Uutiset Ihmisoikeudet

Itsevaltaisten johtajien kovat otteet eivät ole enää yksittäistapauksia – Ihmisoikeusjärjestelmän heikkeneminen huolettaa järjestöjä ympäri maailman

Ihmisoikeusjärjestöjen kansainvälisen kattojärjestön FIDH:n kongressissa nousi esiin muun muassa Filippiinien ero kansainvälisestä rikostuomioistuimesta sekä Intian demokratian heikentyminen. Taipeissa järjestettyyn kokoukseen osallistuneen Ihmisoikeusliiton pääsihteerin Kaari Mattilan mukaan ihmisoikeuksia suojeleva kansainväliset rakenteet ovat nyt koetuksella.
Intian pääministeri Narendra Modi Global Business Forumin puhujanpöntössä
Intian pääministeri Narendra Modi sai jatkokauden viime kevään vaaleissa. Modin hindunationalistinen hallinto on ryhtynyt suitsimaan toisinajattelijoita kovin ottein. (Kuva: Mike Bloomberg / CC BY-NC-ND 2.0)

Kansalaisyhteiskunnan tilan heikentyminen ja monenkeskisen, YK-johtoisen kansainvälisen järjestelmän murtuminen olivat päähuolenaiheita viime viikolla järjestetyssä ihmisoikeusjärjestöjen kansainvälisen kattojärjestön FIDH:n kongressissa.

Taiwanin pääkaupungissa Taipeissa järjestetyssä tapahtumassa oli mukana yli 450 osallistujaa, etenkin kansalaisjärjestöjen edustajia. Tarkoituksena oli tuoda esiin ihmisoikeuksiin kohdistuvia uhkia ja pohtia ratkaisuja.

”Ihmisoikeuksiin liittyvät uhat alkoivat kasvaa jo vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen, mutta myös aivan viime aikoina on heikennetty kansainvälisiä ihmisoikeuksia suojelevia rakenteita”, sanoo Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila, joka osallistui kokoukseen.

Mattila valittiin kongressissa FIDH:n hallituksen jäseneksi seuraavaksi kolmeksi vuodeksi sekä myös hallituksen työvaliokuntaan, jonka muut jäsenet tulevat Bangladeshista, Perusta, Palestiinasta ja Norsunluurannikolta.

Mattilan mukaan kokouksessa nousi esiin muun muassa Yhdysvaltain ero YK:n ihmisoikeusneuvostosta vuonna 2018 ja Filippiinien ero kansainvälisestä rikostuomioistuimesta viime keväänä.

Filippiinit erosi, koska tuomioistuin ryhtyi tekemään alustavaa tutkimusta presidentti Rodrigo Duterten huumeiden vastaisen sodan ihmisoikeusloukkauksia. Yhdysvallat puolestaan protestoi muun muassa YK:n ihmisoikeusneuvoston Israel-vastaisuutta.

”Se on vaarallinen viesti niille maille, jotka pyrkivät ihmisoikeuskeskusteluissa käyttämään näitä areenoja yhteisen agendan heikentämiseen. Esimerkiksi Kiina on ruvennut tuomaan esiin uudenlaisia demokratiamäärittelyjä ja korostaa enemmän kansallista suvereniteettiä kuin kansainvälisiä sopimuksia”, Mattila sanoo.

Viime vuosina monet maat ovat myös ryhtyneet säätämään kansalaisyhteiskuntaa rajoittavia lakeja, ja käytännöt ovat levinneet nopeasti maasta toiseen. Taipeissa yhdeksi esimerkiksi nousi Tansania, jossa aiemmin demokraattisena pidetty hallinto on alkanut presidentti John Magufulin johdolla vaikeuttaa järjestöjen toimintaa ja sulkea medioita.

Mattila on huolissaan myös Intiasta, jossa hindunationalistista puoluetta edustava pääministeri Narendra Modi sai hiljattain jatkokauden vaaleissa.

”Professoreita, tutkijoita, kirjoittajia ja ihmisoikeuspuolustajia on vangittu ja pidätetty lainvastaisesti. Kyseessä on alueellinen suurvalta, jonka demokratia menee heikompaan suuntaan. Se ei lupaa hyvää Intian eikä koko alueen ihmisoikeustilanteellekaan. Suomessa ymmärretään huonosti, miten vakava uhka se on”, Mattila sanoo.

Yhteistyö lisääntyy

Myönteisiäkin uutisia on. Mattilan mukaan järjestöt ovat alkaneet tehdä enemmän yhteistyötä uhkien lisääntyessä. Esimerkiksi maaoikeuksien parissa työskentelevät ja alkuperäiskansojen järjestöt ovat ryhtyneet liittoutumaan ympäristöjärjestöjen kanssa, ja ilmastonmuutos on alettu nähdä ihmisoikeuskysymyksenä.

Joissakin maissa järjestöt ovat myös onnistuneet viemään alueellisiin ihmisoikeuselimiin oikeustapauksia ja voittaneet niitä, kuten esimerkiksi romanien asumisoikeuksiin liittyviä tapauksia.

Mattila nostaa esiin myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistymisen. FIDH:n kongressin isäntämaa Taiwan laillisti ensimmäisenä Aasian maan samaa sukupuolta olevien väliset avioliitot viime keväänä, ja viime viikonloppuna Taipeissa järjestettiin maan ensimmäinen Pride-kulkue, johon osallistui jopa 200 000 ihmistä.

”Tietyissä maissa hlbtiq-liikkeen valtavat ponnistelut ovat johtaneet kouriintuntuviin muutoksiin. Se on hienoa ja tärkeää liikehdintää”, Mattila toteaa.

FIDH (International Federation for Human Rights)

  • Vuonna 1922 perustettu ihmisoikeusjärjestö, jonka päämaja on Pariisissa.
     
  • Tavoitteena YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaisten kulttuuristen ja poliittisten sekä taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien puolustaminen.
     
  • 184 jäsenjärjestöä 112 maasta.
     
  • Puheenjohtajana toimii tällä hetkellä botswanalainen Alice Mogwe.

Ihmisoikeudet ihmisoikeudetkansalaisoikeudetpolitiikkakansalaisyhteiskunta Ihmisoikeusliitto

Lue myös

Katunäkymä Havannassa

Kuuba syyttää oppositiojohtajaa murhayrityksestä – Silminnäkijät: poliisi hyppäsi auton eteen

Kuuba on vanginnut oppositioryhmä UNPACUn johtajan José Daniel Ferrer Garcían ja pitää tätä eristyksissä. Ferrer García on pidätetty useita kertoja aiemminkin, nyt häntä syytetään siviilipoliisin murhayrityksestä.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen värjää toisen naisen tukkaa

Brasiliassa ihonväri on politiikkaa, mutta elokuvaohjaaja Tai Linhares ei tiedä, onko hän musta vai valkoinen

Tai Linharesin syntymätodistuksessa lukee ”valkoinen”, mutta hän on jotain muutakin. ”En ole osa sitä etuoikeutettua kulttuurista ja sosiaalista valkoisuutta, jonka osaksi pääsee, jos syntyy ihonväriltään valkoisena, oikeanlaisten hiusten kanssa”, hän sanoo. Linharesin lyhytelokuva käsittelee identiteetin etsintää mustan ja valkoisen välimaastossa.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.