Uutiset

Irakilaistoimittaja toivoo tukea kollegoilta

Abu Ghraibin kauhut kokenut irakilaistoimittaja Hussein el-Maadidi toivoo Suomeen vasta perustetulta Toimittajat ilman rajoja -yhdistykseltä läheisempää yhteyttä kotimaansa vainottuihin toimittajiin.
(Kuva: Fredrik Malm / cc 2.0)

"Menetin luottamukseni toimittajajärjestöihin. Minulla on paljon kuolleita kollegoita eikä kukaan maksa edes heidän hautajaisiaan. Vankiloissa olevien toimittajien puolesta ei puhu kukaan", sanoo irakilaistoimittaja Hussein el-Maadidi.

Irakilaisessa Babel-lehdessä työskennellyt ja myöhemmin länsimaiselle medialle juttuja tehnyt el-Maadidi pakeni Suomeen muutama vuosi sitten. Hän julkaisi alkuvuodesta kirjan 361 päivää helvetissä, jossa hän kuvailee kokemuksiaan yhdysvaltalaisten sotilaiden vankina pahamaineisessa Abu Ghraibin vankilassa Irakissa.

"Amerikkalaiset sotilaat virtsasivat kasvoilleni, heittivät ulosteita päälleni ja jättivät minut ilman ruokaa ja vettä viideksi päiväksi. He kilpailivat siitä, kuka hakkaisi ja sylkisi minua eniten. Yritin tehdä itsemurhan, mutta en onnistunut”" hän kertoi tiistaina sananvapausseminaarissa, jonka järjesti Suomeen vasta perustettu Toimittajat ilman rajoja -yhdistys.

Irak on sen kansainvälisen kattojärjestön, Reporters sans frontièresin, lehdistönvapausindeksin häntäpäässä, sijalla 150. Vuonna 2011 maassa tapettiin seitsemän toimittajaa.

El-Maadidi toivoo kansainväliseltä järjestöltä voimakkaampaa tukea irakilaiskollegoilleen – esimerkiksi vammautuneiden ja vangittujen toimittajien ja näiden avustajien auttamista.

"Jos toimittajalle tapahtuu jotain, perheet eivät saa tukea. Jotta Suomen Toimittajat ilman rajoja menestyisi, sen pitää olla lähellä toimittajia."

Suomikin tarvitsee lehdistönvapausyhdistystä

Pariisissa päämajaansa pitävä, vuonna 1985 perustettu Reporters sans frontières on kansainvälinen lehdistönvapausjärjestö, joka muun muassa tarkkailee toimittajiin kohdistuvia rikoksia, maksaa vainottujen toimittajien lääkäri- ja oikeuskulu ja lobbaa esimerkiksi vangittujen toimittajien puolesta.

Mikäli Suomen Toimittajat ilman rajoja onnistuu keräämään riittävästi jäseniä, siitä tulee järjestön 12. alaosasto. Vaikka Suomi pitääkin järjestön lehdistönvapausindeksissä kärkitilaa, yhdistystä tarvitaan Suomessakin, totesi järjestön puheenjohtaja Christian Sundgren seminaarissa.

"Meillä on omat trendit, joista pitäisi keskustella avoimesti. Kolme päätoimittajaa on saanut potkut lyhyen ajan sisällä. Mediatalot ovat ahtaan taloustilanteen puristuksessa. Rasismi ja suvaitsemattomuus kasvavat sosiaalisessa mediassa", Sundgren kuvaili.

Myös pohjoismaalaiset toimittajat voivat joutua vaaraan työskennellessään ulkomailla, hän muistutti.

Maailmalla vangitaan vuosittain noin 500 toimittajaa, ja 90 prosenttia toimittajien murhista jää tutkimatta. Suomelta toivotaankin tukea myös lobbaamisessa vainottujen toimittajien puolesta.

Ruotsissa jo lähes 20 vuotta toimineen Reportrar utan gränser -järjestön puheenjohtajan Jonathan Lundqvistin mukaan Suomen ja Ruotsin yhdistykset voisivat tehdä yhdessä esimerkiksi painostus- ja tiedotustyötä.

Venäjällä toimittaja vastaa seurauksista itse

Venäjällä lehdistönvapauden suurin ongelma ei ole hallitus, sanoo venäläis-amerikkalainen toimittaja Anna Arutunyan.

Moscow News -lehdessä työskentelevän Arutunyanin ongelmana on pikemminkin oikeusvaltioperiaatteen puute. Valtio ei sensuroi toimittajia mutta ei myöskään usein tutki näihin kohdistuvia rikkomuksia.

"Meitä ei rajoiteta, mutta olemme haavoittuvaisia, jos joku vahvempi haluaa kostaa. Jos loukkaa jotakuta vaikutusvaltaista, voi tulla puheluita, oikeusjuttuja ja hyökkäyksiä. Koskaan ei tiedä, mitkä ovat seuraukset. Hallitus ei rajoita meitä, vaan se sanoo whatever", Arutunyan totesi Suomen Toimittajat ilman rajoja -järjestön seminaarissa tiistaina.

Venäjä on järjestön sananvapausindeksissä sijalla 148. Maassa on tänä vuonna tapettu jo yksi toimittaja.

mediasananvapaus Suomi

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Hiekkarannalle istutettuja kasvintaimia ja merta

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Uuden-Seelannin olisi pitänyt huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun se päätti karkottaa kiribatilaisen Ioane Teitiotan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan kyseessä on tärkeä ennakkopäätös.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla Helsingin Kansalaistori

Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Intian hindunationalistinen hallitus on aikeissa ottaa käyttöön uuden kansalaisuuslain, joka on johtanut protesteihin ympäri maailman. Kansalaisaktivisti Vishnu Vardhani järjesti mielenosoituksen Helsingissä ja pohtii nyt, voiko enää opettaa joogaa länsimaalaisille.
YK:n Länsi-Afrikan ja Sahelin toimiston johtaja  kirjoituspöydän takana

Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista

Osa asiantuntijoista uskoo, että Yhdysvaltain sotilaallinen vetäytyminen Länsi-Afrikan maista lisäisi terrorismin uhkaa. Osa taas on sitä mieltä, ettei vaikutus olisi kovinkaan merkittävä, sillä tähän mennessä sotilaat eivät ole saavuttaneet paikallisten luottamusta ja ovat jopa kärjistäneet kriisejä.
Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.

Tuoreimmat

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu
Ilmastonmuutos ruokkii Boko Haramia Nigeriassa – Kuivuuden yleistyessä kiusaus liittyä ääriliikkeeseen kasvaa
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit