Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Järjestö kritisoi EU:ta ja Kreikkaa haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden kohtelusta – Lesboksella oli viime vuonna vain yksi hallituksen nimittämä lääkäri

Haavoittuvassa asemassa olevia turvapaikanhakijoita ei tällä hetkellä aina edes tunnisteta Kreikan saarilla, kertoo avustusjärjestö Oxfam. Se vaatii EU:ta ja Kreikkaa korjaamaan ongelmat.
Kumiveneen jäänteet rannalla
Kumiveneen jäänteet rannalla Kreikan Kosin saarella vuonna 2015. (Kuva: Ann Wuyts / CC BY 2.0)

Turvapaikanhakijoiden tutkintajärjestelmä on murtunut Kreikan saarilla, ja sadat raskaana olevat naiset, yksin saapuneet lapset ja kidutuksen uhrit on käytännössä hylätty pakolaisleireille, kritisoi avustusjärjestö Oxfam. Sen mukaan sekä EU:n että Kreikan on tehtävä enemmän tilanteen korjaamiseksi.

Järjestön eilen julkaiseman selvityksen mukaan haavoittuvassa asemassa olevat turvapaikanhakijat joutuvat elämää surkeissa olosuhteissa eikä heitä muun muassa henkilöstöpulan vuoksi aina edes tunnisteta. Esimerkiksi Lesboksen saarella on viimeisen vuoden ajan ollut vain yksi hallituksen nimittämä lääkäri, joka on joutunut vastaamaan jopa 2 000 ihmisen tutkimisesta kuukaudessa. Marraskuussa hän jätti työnsä, joten haavoittuvimpia ihmisiäkään ei löydetty.

EU ja Turkki tekivät vuonna 2016 sopimuksen, jonka mukaan Kreikan saarille saapuvat turvapaikanhakijat käännytetään pääasiassa takaisin Turkkiin. Vastineeksi EU ottaa vastaan Syyrian pakolaisia Turkista.

Periaatteessa haavoittuvassa asemassa olevien, kuten raskaana olevien, pienten vauvojen äitien ja yksin saapuneiden lasten, pitäisi päästä Kreikan mantereelle normaaliin turvapaikkaprosessiin ja saada tarvitsemaansa hoitoa. Selvityksen mukaan näin ei kuitenkaan ole.

”On vastuutonta ja häikäilemätöntä olla tunnustamatta haavoittuvimpia ihmisiä ja vastata heidän tarpeisiinsa. Kumppanimme ovat tavannet äitejä ja vastasyntyneitä lapsia, jotka nukkuvat teltoissa, sekä teinejä, jotka on rekisteröityi aikuisiksi ja lukittu sisään. Ihmisten tarpeiden tunnistaminen ja täyttäminen on Kreikan hallituksen ja sen eurooppalaisten kumppanien perusvelvollisuus”, sanoo Oxfamin Kreikka-operaation johtaja Renata Rendón tiedotteessa.

Vuonna 2017 ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch kertoi EU:n painostaneen viranomaisia vähentämään haavoittuviksi määriteltävien turvapaikanhakijoiden määrää.

Leirien olosuhteet ovat kurjat: esimerkiksi Morian pakolaisleirillä elää vajaat 5 000 ihmistä ja sen reunamilla 1 300, tuplasti enemmän kuin sinne mahtuisi. Leirien olosuhteet ovat turvattomat ja muutamissa tapauksissa naiset ovat jopa kertoneet käyttävänsä vaippoja, koska eivät uskalla käydä pimeällä vessassa.

”Tappelut voivat alkaa koska tahansa. Millä tahansa hetkellä joku voi heittää sinua kivellä päähän, vaikka olisit vain kävelemässä telttaan tai vessaan. Elän yksinäisten naisten osastolla, mutta yhdentoista jälkeen illalla ovi on auki ja kuka tahansa voi tulla sisään, koska vartijaa ei ole öisin”, kertoi 36-vuotias kamerunilaisnainen Oxfamin selvityksessä.

Kreikan saarilta on siirretty viime aikoina tuhansia ihmisiä mantereelle. Oxfamin mukaan siirtojen määrä ei ole kuitenkaan pysynyt tulijoiden tahdissa. Se vaatii, että saarille lisätään henkilökuntaa ja tutkintajärjestelmä korjataan ja että EU ottaa vastaan lisää turvapaikanhakijoita.

”Paikalliset viranomaiset ja järjestöt yrittävät parantaa olosuhteita Lesboksen kaltaisissa paikoissa. Valitettavasti Kreikan hallituksen ja EU:n tukemat politiikat, jotka pitävät ihmiset vangittuina määräämättömän pituisia aikoja, tekevät tämän lähes mahdottomaksi”, Rendón toteaa.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaEU Kreikka

Lue myös

Senegalilaisnuoria istumassa riveissä

Senegalin nuoria varoitetaan siirtolaisuudesta - ”Voisimme sijoittaa Senegaliin sen rahan, jonka käytämme matkustamiseen kohti kärsimyksiä”

Senegalin nuoret turvautuvat siirtolaisuuteen, koska kotimaa ei tarjoa työtä ja etenemisen mahdollisuuksia. Kotimaahansa palanneet paperittomat siirtolaiset kertovat valistustilaisuuksissa hyväksikäytöstä ja kaltoinkohtelusta.
Mielenosoittajia kylttien kera

Ongelmamme ei ole siirtolaisuus

Äärioikeiston kannatus Euroopassa nojaa kolmen vuosikymmenen aikana kasvaneeseen vihaan, kirjoittaa IPS-uutistoimiston kunniapuheenjohtaja, italialainen Roberto Savio. Globalisaatio on rikastuttanut rikkaita ja köyhdyttänyt köyhiä, ja nyt häviäjät ovat vieraantuneet perinteisestä politiikasta.
Sarah Mardini ja Yusra Mardini -teksti mustalla kankaalla, edessä lava ja yleisöä

Kreikka vapautti ihmissalakuljetuksesta syytettyjä avustustyöntekijöitä – Uhkana yhä vuosien vankilatuomio

Kreikka pidätti elokuussa muun muassa pakolaisia uimalla turvaan auttaneen syyrialaisen Sarah Mardinin. Ihmisoikeusjärjestöt pitävät avustustyöntekijöihin kohdistuvia salakuljetusyytteitä perusteettomina.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.