Uutiset

Japanilainen yhteiskunta sulkee silmänsä köyhiltä

Rikkaassa Japanissa on herätty heikon taloustilanteen seurauksiin: sosiaalihuollon varassa elää nyt ennätysmäärä ihmisiä. Kriitikoiden mukaan Japanin valtio ei huomioi tarpeeksi yhteiskunnan köyhimpiä ja syvälle juurtuneet stereotypiat hidastavat uuden sosiaalipolitiikan muodostamista.

Pahvilaatikko oli seitsemän vuotta 56-vuotiaan Uchidan asunto. Nyt se on vaihtunut yksiöön ja entinen koti hökkelikylässä Sumida-joen betonisella rantapenkereellä Tokiossa tuntuu kaukaiselta.

Uchidan asunnottomuus ei loppunut valtiolliseen kuntoutusohjelmaan vaan kuumeeseen. Viime talvena hän sairastui ja joutui sairaalahoitoon. "Viimein viranomaiset tarjosivat sosiaaliavustusta", mies muistelee.

Pelkällä sukunimellään esiintyvä Uchida kertoo eronneensa vaimostaan tullessaan Tokioon. Hän eli monien slumminaapuriensa tavoin perkaamalla kierrätysmateriaaleja jätteestä.

Ilman osoitetta, sosiaaliturvaa ja yhteyksiä työttömiä ja kodittomia vieroksuvaan yhteiskuntaan Uchida kasvatti entisestään ihmisjoukkoa, jonka moderni Japani on unohtanut ja sittemmin leimannut.

Sosiaalipolitiikan asiantuntija, professori Kunijiro Tashiro Risshon yliopistosta Tokiosta toteaa, että japanilainen järjestelmä huolehtii surkeasti kansan köyhimmistä. Yhteiskunta ei ole tottunut sosiaalitukea tarvitsevien olemassaoloon.

Tästä huolimatta apua tarvitsevien määrä on kasvussa. Sosiaali-, terveys- ja työministeriön mukaan maaliskuussa päättyneen laskentakauden lopussa Japanin sosiaalihuollon varassa eli kuukausittain 903 000 taloutta. Luku on suurin koko toisen maailmansodan jälkeisenä aikana.

Äveriäässä Japanissa köyhyyden sivuuttaminen "on seuraus valtion vuosikymmeniä laiminlyömästä velvollisuudesta taata kansalaisilleen korkea elintaso", selittää Tashiro.

"Japanilaisella sosiaaliturvalla tähdätään enemmän omin avuin selviytymiseen kuin huomioidaan henkilökohtaiset kriisit", väittää Tashiro. Arvostelijat korostavat, että syvälle juurtuneet stereotypiat, jotka leimaavat köyhät laiskoiksi ja toisen luokan kansalaisiksi, hidastavat edelleen humanitaarisemman sosiaalipolitiikan kehittymistä.

Tyly suhtautuminen näkyy myös valtion budjetissa, josta vain vajaa prosentti on varattu sosiaaliapuun.

Ammoinen perusturvalaki vuodelta 1950 määrää valtion "ylläpitämään perusvaatimukset täyttävää, kelvollista ja sivistynyttä elintasoa kansalaisille."

Kawasakin alueella työskentelevä sosiaalivirkailija Shinchi Yamamoto myöntää, että sosiaalitukea tarvitsevat eivät saa riittävästi apua. 90 prosenttia hakemuksista hyväksytään, mutta yleinen kritiikki kohdistuukin tuen suuruuteen. "Maksut ovat aivan liian alhaisia tavallisen elintason ylläpitoon", tietää Yamamoto.

Maailman kalleimman kaupungin Tokion laitamillakin pienen kaksion vuokra saattaa olla lähes 900 euroa. Sosiaaliavustus riittää hädin tuskin elinkustannuksiin.

"Sosiaaliviranomaiset kohtelevat köyhiä niin kuin heillä ei olisi oikeutta kunnolliseen elintasoon, vaikka monet heistä ovat olleet tunnollisia veronmaksajia aina vastoinkäymisiin asti", sanoo kodittomien avustusjärjestön työntekijä Takumi Sakai. "He hylkäävät hakemuksia väittämällä, että avun tarvitsijat eivät ole etsineet töitä tarpeeksi ahkerasti. Tulevaisuus on toivoton."

Valtiovallan velvollisuuksien räikeä laiminlyönti alkaa näkyä surullisella tavalla.

Maaliskuussa 65-vuotias nainen pidätettiin epäiltynä veljensä kuristamisesta. Tutkimuksissa kävi ilmi, että työtön Katsuko Ichii oli huolehtinut yksin vakavasti vammaisesta veljestään 24 vuoden ajan. Hän turvautui murhaan, koska hänellä ei ollut varaa palkata veljensä tarvitsemaa yksityistä hoitajaa.

(Inter Press Service)

köyhyys Japani

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Terveystyöntekijä antaa lapselle rokotteen

Ebolaorpojen määrä kaksinkertaistunut Kongossa, yli 500 lasta myös kuollut tautiin

Yli vuoden kestänyt ebolaepidemia on vaikuttanut erityisesti lapsiin. Tautiin kuolleiden lasten määrä on kasvanut ja yhä useampi on myös menettänyt vanhempansa, kertovat avustusjärjestöt.
Merta, lunta ja vuoria Huippuvuorilla

Tutkimus: Mikromuovi saastuttaa myös ilmaa – Jopa Huippuvuorten luminäytteistä löytyi muovia

Tuoreen tutkimuksen mukaan mikromuovi kulkeutuu ilmateitse lumeen. Se herättää kysymyksen siitä, paljonko ihmiset hengittävät sitä, tutkijat varoittavat.

Luetuimmat

Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset
YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan