Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Järjestö kritisoi EU:ta ja Kreikkaa haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden kohtelusta – Lesboksella oli viime vuonna vain yksi hallituksen nimittämä lääkäri

Haavoittuvassa asemassa olevia turvapaikanhakijoita ei tällä hetkellä aina edes tunnisteta Kreikan saarilla, kertoo avustusjärjestö Oxfam. Se vaatii EU:ta ja Kreikkaa korjaamaan ongelmat.
Kumiveneen jäänteet rannalla
Kumiveneen jäänteet rannalla Kreikan Kosin saarella vuonna 2015. (Kuva: Ann Wuyts / CC BY 2.0)

Turvapaikanhakijoiden tutkintajärjestelmä on murtunut Kreikan saarilla, ja sadat raskaana olevat naiset, yksin saapuneet lapset ja kidutuksen uhrit on käytännössä hylätty pakolaisleireille, kritisoi avustusjärjestö Oxfam. Sen mukaan sekä EU:n että Kreikan on tehtävä enemmän tilanteen korjaamiseksi.

Järjestön eilen julkaiseman selvityksen mukaan haavoittuvassa asemassa olevat turvapaikanhakijat joutuvat elämää surkeissa olosuhteissa eikä heitä muun muassa henkilöstöpulan vuoksi aina edes tunnisteta. Esimerkiksi Lesboksen saarella on viimeisen vuoden ajan ollut vain yksi hallituksen nimittämä lääkäri, joka on joutunut vastaamaan jopa 2 000 ihmisen tutkimisesta kuukaudessa. Marraskuussa hän jätti työnsä, joten haavoittuvimpia ihmisiäkään ei löydetty.

EU ja Turkki tekivät vuonna 2016 sopimuksen, jonka mukaan Kreikan saarille saapuvat turvapaikanhakijat käännytetään pääasiassa takaisin Turkkiin. Vastineeksi EU ottaa vastaan Syyrian pakolaisia Turkista.

Periaatteessa haavoittuvassa asemassa olevien, kuten raskaana olevien, pienten vauvojen äitien ja yksin saapuneiden lasten, pitäisi päästä Kreikan mantereelle normaaliin turvapaikkaprosessiin ja saada tarvitsemaansa hoitoa. Selvityksen mukaan näin ei kuitenkaan ole.

”On vastuutonta ja häikäilemätöntä olla tunnustamatta haavoittuvimpia ihmisiä ja vastata heidän tarpeisiinsa. Kumppanimme ovat tavannet äitejä ja vastasyntyneitä lapsia, jotka nukkuvat teltoissa, sekä teinejä, jotka on rekisteröityi aikuisiksi ja lukittu sisään. Ihmisten tarpeiden tunnistaminen ja täyttäminen on Kreikan hallituksen ja sen eurooppalaisten kumppanien perusvelvollisuus”, sanoo Oxfamin Kreikka-operaation johtaja Renata Rendón tiedotteessa.

Vuonna 2017 ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch kertoi EU:n painostaneen viranomaisia vähentämään haavoittuviksi määriteltävien turvapaikanhakijoiden määrää.

Leirien olosuhteet ovat kurjat: esimerkiksi Morian pakolaisleirillä elää vajaat 5 000 ihmistä ja sen reunamilla 1 300, tuplasti enemmän kuin sinne mahtuisi. Leirien olosuhteet ovat turvattomat ja muutamissa tapauksissa naiset ovat jopa kertoneet käyttävänsä vaippoja, koska eivät uskalla käydä pimeällä vessassa.

”Tappelut voivat alkaa koska tahansa. Millä tahansa hetkellä joku voi heittää sinua kivellä päähän, vaikka olisit vain kävelemässä telttaan tai vessaan. Elän yksinäisten naisten osastolla, mutta yhdentoista jälkeen illalla ovi on auki ja kuka tahansa voi tulla sisään, koska vartijaa ei ole öisin”, kertoi 36-vuotias kamerunilaisnainen Oxfamin selvityksessä.

Kreikan saarilta on siirretty viime aikoina tuhansia ihmisiä mantereelle. Oxfamin mukaan siirtojen määrä ei ole kuitenkaan pysynyt tulijoiden tahdissa. Se vaatii, että saarille lisätään henkilökuntaa ja tutkintajärjestelmä korjataan ja että EU ottaa vastaan lisää turvapaikanhakijoita.

”Paikalliset viranomaiset ja järjestöt yrittävät parantaa olosuhteita Lesboksen kaltaisissa paikoissa. Valitettavasti Kreikan hallituksen ja EU:n tukemat politiikat, jotka pitävät ihmiset vangittuina määräämättömän pituisia aikoja, tekevät tämän lähes mahdottomaksi”, Rendón toteaa.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaEU Kreikka

Lue myös

Kaksi miestä nousemassa autosta poliisin ympäröiminä

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle

Docpoint-festivaaleilla nähdään muun muassa dokumentti The Valley, joka kertoo viranomaisia uhmaavista, turvapaikanhakijoita auttavista aktivisteista. Ohjaaja Nuno Escudeiro on huolissaan siitä, että Euroopan pakolaispolitiikka niputtaa terroristit ja siirtolaiset yhteen. ”Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia.”
Eurokolikoita, Suomen 100-vuotisjuhlan juhlarahoja

Pakolaisneuvonta yritetään pelastaa hätäkeräyksellä

Turvapaikanhakijoiden oikeusapuun vuonna 2016 tehdyt muutokset ovat supistaneet rajusti Pakolaisneuvonnan toimintaa. Nyt järjestön toiminta yritetään turvata hätäkeräyksen avulla.
Auringonlasku Berliinin rakennusten takana

Kysely: Monet vaarallisen matkan Eurooppaan tehneet siirtolaiset tekisivät saman uudestaankin

Moni niistä afrikkalaisista, jotka eivät tule Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa, etsivät parempia valinnanmahdollisuuksia, selviää UNDP:n lähes 2 000 siirtolaiselle tekemästä kyselystä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ryhmäkuva esiintyjistä ja ohjaajasta

Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan

Ritva Siikalan ohjaama näytelmä kertoo suomalaisperheestä, joka joutuu pakenemaan kaoottiseen tilaan ajautuneesta Euroopasta fiktiiviseen Zambeziin. Se muistuttaa, että kuka tahansa voi päätyä pakolaiseksi, sillä tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. ”Mogadishu oli vielä 1980-luvulla Afrikan rauhallisimpia kaupunkeja”, muistuttaa esityksessä näyttelevä Wali Hashi.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.
Puhdas käsi ojentuu likaista kohti

Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä

Suomen Pakolaisapu käynnisti viime maaliskuussa empatialiikkeen, jonka tavoitteena on muuttaa erityisesti maahanmuuttokeskustelun negatiivista sävyä. Vastaanotto on ollut positiivinen. ”Moni tapaamistani ihmisistä on ajatellut, ettei omasta empaattisuudestaan voi päättää, mutta liike on saanut heidät ajattelemaan toisin”, sanoo empatialähettiläs Rand Mohamad Deeb.
Tomaatteja lähikuvassa

Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat

Lähes puolet zimbabwelaisista kärsii ruokapulasta. Silti monet kauppiaat sanovat, että heidän on pakko heittää menemään mätänevät vihanneksensa, sillä ihmisillä ei enää ole varaa ostaa niitä.
Lapsia istuu lattialla piirustus- ja kirjoitusvälineiden kera

Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina

Konflikteissa vammautuneiden tai tapettujen lasten määrä on kolminkertaistunut vuoden 2010 jälkeen. Yksi vaarallisimmista maista on Syyriassa, jossa puolet lapset ei ole kokenut elinaikanaan muuta kuin sotaa.

Tuoreimmat