Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Järjestö kritisoi EU:ta ja Kreikkaa haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden kohtelusta – Lesboksella oli viime vuonna vain yksi hallituksen nimittämä lääkäri

Haavoittuvassa asemassa olevia turvapaikanhakijoita ei tällä hetkellä aina edes tunnisteta Kreikan saarilla, kertoo avustusjärjestö Oxfam. Se vaatii EU:ta ja Kreikkaa korjaamaan ongelmat.
Kumiveneen jäänteet rannalla
Kumiveneen jäänteet rannalla Kreikan Kosin saarella vuonna 2015. (Kuva: Ann Wuyts / CC BY 2.0)

Turvapaikanhakijoiden tutkintajärjestelmä on murtunut Kreikan saarilla, ja sadat raskaana olevat naiset, yksin saapuneet lapset ja kidutuksen uhrit on käytännössä hylätty pakolaisleireille, kritisoi avustusjärjestö Oxfam. Sen mukaan sekä EU:n että Kreikan on tehtävä enemmän tilanteen korjaamiseksi.

Järjestön eilen julkaiseman selvityksen mukaan haavoittuvassa asemassa olevat turvapaikanhakijat joutuvat elämää surkeissa olosuhteissa eikä heitä muun muassa henkilöstöpulan vuoksi aina edes tunnisteta. Esimerkiksi Lesboksen saarella on viimeisen vuoden ajan ollut vain yksi hallituksen nimittämä lääkäri, joka on joutunut vastaamaan jopa 2 000 ihmisen tutkimisesta kuukaudessa. Marraskuussa hän jätti työnsä, joten haavoittuvimpia ihmisiäkään ei löydetty.

EU ja Turkki tekivät vuonna 2016 sopimuksen, jonka mukaan Kreikan saarille saapuvat turvapaikanhakijat käännytetään pääasiassa takaisin Turkkiin. Vastineeksi EU ottaa vastaan Syyrian pakolaisia Turkista.

Periaatteessa haavoittuvassa asemassa olevien, kuten raskaana olevien, pienten vauvojen äitien ja yksin saapuneiden lasten, pitäisi päästä Kreikan mantereelle normaaliin turvapaikkaprosessiin ja saada tarvitsemaansa hoitoa. Selvityksen mukaan näin ei kuitenkaan ole.

”On vastuutonta ja häikäilemätöntä olla tunnustamatta haavoittuvimpia ihmisiä ja vastata heidän tarpeisiinsa. Kumppanimme ovat tavannet äitejä ja vastasyntyneitä lapsia, jotka nukkuvat teltoissa, sekä teinejä, jotka on rekisteröityi aikuisiksi ja lukittu sisään. Ihmisten tarpeiden tunnistaminen ja täyttäminen on Kreikan hallituksen ja sen eurooppalaisten kumppanien perusvelvollisuus”, sanoo Oxfamin Kreikka-operaation johtaja Renata Rendón tiedotteessa.

Vuonna 2017 ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch kertoi EU:n painostaneen viranomaisia vähentämään haavoittuviksi määriteltävien turvapaikanhakijoiden määrää.

Leirien olosuhteet ovat kurjat: esimerkiksi Morian pakolaisleirillä elää vajaat 5 000 ihmistä ja sen reunamilla 1 300, tuplasti enemmän kuin sinne mahtuisi. Leirien olosuhteet ovat turvattomat ja muutamissa tapauksissa naiset ovat jopa kertoneet käyttävänsä vaippoja, koska eivät uskalla käydä pimeällä vessassa.

”Tappelut voivat alkaa koska tahansa. Millä tahansa hetkellä joku voi heittää sinua kivellä päähän, vaikka olisit vain kävelemässä telttaan tai vessaan. Elän yksinäisten naisten osastolla, mutta yhdentoista jälkeen illalla ovi on auki ja kuka tahansa voi tulla sisään, koska vartijaa ei ole öisin”, kertoi 36-vuotias kamerunilaisnainen Oxfamin selvityksessä.

Kreikan saarilta on siirretty viime aikoina tuhansia ihmisiä mantereelle. Oxfamin mukaan siirtojen määrä ei ole kuitenkaan pysynyt tulijoiden tahdissa. Se vaatii, että saarille lisätään henkilökuntaa ja tutkintajärjestelmä korjataan ja että EU ottaa vastaan lisää turvapaikanhakijoita.

”Paikalliset viranomaiset ja järjestöt yrittävät parantaa olosuhteita Lesboksen kaltaisissa paikoissa. Valitettavasti Kreikan hallituksen ja EU:n tukemat politiikat, jotka pitävät ihmiset vangittuina määräämättömän pituisia aikoja, tekevät tämän lähes mahdottomaksi”, Rendón toteaa.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaEU Kreikka

Lue myös

Refugees welcome -kyltti rakennuksen seinässä

Uusi tutkimus: Suomen politiikka heikentänyt pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden asemaa, kotoutumiseen kiinnitetty liian vähän huomiota

Siirtolaisuusinstituutin julkaiseman kokoomateoksen mukaan nykyinen turvapaikkapolitiikka vaikeuttaa turvapaikanhakijoiden elämää monin tavoin. Tutkijatohtori Eveliina Lyytinen peräänkuuluttaa enemmän laillisia väyliä tulla hakemaan turvaa.
Puhujan nuija

Järjestöt pelkäävät, että uusi ulkomaalaislain muutos heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa entisestään

Hallitus aikoo vaikeuttaa kansainvälistä suojelua hakevien mahdollisuuksia tehdä uusintahakemuksia. Se heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja saattaisi johtaa palautuskiellon rikkomiseen, sanovat pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöt.
Nora Repo-Saeed

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”

Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat hakevat apua muun muassa Pakolaisneuvonnasta ja Helsingin monikulttuurisesta päiväkeskus Mosaiikista. Työntekijöiden mukaan viime vuosien lakimuutokset ja huolimattomasti tehdyt päätökset heikentävät turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.
Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Korkeita rakennuksia vedenrajassa Intiassa

Brexit saa britit haikailemaan menneitä – Monella on ruusuinen käsitys siirtomaa-ajasta

Britanniassa on esitetty suhteiden elvyttämistä entisiin siirtomaihin korvikkeeksi EU-jäsenyydelle. Taustalla on usko siihen, että siirtomaapolitiikassa oli kyse kansainvälisestä vastuunkannosta ja köyhien maiden kehittämisestä. Taloustutkijat Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury osoittavat Intian esimerkin avulla, että todellisuus on päinvastainen.