Uutiset Ihmisoikeudet

Itsevaltaisten johtajien kovat otteet eivät ole enää yksittäistapauksia – Ihmisoikeusjärjestelmän heikkeneminen huolettaa järjestöjä ympäri maailman

Ihmisoikeusjärjestöjen kansainvälisen kattojärjestön FIDH:n kongressissa nousi esiin muun muassa Filippiinien ero kansainvälisestä rikostuomioistuimesta sekä Intian demokratian heikentyminen. Taipeissa järjestettyyn kokoukseen osallistuneen Ihmisoikeusliiton pääsihteerin Kaari Mattilan mukaan ihmisoikeuksia suojeleva kansainväliset rakenteet ovat nyt koetuksella.
Intian pääministeri Narendra Modi Global Business Forumin puhujanpöntössä
Intian pääministeri Narendra Modi sai jatkokauden viime kevään vaaleissa. Modin hindunationalistinen hallinto on ryhtynyt suitsimaan toisinajattelijoita kovin ottein. (Kuva: Mike Bloomberg / CC BY-NC-ND 2.0)

Kansalaisyhteiskunnan tilan heikentyminen ja monenkeskisen, YK-johtoisen kansainvälisen järjestelmän murtuminen olivat päähuolenaiheita viime viikolla järjestetyssä ihmisoikeusjärjestöjen kansainvälisen kattojärjestön FIDH:n kongressissa.

Taiwanin pääkaupungissa Taipeissa järjestetyssä tapahtumassa oli mukana yli 450 osallistujaa, etenkin kansalaisjärjestöjen edustajia. Tarkoituksena oli tuoda esiin ihmisoikeuksiin kohdistuvia uhkia ja pohtia ratkaisuja.

”Ihmisoikeuksiin liittyvät uhat alkoivat kasvaa jo vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen, mutta myös aivan viime aikoina on heikennetty kansainvälisiä ihmisoikeuksia suojelevia rakenteita”, sanoo Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila, joka osallistui kokoukseen.

Mattila valittiin kongressissa FIDH:n hallituksen jäseneksi seuraavaksi kolmeksi vuodeksi sekä myös hallituksen työvaliokuntaan, jonka muut jäsenet tulevat Bangladeshista, Perusta, Palestiinasta ja Norsunluurannikolta.

Mattilan mukaan kokouksessa nousi esiin muun muassa Yhdysvaltain ero YK:n ihmisoikeusneuvostosta vuonna 2018 ja Filippiinien ero kansainvälisestä rikostuomioistuimesta viime keväänä.

Filippiinit erosi, koska tuomioistuin ryhtyi tekemään alustavaa tutkimusta presidentti Rodrigo Duterten huumeiden vastaisen sodan ihmisoikeusloukkauksia. Yhdysvallat puolestaan protestoi muun muassa YK:n ihmisoikeusneuvoston Israel-vastaisuutta.

”Se on vaarallinen viesti niille maille, jotka pyrkivät ihmisoikeuskeskusteluissa käyttämään näitä areenoja yhteisen agendan heikentämiseen. Esimerkiksi Kiina on ruvennut tuomaan esiin uudenlaisia demokratiamäärittelyjä ja korostaa enemmän kansallista suvereniteettiä kuin kansainvälisiä sopimuksia”, Mattila sanoo.

Viime vuosina monet maat ovat myös ryhtyneet säätämään kansalaisyhteiskuntaa rajoittavia lakeja, ja käytännöt ovat levinneet nopeasti maasta toiseen. Taipeissa yhdeksi esimerkiksi nousi Tansania, jossa aiemmin demokraattisena pidetty hallinto on alkanut presidentti John Magufulin johdolla vaikeuttaa järjestöjen toimintaa ja sulkea medioita.

Mattila on huolissaan myös Intiasta, jossa hindunationalistista puoluetta edustava pääministeri Narendra Modi sai hiljattain jatkokauden vaaleissa.

”Professoreita, tutkijoita, kirjoittajia ja ihmisoikeuspuolustajia on vangittu ja pidätetty lainvastaisesti. Kyseessä on alueellinen suurvalta, jonka demokratia menee heikompaan suuntaan. Se ei lupaa hyvää Intian eikä koko alueen ihmisoikeustilanteellekaan. Suomessa ymmärretään huonosti, miten vakava uhka se on”, Mattila sanoo.

Yhteistyö lisääntyy

Myönteisiäkin uutisia on. Mattilan mukaan järjestöt ovat alkaneet tehdä enemmän yhteistyötä uhkien lisääntyessä. Esimerkiksi maaoikeuksien parissa työskentelevät ja alkuperäiskansojen järjestöt ovat ryhtyneet liittoutumaan ympäristöjärjestöjen kanssa, ja ilmastonmuutos on alettu nähdä ihmisoikeuskysymyksenä.

Joissakin maissa järjestöt ovat myös onnistuneet viemään alueellisiin ihmisoikeuselimiin oikeustapauksia ja voittaneet niitä, kuten esimerkiksi romanien asumisoikeuksiin liittyviä tapauksia.

Mattila nostaa esiin myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistymisen. FIDH:n kongressin isäntämaa Taiwan laillisti ensimmäisenä Aasian maan samaa sukupuolta olevien väliset avioliitot viime keväänä, ja viime viikonloppuna Taipeissa järjestettiin maan ensimmäinen Pride-kulkue, johon osallistui jopa 200 000 ihmistä.

”Tietyissä maissa hlbtiq-liikkeen valtavat ponnistelut ovat johtaneet kouriintuntuviin muutoksiin. Se on hienoa ja tärkeää liikehdintää”, Mattila toteaa.

FIDH (International Federation for Human Rights)

  • Vuonna 1922 perustettu ihmisoikeusjärjestö, jonka päämaja on Pariisissa.
     
  • Tavoitteena YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaisten kulttuuristen ja poliittisten sekä taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien puolustaminen.
     
  • 184 jäsenjärjestöä 112 maasta.
     
  • Puheenjohtajana toimii tällä hetkellä botswanalainen Alice Mogwe.

Ihmisoikeudet ihmisoikeudetkansalaisoikeudetpolitiikkakansalaisyhteiskunta Ihmisoikeusliitto

Lue myös

Vanhanaikainen tykki merenrannassa.

Ruotsalaisten ja suomalaisten osuus orjakaupan historiassa on lakaistu maton alle – ”Emme ehkä olleet suurimpia syyllisiä, mutta emme myöskään sivullisia”, sanovat suomalaistutkijat

Tutkija-dokumentaristi Jouko Aaltosen ja dosentti Seppo Sivosen kirja kertoo muun muassa Ruotsin omistamasta karibialaisesta Saint-Barthélemyn saaresta, josta tuli orjakaupan keskus. Vielä nykyäänkin asian vähättely on Ruotsissa yleistä, ja saareen suhtaudutaan jopa nostalgisesti, sanoo Aaltonen.
Mielenosoittajia kuvien ja kylttien kera

Raportti: Yritysten ihmisoikeusloukkauksia vastustavat aktivistit yhä useammin hyökkäysten kohteena

Kansainvälinen Business & Human Rights Resource Centre -järjestö on listannut viidessä vuodessa yli 2 000 ihmisoikeuspuolustajiin kohdistunutta hyökkäystä. Taustalla on sen mukaan usein ajattelu, joka asettaa taloudelliset hyödyt ympäristön ja ihmisoikeuksien suojelun edelle.
Katunäkymä Havannassa

Kuuba syyttää oppositiojohtajaa murhayrityksestä – Silminnäkijät: poliisi hyppäsi auton eteen

Kuuba on vanginnut oppositioryhmä UNPACUn johtajan José Daniel Ferrer Garcían ja pitää tätä eristyksissä. Ferrer García on pidätetty useita kertoja aiemminkin, nyt häntä syytetään siviilipoliisin murhayrityksestä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.