Uutiset Koulutus kehitysmaissa

Järjestöt haluavat koulutuksesta Suomen kehityspolitiikan kärkiteeman

Koulutus ei kuulu Suomen kehityspolitiikan kärkiteemojen joukkoon, vaikka Suomea pidetään koulutuksen mallimaana, järjestöt kritisoivat.
Poika lukee koulukirjaa
Järjestöt haluaisivat, että Suomi ohjaisi enemmän kehitysyhteistyövaroja koulutukseen. Kuvassa eteläsudanilaisen koulun oppilaita. (Kuva: JC McIlwaine / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä vaatii, että Suomi nostaa koulutuksen kehityspolitiikkansa kärkiteemaksi.

”Suomea pidetään maailmalla koulutuksen mallimaana. Kehityspolitiikassaan Suomi ei kuitenkaan erityisesti panosta koulutukseen”, Unicef sekä 11 muuta järjestöä toteavat eduskuntavaalikannanotossaan.

YK-järjestöt ovat viime vuosina kertoneet, ettei koulua käymättömien lasten määrä vähene enää entiseen malliin.

Noin 90 prosenttia lapsista aloittaa koulun, mutta koulutuksen ulkopuolella on laskutavasta riippuen yhä yli 260 miljoonaa lasta. Opettajia puuttuu 69 miljoonaa, järjestöt kertovat. Lisäksi monet lapset eivät saa koulusta edes perustaitoja.

Koulutus ei kuulu Suomen kehityspolitiikan neljän painopistealueen joukkoon. Koulutus kuitenkin on perusedellytys niin köyhyyden vähentämiselle, työpaikkojen luomiselle, talouskasvulle, tasa-arvolle, vakaille demokratioille kuin ilmastonmuutoksen torjumisellekin, järjestöt toteavat.

Niiden mielestä koulutukseen pitäisi ohjata kehitysyhteistyövaroista vuosittain vähintään sata miljoonaa euroa vuosittain. Vuosina 2006–2016 summa on kuitenkin ollut vain 30–55 miljoonaa euroa vuodessa.

Koulutuksen roolin kasvattamiselle on suomalaisten vahva tuki: ulkoministeriön vuosittaisen kehitysyhteistyön mielipidemittauksen mukaan enemmistö vastaajista oli jälleen sitä mieltä, että Suomen kehityspolitiikassa tulisi keskittyä ensisijaisesti koulutuksen edistämiseen, järjestöt muistuttavat.

Kannaotossa ovat mukana Unicefin lisäksi Fingo, Kirkon Ulkomaanapu, Interpedia, Opettajat ilman rajoja, Suomen Pakolaisapu, Pelastakaa Lapset, Seed, Suomen Lähetysseura, Suomen Ylioppilaskuntien Liitto, YK-liitto ja Vammaiskumppanuus.

Koulutus kehitysmaissa kehitysyhteistyökoulutus Suomi Suomen UNICEFFingoKirkon UlkomaanapuSuomen PakolaisapuPelastakaa Lapset rySuomen LähetysseuraSuomen YK-liitto

Lue myös

Sateenkaarikuva ikkunassa ja tekstit "Everything is going to be allright", "Andra tutto bene" sekä "Tout ira bien".

YK-raportti: Koronavirus voi lisätä lapsikuolleisuutta sadoilla tuhansilla – Pandemian vaikutukset lapsiin voivat olla tuhoisammat kuin itse virus

Lapsikuolleisuuden vähentämisessä viime vuosina saavutettu edistys voi tuhoutua koronaviruksen takia, varoittaa tuore raportti. Myös lasten oppiminen on vaarassa: puolet etäopetuksessa olevista lapsista ei voi käyttää tietokonetta.
Kaksi tyttöä kyykyssä pesemässä astioita ulkona

Koronapandemia uhkaa etenkin tyttöjen koulutusta – Ebolasta opittiin, että koulunkäynti voi päättyä lopullisesti

Ebolaepidemia lisäsi lapsiavioliittoja ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Äidiksi tulon jälkeen moni tyttö ei enää palannut kouluun. Koronapandemian vaikutukset voivat olla samanlaiset, varoittaa lastenoikeusjärjestö Plan International.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.