Uutiset

Japanilainen yhteiskunta sulkee silmänsä köyhiltä

Rikkaassa Japanissa on herätty heikon taloustilanteen seurauksiin: sosiaalihuollon varassa elää nyt ennätysmäärä ihmisiä. Kriitikoiden mukaan Japanin valtio ei huomioi tarpeeksi yhteiskunnan köyhimpiä ja syvälle juurtuneet stereotypiat hidastavat uuden sosiaalipolitiikan muodostamista.

Pahvilaatikko oli seitsemän vuotta 56-vuotiaan Uchidan asunto. Nyt se on vaihtunut yksiöön ja entinen koti hökkelikylässä Sumida-joen betonisella rantapenkereellä Tokiossa tuntuu kaukaiselta.

Uchidan asunnottomuus ei loppunut valtiolliseen kuntoutusohjelmaan vaan kuumeeseen. Viime talvena hän sairastui ja joutui sairaalahoitoon. "Viimein viranomaiset tarjosivat sosiaaliavustusta", mies muistelee.

Pelkällä sukunimellään esiintyvä Uchida kertoo eronneensa vaimostaan tullessaan Tokioon. Hän eli monien slumminaapuriensa tavoin perkaamalla kierrätysmateriaaleja jätteestä.

Ilman osoitetta, sosiaaliturvaa ja yhteyksiä työttömiä ja kodittomia vieroksuvaan yhteiskuntaan Uchida kasvatti entisestään ihmisjoukkoa, jonka moderni Japani on unohtanut ja sittemmin leimannut.

Sosiaalipolitiikan asiantuntija, professori Kunijiro Tashiro Risshon yliopistosta Tokiosta toteaa, että japanilainen järjestelmä huolehtii surkeasti kansan köyhimmistä. Yhteiskunta ei ole tottunut sosiaalitukea tarvitsevien olemassaoloon.

Tästä huolimatta apua tarvitsevien määrä on kasvussa. Sosiaali-, terveys- ja työministeriön mukaan maaliskuussa päättyneen laskentakauden lopussa Japanin sosiaalihuollon varassa eli kuukausittain 903 000 taloutta. Luku on suurin koko toisen maailmansodan jälkeisenä aikana.

Äveriäässä Japanissa köyhyyden sivuuttaminen "on seuraus valtion vuosikymmeniä laiminlyömästä velvollisuudesta taata kansalaisilleen korkea elintaso", selittää Tashiro.

"Japanilaisella sosiaaliturvalla tähdätään enemmän omin avuin selviytymiseen kuin huomioidaan henkilökohtaiset kriisit", väittää Tashiro. Arvostelijat korostavat, että syvälle juurtuneet stereotypiat, jotka leimaavat köyhät laiskoiksi ja toisen luokan kansalaisiksi, hidastavat edelleen humanitaarisemman sosiaalipolitiikan kehittymistä.

Tyly suhtautuminen näkyy myös valtion budjetissa, josta vain vajaa prosentti on varattu sosiaaliapuun.

Ammoinen perusturvalaki vuodelta 1950 määrää valtion "ylläpitämään perusvaatimukset täyttävää, kelvollista ja sivistynyttä elintasoa kansalaisille."

Kawasakin alueella työskentelevä sosiaalivirkailija Shinchi Yamamoto myöntää, että sosiaalitukea tarvitsevat eivät saa riittävästi apua. 90 prosenttia hakemuksista hyväksytään, mutta yleinen kritiikki kohdistuukin tuen suuruuteen. "Maksut ovat aivan liian alhaisia tavallisen elintason ylläpitoon", tietää Yamamoto.

Maailman kalleimman kaupungin Tokion laitamillakin pienen kaksion vuokra saattaa olla lähes 900 euroa. Sosiaaliavustus riittää hädin tuskin elinkustannuksiin.

"Sosiaaliviranomaiset kohtelevat köyhiä niin kuin heillä ei olisi oikeutta kunnolliseen elintasoon, vaikka monet heistä ovat olleet tunnollisia veronmaksajia aina vastoinkäymisiin asti", sanoo kodittomien avustusjärjestön työntekijä Takumi Sakai. "He hylkäävät hakemuksia väittämällä, että avun tarvitsijat eivät ole etsineet töitä tarpeeksi ahkerasti. Tulevaisuus on toivoton."

Valtiovallan velvollisuuksien räikeä laiminlyönti alkaa näkyä surullisella tavalla.

Maaliskuussa 65-vuotias nainen pidätettiin epäiltynä veljensä kuristamisesta. Tutkimuksissa kävi ilmi, että työtön Katsuko Ichii oli huolehtinut yksin vakavasti vammaisesta veljestään 24 vuoden ajan. Hän turvautui murhaan, koska hänellä ei ollut varaa palkata veljensä tarvitsemaa yksityistä hoitajaa.

(Inter Press Service)

köyhyys Japani

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Puolilähikuva naisesta

Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään

Keniassa naisia suljetaan ulos poliittisesta päätöksenteosta pitämällä kokouksia öisin ja päättämällä asioista ”poikien klubeissa”, sanoo Nairobin maakuntakokouksen entinen edustaja Asha Abdi. Koronan vuoksi politiikan tasa-arvoon tähtäävät aloitteet ovat jääneet taka-alalle.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.

Tuoreimmat

Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”
Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö
Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa
Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon
Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”
Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten