Itsevaltaisten johtajien kovat otteet eivät ole enää yksittäistapauksia – Ihmisoikeusjärjestelmän heikkeneminen huolettaa järjestöjä ympäri maailman | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Itsevaltaisten johtajien kovat otteet eivät ole enää yksittäistapauksia – Ihmisoikeusjärjestelmän heikkeneminen huolettaa järjestöjä ympäri maailman

Ihmisoikeusjärjestöjen kansainvälisen kattojärjestön FIDH:n kongressissa nousi esiin muun muassa Filippiinien ero kansainvälisestä rikostuomioistuimesta sekä Intian demokratian heikentyminen. Taipeissa järjestettyyn kokoukseen osallistuneen Ihmisoikeusliiton pääsihteerin Kaari Mattilan mukaan ihmisoikeuksia suojeleva kansainväliset rakenteet ovat nyt koetuksella.

Intian pääministeri Narendra Modi Global Business Forumin puhujanpöntössä

Intian pääministeri Narendra Modi sai jatkokauden viime kevään vaaleissa. Modin hindunationalistinen hallinto on ryhtynyt suitsimaan toisinajattelijoita kovin ottein. Kuva: Mike Bloomberg / CC BY-NC-ND 2.0.

Kansalaisyhteiskunnan tilan heikentyminen ja monenkeskisen, YK-johtoisen kansainvälisen järjestelmän murtuminen olivat päähuolenaiheita viime viikolla järjestetyssä ihmisoikeusjärjestöjen kansainvälisen kattojärjestön FIDH:n kongressissa.

Taiwanin pääkaupungissa Taipeissa järjestetyssä tapahtumassa oli mukana yli 450 osallistujaa, etenkin kansalaisjärjestöjen edustajia. Tarkoituksena oli tuoda esiin ihmisoikeuksiin kohdistuvia uhkia ja pohtia ratkaisuja.

”Ihmisoikeuksiin liittyvät uhat alkoivat kasvaa jo vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen, mutta myös aivan viime aikoina on heikennetty kansainvälisiä ihmisoikeuksia suojelevia rakenteita”, sanoo Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila, joka osallistui kokoukseen.

Mattila valittiin kongressissa FIDH:n hallituksen jäseneksi seuraavaksi kolmeksi vuodeksi sekä myös hallituksen työvaliokuntaan, jonka muut jäsenet tulevat Bangladeshista, Perusta, Palestiinasta ja Norsunluurannikolta.

Mattilan mukaan kokouksessa nousi esiin muun muassa Yhdysvaltain ero YK:n ihmisoikeusneuvostosta vuonna 2018 ja Filippiinien ero kansainvälisestä rikostuomioistuimesta viime keväänä.

Filippiinit erosi, koska tuomioistuin ryhtyi tekemään alustavaa tutkimusta presidentti Rodrigo Duterten huumeiden vastaisen sodan ihmisoikeusloukkauksia. Yhdysvallat puolestaan protestoi muun muassa YK:n ihmisoikeusneuvoston Israel-vastaisuutta.

”Se on vaarallinen viesti niille maille, jotka pyrkivät ihmisoikeuskeskusteluissa käyttämään näitä areenoja yhteisen agendan heikentämiseen. Esimerkiksi Kiina on ruvennut tuomaan esiin uudenlaisia demokratiamäärittelyjä ja korostaa enemmän kansallista suvereniteettiä kuin kansainvälisiä sopimuksia”, Mattila sanoo.

Viime vuosina monet maat ovat myös ryhtyneet säätämään kansalaisyhteiskuntaa rajoittavia lakeja, ja käytännöt ovat levinneet nopeasti maasta toiseen. Taipeissa yhdeksi esimerkiksi nousi Tansania, jossa aiemmin demokraattisena pidetty hallinto on alkanut presidentti John Magufulin johdolla vaikeuttaa järjestöjen toimintaa ja sulkea medioita.

Mattila on huolissaan myös Intiasta, jossa hindunationalistista puoluetta edustava pääministeri Narendra Modi sai hiljattain jatkokauden vaaleissa.

”Professoreita, tutkijoita, kirjoittajia ja ihmisoikeuspuolustajia on vangittu ja pidätetty lainvastaisesti. Kyseessä on alueellinen suurvalta, jonka demokratia menee heikompaan suuntaan. Se ei lupaa hyvää Intian eikä koko alueen ihmisoikeustilanteellekaan. Suomessa ymmärretään huonosti, miten vakava uhka se on”, Mattila sanoo.

Yhteistyö lisääntyy

Myönteisiäkin uutisia on. Mattilan mukaan järjestöt ovat alkaneet tehdä enemmän yhteistyötä uhkien lisääntyessä. Esimerkiksi maaoikeuksien parissa työskentelevät ja alkuperäiskansojen järjestöt ovat ryhtyneet liittoutumaan ympäristöjärjestöjen kanssa, ja ilmastonmuutos on alettu nähdä ihmisoikeuskysymyksenä.

Joissakin maissa järjestöt ovat myös onnistuneet viemään alueellisiin ihmisoikeuselimiin oikeustapauksia ja voittaneet niitä, kuten esimerkiksi romanien asumisoikeuksiin liittyviä tapauksia.

Mattila nostaa esiin myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistymisen. FIDH:n kongressin isäntämaa Taiwan laillisti ensimmäisenä Aasian maan samaa sukupuolta olevien väliset avioliitot viime keväänä, ja viime viikonloppuna Taipeissa järjestettiin maan ensimmäinen Pride-kulkue, johon osallistui jopa 200 000 ihmistä.

”Tietyissä maissa hlbtiq-liikkeen valtavat ponnistelut ovat johtaneet kouriintuntuviin muutoksiin. Se on hienoa ja tärkeää liikehdintää”, Mattila toteaa.

Lisää uusi kommentti