Uutiset

Irakilaistoimittaja toivoo tukea kollegoilta

Abu Ghraibin kauhut kokenut irakilaistoimittaja Hussein el-Maadidi toivoo Suomeen vasta perustetulta Toimittajat ilman rajoja -yhdistykseltä läheisempää yhteyttä kotimaansa vainottuihin toimittajiin.
(Kuva: Fredrik Malm / cc 2.0)

"Menetin luottamukseni toimittajajärjestöihin. Minulla on paljon kuolleita kollegoita eikä kukaan maksa edes heidän hautajaisiaan. Vankiloissa olevien toimittajien puolesta ei puhu kukaan", sanoo irakilaistoimittaja Hussein el-Maadidi.

Irakilaisessa Babel-lehdessä työskennellyt ja myöhemmin länsimaiselle medialle juttuja tehnyt el-Maadidi pakeni Suomeen muutama vuosi sitten. Hän julkaisi alkuvuodesta kirjan 361 päivää helvetissä, jossa hän kuvailee kokemuksiaan yhdysvaltalaisten sotilaiden vankina pahamaineisessa Abu Ghraibin vankilassa Irakissa.

"Amerikkalaiset sotilaat virtsasivat kasvoilleni, heittivät ulosteita päälleni ja jättivät minut ilman ruokaa ja vettä viideksi päiväksi. He kilpailivat siitä, kuka hakkaisi ja sylkisi minua eniten. Yritin tehdä itsemurhan, mutta en onnistunut”" hän kertoi tiistaina sananvapausseminaarissa, jonka järjesti Suomeen vasta perustettu Toimittajat ilman rajoja -yhdistys.

Irak on sen kansainvälisen kattojärjestön, Reporters sans frontièresin, lehdistönvapausindeksin häntäpäässä, sijalla 150. Vuonna 2011 maassa tapettiin seitsemän toimittajaa.

El-Maadidi toivoo kansainväliseltä järjestöltä voimakkaampaa tukea irakilaiskollegoilleen – esimerkiksi vammautuneiden ja vangittujen toimittajien ja näiden avustajien auttamista.

"Jos toimittajalle tapahtuu jotain, perheet eivät saa tukea. Jotta Suomen Toimittajat ilman rajoja menestyisi, sen pitää olla lähellä toimittajia."

Suomikin tarvitsee lehdistönvapausyhdistystä

Pariisissa päämajaansa pitävä, vuonna 1985 perustettu Reporters sans frontières on kansainvälinen lehdistönvapausjärjestö, joka muun muassa tarkkailee toimittajiin kohdistuvia rikoksia, maksaa vainottujen toimittajien lääkäri- ja oikeuskulu ja lobbaa esimerkiksi vangittujen toimittajien puolesta.

Mikäli Suomen Toimittajat ilman rajoja onnistuu keräämään riittävästi jäseniä, siitä tulee järjestön 12. alaosasto. Vaikka Suomi pitääkin järjestön lehdistönvapausindeksissä kärkitilaa, yhdistystä tarvitaan Suomessakin, totesi järjestön puheenjohtaja Christian Sundgren seminaarissa.

"Meillä on omat trendit, joista pitäisi keskustella avoimesti. Kolme päätoimittajaa on saanut potkut lyhyen ajan sisällä. Mediatalot ovat ahtaan taloustilanteen puristuksessa. Rasismi ja suvaitsemattomuus kasvavat sosiaalisessa mediassa", Sundgren kuvaili.

Myös pohjoismaalaiset toimittajat voivat joutua vaaraan työskennellessään ulkomailla, hän muistutti.

Maailmalla vangitaan vuosittain noin 500 toimittajaa, ja 90 prosenttia toimittajien murhista jää tutkimatta. Suomelta toivotaankin tukea myös lobbaamisessa vainottujen toimittajien puolesta.

Ruotsissa jo lähes 20 vuotta toimineen Reportrar utan gränser -järjestön puheenjohtajan Jonathan Lundqvistin mukaan Suomen ja Ruotsin yhdistykset voisivat tehdä yhdessä esimerkiksi painostus- ja tiedotustyötä.

Venäjällä toimittaja vastaa seurauksista itse

Venäjällä lehdistönvapauden suurin ongelma ei ole hallitus, sanoo venäläis-amerikkalainen toimittaja Anna Arutunyan.

Moscow News -lehdessä työskentelevän Arutunyanin ongelmana on pikemminkin oikeusvaltioperiaatteen puute. Valtio ei sensuroi toimittajia mutta ei myöskään usein tutki näihin kohdistuvia rikkomuksia.

"Meitä ei rajoiteta, mutta olemme haavoittuvaisia, jos joku vahvempi haluaa kostaa. Jos loukkaa jotakuta vaikutusvaltaista, voi tulla puheluita, oikeusjuttuja ja hyökkäyksiä. Koskaan ei tiedä, mitkä ovat seuraukset. Hallitus ei rajoita meitä, vaan se sanoo whatever", Arutunyan totesi Suomen Toimittajat ilman rajoja -järjestön seminaarissa tiistaina.

Venäjä on järjestön sananvapausindeksissä sijalla 148. Maassa on tänä vuonna tapettu jo yksi toimittaja.

mediasananvapaus Suomi

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.
Sateenkaarilippu

Loppu homovitseille ja epäkunnioittavalle pukukoppikulttuurille

Hetero-oletukset, homofobia ja humoristisiksi tarkoitetut heitot ovat yhä yleisiä urheilumaailmassa. Epäkunnioittavaan pukukoppi- ja fanikulttuuriin tulee puuttua. Sitä helpottaa, kun osaa ottaa sateenkaariteemoja puheeksi, kirjoittaa Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.

Tuoreimmat

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”