Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Järjestö kritisoi EU:ta ja Kreikkaa haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden kohtelusta – Lesboksella oli viime vuonna vain yksi hallituksen nimittämä lääkäri

Haavoittuvassa asemassa olevia turvapaikanhakijoita ei tällä hetkellä aina edes tunnisteta Kreikan saarilla, kertoo avustusjärjestö Oxfam. Se vaatii EU:ta ja Kreikkaa korjaamaan ongelmat.
Kumiveneen jäänteet rannalla
Kumiveneen jäänteet rannalla Kreikan Kosin saarella vuonna 2015. (Kuva: Ann Wuyts / CC BY 2.0)

Turvapaikanhakijoiden tutkintajärjestelmä on murtunut Kreikan saarilla, ja sadat raskaana olevat naiset, yksin saapuneet lapset ja kidutuksen uhrit on käytännössä hylätty pakolaisleireille, kritisoi avustusjärjestö Oxfam. Sen mukaan sekä EU:n että Kreikan on tehtävä enemmän tilanteen korjaamiseksi.

Järjestön eilen julkaiseman selvityksen mukaan haavoittuvassa asemassa olevat turvapaikanhakijat joutuvat elämää surkeissa olosuhteissa eikä heitä muun muassa henkilöstöpulan vuoksi aina edes tunnisteta. Esimerkiksi Lesboksen saarella on viimeisen vuoden ajan ollut vain yksi hallituksen nimittämä lääkäri, joka on joutunut vastaamaan jopa 2 000 ihmisen tutkimisesta kuukaudessa. Marraskuussa hän jätti työnsä, joten haavoittuvimpia ihmisiäkään ei löydetty.

EU ja Turkki tekivät vuonna 2016 sopimuksen, jonka mukaan Kreikan saarille saapuvat turvapaikanhakijat käännytetään pääasiassa takaisin Turkkiin. Vastineeksi EU ottaa vastaan Syyrian pakolaisia Turkista.

Periaatteessa haavoittuvassa asemassa olevien, kuten raskaana olevien, pienten vauvojen äitien ja yksin saapuneiden lasten, pitäisi päästä Kreikan mantereelle normaaliin turvapaikkaprosessiin ja saada tarvitsemaansa hoitoa. Selvityksen mukaan näin ei kuitenkaan ole.

”On vastuutonta ja häikäilemätöntä olla tunnustamatta haavoittuvimpia ihmisiä ja vastata heidän tarpeisiinsa. Kumppanimme ovat tavannet äitejä ja vastasyntyneitä lapsia, jotka nukkuvat teltoissa, sekä teinejä, jotka on rekisteröityi aikuisiksi ja lukittu sisään. Ihmisten tarpeiden tunnistaminen ja täyttäminen on Kreikan hallituksen ja sen eurooppalaisten kumppanien perusvelvollisuus”, sanoo Oxfamin Kreikka-operaation johtaja Renata Rendón tiedotteessa.

Vuonna 2017 ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch kertoi EU:n painostaneen viranomaisia vähentämään haavoittuviksi määriteltävien turvapaikanhakijoiden määrää.

Leirien olosuhteet ovat kurjat: esimerkiksi Morian pakolaisleirillä elää vajaat 5 000 ihmistä ja sen reunamilla 1 300, tuplasti enemmän kuin sinne mahtuisi. Leirien olosuhteet ovat turvattomat ja muutamissa tapauksissa naiset ovat jopa kertoneet käyttävänsä vaippoja, koska eivät uskalla käydä pimeällä vessassa.

”Tappelut voivat alkaa koska tahansa. Millä tahansa hetkellä joku voi heittää sinua kivellä päähän, vaikka olisit vain kävelemässä telttaan tai vessaan. Elän yksinäisten naisten osastolla, mutta yhdentoista jälkeen illalla ovi on auki ja kuka tahansa voi tulla sisään, koska vartijaa ei ole öisin”, kertoi 36-vuotias kamerunilaisnainen Oxfamin selvityksessä.

Kreikan saarilta on siirretty viime aikoina tuhansia ihmisiä mantereelle. Oxfamin mukaan siirtojen määrä ei ole kuitenkaan pysynyt tulijoiden tahdissa. Se vaatii, että saarille lisätään henkilökuntaa ja tutkintajärjestelmä korjataan ja että EU ottaa vastaan lisää turvapaikanhakijoita.

”Paikalliset viranomaiset ja järjestöt yrittävät parantaa olosuhteita Lesboksen kaltaisissa paikoissa. Valitettavasti Kreikan hallituksen ja EU:n tukemat politiikat, jotka pitävät ihmiset vangittuina määräämättömän pituisia aikoja, tekevät tämän lähes mahdottomaksi”, Rendón toteaa.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaEU Kreikka

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

EU:n pitäisi ottaa enemmän vastuuta Bosnian pakolaistilanteesta eikä sysätä vastuuta kyynisesti rajojensa ulkopuolelle

Noin 1 400 pakolaista jäi ilman suojaa, kun Lipan pakolaisleiri paloi Bosnia ja Hertsegovinassa. EU:n pitäisi yrittää vaikuttaa tehokkaammin maan byrokraattiseen hallintoon, joka on kykenemätön tekemään ratkaisuja ihmisten hyväksi, tai ottaa itse vastuu pakolaisista, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kengät asvaltilla, taustalla meri.

Tuhannet siirtolaiset elävät surkeissa oloissa kuukausi Morian vastaanottokeskuksen palon jälkeen – Ihmiset pesytyvät meressä eikä kaikissa teltoissa ole lattiaa

Lesboksen saaren uudessa hätämajoituskeskuksessa ei ole suihkuja ja asukkaat kaivavat itse ojia välttääkseen telttojen tulvimisen. Järjestöt vaativat lisäämään pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden siirtoja Manner-Kreikkaan ja muualle Eurooppaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.
Maapallo lapsen käsissä

20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena

Maailman sosiaalifoorumi järjestetään yhdeksän päivän mittaisena tapahtumana verkossa. Luvassa on keskusteluja muun mussa ilmastosta, demokratiasta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta.
Mies puolilähikuvassa seinällä olevalla näyttöruudulla, vieressä YK:n logo.

Yli 200 000 ihmistä on kuollut koronaan Brasiliassa, mutta presidentti Jair Bolsonaro on satsannut rahaa muun muassa ydinsukellusveneeseen

Bolsonaro esti joulukuussa veto-oikeudellaan parlamenttia antamasta rahoitusta koronarokotteisiin ja muihin torjuntatoimiin ja suosii armeijaa. Presidentti luottaa ”aseistettuun väkeen” niin lujasti, ettei mahdollinen kannattajien menettäminen pandemian huonon hoidon vuoksi huolestuta häntä, kirjoittaa Mario Osava.

Tuoreimmat

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti