Uutiset Eläinten oikeudet

Järjestöt: Eläinteollisuus koettelee jo maailman kantokykyä

Liha- ja maitoteollisuuden käytössä on jo 70 prosenttia maailman vesivaroista ja kolmannes viljelysmaasta, käy ilmi raportista.

Alati kasvavan liha- ja maitoteollisuuden käytössä on jo yli kaksi kolmannesta maailman vesivaroista ja kolmannes viljelysmaasta, todetaan Heinrich Böll -säätiön ja Euroopan Maan Ystävien eläinteollisuuden maailmanlaajuisia ongelmakohtia kokoavassa raportissa.

Järjestöjen mukaan yhtiövetoisen eläinteollisuuden sosiaalisten ja ympäristökustannusten vuoksi ruokavaliota ei enää voida pitää pelkkänä yksityisasiana.

"Paitsi että tehotuotanto on kidutusta eläimille, se myös tuhoaa ympäristöä ja ahmii valtavia määriä raaka-aineita, joita tuomme globaalista Etelästä rehuksi", Heinrich Böll -säätiön puheenjohtaja Barbara Unmüßig toteaa.

Vuosittain lähes 800 miljoonaa tonnia eli yli 40 prosenttia kaikesta tuotetusta vehnästä, rukiista, kaurasta ja maissista käytetään eläinten rehuksi, raportissa sanotaan. Lisäksi rehuna käytetään vuosittain 250 miljoonaa tonnia öljykasveja, joista suurin osa koostuu soijasta. WWF on ennustanut soijan tuotannon kaksinkertaistuvan nykyisen kehityksen jatkuessa vuoteen 2050 mennessä.

Raportin mukaan juuri soijan maailmanlaajuisen kysynnän kasvu on jo nyt nostanut maan hintaa esimerkiksi Argentiinassa. Sen seurauksena suuryritykset haalivat valtion omistamaa halpaa maata reuna-alueilta ja siellä toimineet pien- ja vuokraviljelijät tulevat häädetyksi tiluksiltaan. Järjestöjen mukaan kasvava eläinteollisuus muodostaa jo uhan globaalin Etelän ihmisten ruokaturvalle.

Kestämättömän resurssien käytön lisäksi raportissa nostetaan esiin eläinteollisuuden ongelmina muun muassa suuret kasvihuonekaasupäästöt, ylilannoittamisen vaarat biodiversiteetille sekä ylenmääräisen antibioottien käytön seurauksena kehittyvät vastustuskykyiset tartuntataudit. Vaihtoehtona yhtiövetoiselle teollisuudelle raportissa esitetään lihan kulutuksen vähentämistä sekä ruokasuvereniteettiin ja resurssitehokkuuteen perustuvia paikallisia ratkaisuja.

Vaikka lihan kulutuksen kasvu on hidastunut Euroopassa ja Yhdysvalloissa, sen odotetaan jatkossa kasvavan huomattavasti nousevissa talouksissa Aasiassa, raportissa todetaan. Järjestöt huomauttavat, että tällä hetkellä käytävillä EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppaneuvotteluilla tavoitellaan yhä globalisoituneempaa lihateollisuutta sekä sääntelyn purkamista elintarviketeollisuuden suuryritysten eduksi.

Ympäristöpolitiikka maanomistusmaatalousruokavesi ja viemäröintiglobalisaatioyhtiöt Maan ystävät

Lue myös

Etelä-Sudanissa vapautettiin lapsisotilaita

Vapautuksesta huolimatta maassa rekrytoidaan lapsia yhä aseistettujen ryhmien riveihin, varoittaa Unicef.

Jättimäinen norsujensiirto Malawissa

Uhanalaiset norsut saavat oman suojelualueen. Aluetta suojellaan yhteistyössä paikallisten kanssa ja sen uskotaan suojaavan norsuja salametsästykseltä.

Näkökulma: Milloin eläin voi hyvin?

Oleellista on sallia eläinten olla eläimiä, kirjoittaa Sari Salminen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset