Uutiset Eläinten oikeudet

Järjestöt: Eläinteollisuus koettelee jo maailman kantokykyä

Liha- ja maitoteollisuuden käytössä on jo 70 prosenttia maailman vesivaroista ja kolmannes viljelysmaasta, käy ilmi raportista.

Alati kasvavan liha- ja maitoteollisuuden käytössä on jo yli kaksi kolmannesta maailman vesivaroista ja kolmannes viljelysmaasta, todetaan Heinrich Böll -säätiön ja Euroopan Maan Ystävien eläinteollisuuden maailmanlaajuisia ongelmakohtia kokoavassa raportissa.

Järjestöjen mukaan yhtiövetoisen eläinteollisuuden sosiaalisten ja ympäristökustannusten vuoksi ruokavaliota ei enää voida pitää pelkkänä yksityisasiana.

"Paitsi että tehotuotanto on kidutusta eläimille, se myös tuhoaa ympäristöä ja ahmii valtavia määriä raaka-aineita, joita tuomme globaalista Etelästä rehuksi", Heinrich Böll -säätiön puheenjohtaja Barbara Unmüßig toteaa.

Vuosittain lähes 800 miljoonaa tonnia eli yli 40 prosenttia kaikesta tuotetusta vehnästä, rukiista, kaurasta ja maissista käytetään eläinten rehuksi, raportissa sanotaan. Lisäksi rehuna käytetään vuosittain 250 miljoonaa tonnia öljykasveja, joista suurin osa koostuu soijasta. WWF on ennustanut soijan tuotannon kaksinkertaistuvan nykyisen kehityksen jatkuessa vuoteen 2050 mennessä.

Raportin mukaan juuri soijan maailmanlaajuisen kysynnän kasvu on jo nyt nostanut maan hintaa esimerkiksi Argentiinassa. Sen seurauksena suuryritykset haalivat valtion omistamaa halpaa maata reuna-alueilta ja siellä toimineet pien- ja vuokraviljelijät tulevat häädetyksi tiluksiltaan. Järjestöjen mukaan kasvava eläinteollisuus muodostaa jo uhan globaalin Etelän ihmisten ruokaturvalle.

Kestämättömän resurssien käytön lisäksi raportissa nostetaan esiin eläinteollisuuden ongelmina muun muassa suuret kasvihuonekaasupäästöt, ylilannoittamisen vaarat biodiversiteetille sekä ylenmääräisen antibioottien käytön seurauksena kehittyvät vastustuskykyiset tartuntataudit. Vaihtoehtona yhtiövetoiselle teollisuudelle raportissa esitetään lihan kulutuksen vähentämistä sekä ruokasuvereniteettiin ja resurssitehokkuuteen perustuvia paikallisia ratkaisuja.

Vaikka lihan kulutuksen kasvu on hidastunut Euroopassa ja Yhdysvalloissa, sen odotetaan jatkossa kasvavan huomattavasti nousevissa talouksissa Aasiassa, raportissa todetaan. Järjestöt huomauttavat, että tällä hetkellä käytävillä EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppaneuvotteluilla tavoitellaan yhä globalisoituneempaa lihateollisuutta sekä sääntelyn purkamista elintarviketeollisuuden suuryritysten eduksi.

Ympäristöpolitiikka maanomistusmaatalousruokavesi ja viemäröintiglobalisaatioyhtiöt Maan ystävät

Lue myös

Etelä-Sudanissa vapautettiin lapsisotilaita

Vapautuksesta huolimatta maassa rekrytoidaan lapsia yhä aseistettujen ryhmien riveihin, varoittaa Unicef.

Jättimäinen norsujensiirto Malawissa

Uhanalaiset norsut saavat oman suojelualueen. Aluetta suojellaan yhteistyössä paikallisten kanssa ja sen uskotaan suojaavan norsuja salametsästykseltä.

Näkökulma: Milloin eläin voi hyvin?

Oleellista on sallia eläinten olla eläimiä, kirjoittaa Sari Salminen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Terassi, jonka reunalla mies katselee vuoristoiseen laaksoon.

Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen

Bhutan kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin, mutta sen politiikka, joka korostaa onnellisuutta talouskasvun sijaan, kiinnostaa niin YK:ta kuin kansainvälisiä tutkijoitakin. Väitöskirjatutkija Päivi Ahonen ihastui Bhutanin puhtaaseen luontoon ja tutkii nyt, miten kestävän kehityksen filosofiaa toteutetaan maan opetusjärjestelmässä.
Mies radiostudiossa selkä päin kameraa.

Lehdistönvapaustilanne heikkenee Zimbabwessa – Tutkivan toimittajan ammatista on tullut vaarallinen, sillä tviitti voi viedä telkien taa

Lehdistönvapauden, ilmaisunvapauden ja ihmisoikeuksien loukkaukset ovat pahentuneet Zimbabwessa vuodenvaihteen jälkeen. ”Näet, että toimittajaa viedään jalkaraudoissa oikeuteen tviittaamisen takia. Luonnollisesti alat miettiä, onko seuraava juttusi henkesi arvoinen”, toteaa tutkiva journalisti Tawanda Majoni.
Vihreitä lehtikasveja pellolla.

Finnwatch: Suomessa käytettävä brasilialainen soija voi kiihdyttää metsäkatoa – Lihantuottajat eivät pysty jäljittämään soijaa tiloille asti

Moni suomalainen lihantuottaja käyttää kyllä sertifioitua soijaa, mutta käytännössä soijaa ei pystytä jäljittämään, selviää Finnwatchin tuoreesta selvityksestä.
Nainen puolilähikuvassa.

Suomessa asuva ihmisoikeusaktivisti Itohan Okundaye mukaan uuteen ihmiskaupasta selvinneiden kansainväliseen valtuustoon

Etyjin ihmiskaupasta selvinneiden valtuusto antaa valtioille suosituksia siitä, miten ihmiskauppaa pitäisi torjua. Nigerialaistaustainen Itohan Okundaye, 30, on yksi sen jäsenistä.
Miehiä istumassa maassa, toisella puolella rauhanturvaajia tuoleilla.

Yli 100 000 paennut Sudanin Darfurissa – Väkivalta alkoi pian rauhanturvaajien lähdettyä

Noin 250 ihmistä on kuollut tammikuun puolivälin jälkeen tapahtuneessa kahdessa kahakassa. YK pelkää, että väkivalta kasvaa, kun vanhat jännitteet nousevat taas pintaan.

Tuoreimmat

Lehdistönvapaustilanne heikkenee Zimbabwessa – Tutkivan toimittajan ammatista on tullut vaarallinen, sillä tviitti voi viedä telkien taa
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Finnwatch: Suomessa käytettävä brasilialainen soija voi kiihdyttää metsäkatoa – Lihantuottajat eivät pysty jäljittämään soijaa tiloille asti
Suomessa asuva ihmisoikeusaktivisti Itohan Okundaye mukaan uuteen ihmiskaupasta selvinneiden kansainväliseen valtuustoon
Yli 100 000 paennut Sudanin Darfurissa – Väkivalta alkoi pian rauhanturvaajien lähdettyä
Bidenin hallinto luopuu Trumpin kauden tuhoisasta kehitysyhteistyön aborttisäännöstä – Vaikutukset jatkuvat vielä pitkään
Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt
Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen
Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Suomessa asuva ihmisoikeusaktivisti Itohan Okundaye mukaan uuteen ihmiskaupasta selvinneiden kansainväliseen valtuustoon
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman