Uutiset Ympäristö

Jamaikan metsät halutaan säästää

Metsiä on hävitetty vuosittain satoja hehtaareja maatalouden tieltä. Nyt ne halutaan säästää, joten esimerkiksi kaskiviljelystä ja hiilenpoltosta pyritään eroon.
Hyönteinen kasvinlehdellä sademetsässä.
Jamaikan kasvi- ja eläinlajistot ovat Karibian saarista runsaimmat. (Kuva: Zadie Neufville / IPS)

Jamaika haluaa säästää arvokkaita metsiään ja ottaa yhteisöt ja kansalaisjärjestöt mukaan metsiensuojeluun. Metsät peittävät lähes kolmannesta Jamaikan pinta-alasta. Yli neljäsosa Jamaikan metsistä on elämää kuhisevia aarniometsiä.

”Metsien tuhoaminen on ongelma”, toteaa tekninen johtaja Allison Rangolan McFarlane Jamaikan ympäristösäätiöstä.

”Metsiä hävitetään usein maatalouden tieltä. Esimerkiksi kaskenpoltossa tulta käytetään maan puhdistamiseen kasvillisuudesta ja sen jälkeen se otetaan viljelykäyttöön.”

Toisinaan puuta poltetaan hiileksi, jota käytetään polttoaineena esimerkiksi ruuanlaitossa. Metsiä kaadetaan myös rakennustöiden tieltä. Rangolan McFarlare pelkää, että tuhot kasvavat paikallisia suuremmiksi.

”Rannikkojen mangrovemetsät ovat jo vahingoittuneita. Niiden hakkuilla voi olla vaikutusta veden laatuun, hakkuut voivat lisätä eroosiota ja vähentää luonnon monimuotoisuutta ja viime kädessä vaikuttaa koko vesistöön.”

Jamaikan mangrovemetsät ovat tärkeitä lisääntymisalueita monille eliölajeille hyönteisistä ja kaloista nisäkkäisiin. ”Ne tarjoavat kodin kasveille ja eläimille, joista useilla on olennainen rooli ekosysteemissä”.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa metsillä on tärkeä rooli. Rangolan McFarlaren mukaan metsät ovat monella tavalla tärkeitä myös jamaikalaisten arjessa. Moni ruoka, lääke ja kosmeettinen tuote on peräisin metsästä.

Paikallinen tieto käyttöön

Vuosien 1990 ja 2010 välisenä aikana Jamaikan metsiä hakattiin 400 hehtaaria joka vuosi. Kaatamisen sijaan nyt kerätään paikallisia ideoita metsien lisäämiseksi.

Jamaikan ympäristösäätiö rahoittaa metsien lisäämiseen tähtääviä kansalaisjärjestöjen hankkeita. Tukea ovat saaneet myös esimerkiksi projektit, joilla tavoitellaan vaihtoehtoisten elinkeinojen edistämistä, kuten ekoturismia. Muita rahoituskohteita ovat olleet vesivarantojen suojeluun ja luonnontuhojen haittojen torjuntaan rannikkoalueilla tähtäävät hankkeet.

Suurimman tuen saaja, Monan Lions klubi sai ympäristösäätiöltä runsaan 170 000 euron rahoituksen pitkäkestoiseen hankkeeseen, joka suunnataan muun muassa uusien metsien viljelyyn ja olemassa olevien kestävään ylläpitämiseen.

Kaikissa hankkeissa olennaista on järjestöjen läheinen yhteys yhteisöihin ja paikallisten olojen tunteminen. Esimerkiksi kaskiviljelijöitä ja puuhiilenpolttajia koulutetaan mehiläishoitajiksi. Monessa hankkeessa koulutuksellinen osuus on sisäänrakennettuna.

Saarella sijaitsevassa valtiossa erityisen tärkeää on jakaa tietoa siitä, miten ilmastonmuutoksen lisäämien luonnonkatastrofien tuhoja voidaan hillitä ekologisin keinoin.

Ympäristö metsätsuojelu Jamaika Suomen IPS

Lue myös

Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Kaivosyhtiön rakennuksia kukkulan juurella

Ylikansalliset kaivosyhtiöt valtaavat alaa Keski-Amerikassa

Kaivosyhtiöiden toiminta on viime vuosikymmeninä kiihtynyt monissa Keski-Amerikan maissa. El Salvador kielsi kaiken louhinnan maaliskuussa 2017, mutta muissa maissa kiistat jatkuvat. Guatemalan San Rafael Las Floresissa asukkaat syyttävät kaivosta elinkeinonsa sekä vesien ja luonnon turmelemisesta.
Kolme ihmistä selin kameraan käsi kädessä katsomassa mangrovemetsiä

Kalastajakylien asukkaat pelastavat mangrovemetsiä Myanmarissa – Tärkeä keino ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa

Shwe Thaung Yanin alueen mangrovesta oli 75 prosenttia ehtinyt tuhoutua hakkuissa, joita tehtiin polttopuun saamiseksi ja katkarapufarmien perustamiseksi. Kalastajakylien asukkaat ovat kuitenkin istuttaneet viime vuosina yli 700 000 tainta tuhoutuneiden tilalle. Samalla monet saavat elinkeinon simpukankasvatuksesta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.