpedia, Opettajat ilman rajoja, Suomen Pakolaisapu, Pelastakaa Lapset, Seed, Suomen Lähetysseura, Suomen Ylioppilaskuntien Liitto, YK-liitto ja Vammaiskumppanuus.

Koulutus kehitysmaissa kehitysyhteistyökoulutus Suomi Suomen UNICEFFingoKirkon UlkomaanapuSuomen PakolaisapuPelastakaa Lapset rySuomen LähetysseuraSuomen YK-liitto

Lue myös

Lapsia koulupuvuissa jonoissa

Lasten koulutus alkaa vanhemmista

Intialaisista 95 prosenttia kuuluu yhä köyhiin tai pienituloisiin. Lasten koulutie katkaa usein siksi, että kouluttamattomat vanhemmat kokevat kouluympäristön itselleen täysin vieraaksi. Siksi yhteiskunnan ja lasten parissa työskentelevien on tuettava vanhempia jo ennen kuin lapset tulevat kouluikään, kirjoittaa kasvatustieteilijä Seemant Dadwal.
Joukko tyttöjä heiluttaa

Raportti: Tyttöjen huono koulutus maksaa maailmalle biljoonia dollareita

Vain kolmannes köyhien maiden tytöistä saa yläkoulun päätökseen. Kouluttamattomuus tarkoittaa sekä taloudellisia että yhteiskunnallisia menetyksiä, varoitetaan Maailmanpankin raportissa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.