Uutiset Honduras ja ihmisoikeudet

Järjestö: Hondurasin eliitillä näppinsä pelissä aktivistien hiljentämisessä

Global Witness -järjestön selvityksen mukaan Hondurasissa on tapettu viime vuosina yli 120 ympäristö- ja maaoikeusaktivistia.
(Kuva: Daniel Cima / Comisión Interamericana de Derechos Humanos / CC BY 2.0)

Honduras on maa, jossa ihminen tulee todennäköisemmin kuin missään muualla tapetuksi sen takia, että hän vastustaa yritysten aiheuttamia maakaappauksia tai ympäristöongelmia, sanoo brittiläis-yhdysvaltalainen Global Witness -järjestö. Järjestön mukaan maassa on murhattu vuodesta 2010 alkaen 123 ympäristö- tai maaoikeusaktivistia.

Eilen ilmestyneen selvityksen (pdf) mukaan Hondurasin poliitikot, liikemiehet ja turvallisuusviranomaiset ovat sekaantuneet aktivisteihin kohdistuvaan väkivaltaan, lahjontaan ja salaisiin sopimuksiin. Rangaistuksen saamisen riski on lähes olematon.

Väkivaltaa selittää osaltaan se, että talouskasvua painottavassa Hondurasissa on käynnissä paljon laajoja kaivos- ja vesivoimaprojekteja, joita vastaan maaseudun väestö ja alkuperäiskansat usein protestoivat ja saavat vastaansa turvallisuusjoukot.

"Olemme dokumentoineet lukemattomia hyytäviä hyökkäyksiä ja uhkia. Sotilaat ovat hakanneet raskaana olevan naisen, poliisi on uhannut lapsia aseella, kyläläisten koteihin on tehty tuhopolttohyökkäyksiä samaan aikaan, kun palkkamurhaajat yhä vaeltavat vapaana uhrien yhteisöissä", kertoo järjestön kampanjajohtaja Billy Kyte tiedotteessa.

Raportissa nostetaan esiin muun muassa Hondurasin valtapuolueen johtaja Gladis Aurora López, jonka aviomies kontrolloi raportin mukaan Los Encinosin vesivoimaprojektia. Vesivoima aiotaan myydä valtiolle intressiristiriidasta huolimatta. Kolme hanketta vastustanutta aktivistia on löydetty silvottuna.

Raportissa kritisoidaan myös erityisesti Yhdysvaltoja, joka on investoinut Hondurasin teollisuuteen ja ohjannut apua myös maan poliisille ja armeijalle. Tuki pitäisi nyt arvioida uudelleen, raportissa todetaan.

Hondurasin ihmisoikeustilanne sai kansainvälistä julkisuutta viime vuonna, kun maassa murhattiin Agua Zarcan patohanketta vastustanut alkuperäiskansa-aktivisti Berta Cacéres. Patohanketta rahoitti myös suomalainen kehitysrahoituslaitos Finnfund, joka on sittemmin vetäytynyt hankkeesta.

Murhasta on pidätetty seitsemän ihmistä, joista osalla on yhteyksiä muun muassa armeijaan sekä patohankeyhtiö Desaan. Global Witnessin raportin mukaan Desan johtoon kuuluva Roberto David Castillo Mejía oli yrittänyt lahjoa Cacéresin lopettamaan aktivisminsa vain muutamaa kuukautta ennen tämän kuolemaa.

Honduras ja ihmisoikeudet ihmisoikeudetalkuperäiskansattalousyhtiötympäristö Honduras

Lue myös

Berta Cáceresia esittävä seinämaalaus

Seitsemän ihmistä todettu syyllisiksi hondurasilaisen ympäristöaktivistin Berta Cáceresin murhaan

Vuonna 2016 murhattu Berta Cáceres vastusti patoa, jonka osarahoittajana oli suomalainen Finnfund. Tuomiosta huolimatta Cáceresin perhe vaatii yhä murhan varsinaisia suunnittelijoita tilille.
Nuori nainen puhumassa mikkiin

Murhatun hondurasilaisen aktivistin tytärtä vastaan hyökättiin

Bertha Zúñiga johtaa äitinsä perustamaa Copinh-alkuperäiskansajärjestöä. Viime viikolla hänkin oli menettää henkensä.

Berta Cáceresin murha yhä selvittämättä

Osittain suomalaisrahoitteista patohanketta vastustaneen hondurasilaisaktivistin kuolemasta tulee kuluneeksi vuosi. Pidätyksiä on tehty mutta tuomioita ei ole annettu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat