Uutiset

IPS 50 vuotta: Vastavirtaan uutisvuossa

Juhlavuottaan viettävä Inter Press Service perustettiin, jotta kehitysmaiden äänettömät saisivat äänensä kuuluville, kirjoittaa uutistoimiston pitkäaikainen johtaja Roberto Savio.
Roberto Savio. (Kuva: IPS)

(IPS) -- Ylikansalliset uutistoimistot – AP, UPI, AFP ja Reuters – välittivät 92 prosenttia maailman uutisista vuonna 1964. Neuvostoliiton Tass ja muiden teollisuusmaiden uutistoimistot hallitsivat seitsemää prosenttia ja loppuosalle jäi yksi prosentti uutisvirroista.

Inter Press Service (IPS) tarvittiin, koska kaksi kolmasosaa ihmiskunnasta oli uutistuotannon ulkopuolella. Perustimme vuonna 1964 journalistien kansainvälisen voittoa tavoittelemattoman osuuskunnan. Jäsenistä 80 prosenttia piti olla kehitysmaista, ja vain he saivat raportoida niistä.

Halusimme osoittaa vääräksi väitteen, jonka mukaan köyhissä maissa ei kyetä muuhun kuin kehnoon journalismiin.

IPS erosi perinteisistä uutisjäteistä omistautumalla prosesseille tapahtumien sijasta. Halusimme antaa äänen äänettömille: ei vain köyhille valtioille, vaan syrjityille ryhmille, kuten naisille, alkuperäiskansoille ja ruohonjuuritasolle.

Aiheitamme olivat ihmisoikeudet, ympäristö, monikulttuurisuus, kansainvälinen sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja globaali hallinto. Tätä konseptia ei ollut helppo saada ymmärretyksi tai hyväksytyksi.

Kohti monipuolisempaa tietoa

Päätimme tukea kansallisten uutistoimistojen sekä radio- ja tv-asemien perustamista kehitysmaihin, koska näimme sen askeleena kohti moniarvoisempaa tiedonvälitystä. 22 kansallista uutistoimistoa pantiin pystyyn IPS:n avustuksella.

Epäluulot heräsivät aidan molemmilla puolilla. Kehitysmaissa ei ymmärretty, että emme sallineet valtion kontrolloivan uutisvälitystä. Teollisuusmaissa meidät leimattiin kolmannen maailman puhetorviksi. Sitoutumattomien maiden liikkeen uutispooli alkoi kuitenkin vuonna 1973 välittää juttujaan IPS:n verkon kautta.

Samoihin aikoihin YK:ssa hyväksyttiin Uusi kansainvälinen talousjärjestys (Nieo). Näytti siltä, että kehitystä suosiva, demokraattinen ja taloudelliseen oikeudenmukaisuuteen perustuva globaali hallinto oli hahmollaan.

Takapakkia 1980-luvulla

Loppu tuli 1981, kun Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Britannian pääministeri Margaret Thatcher päättivät tuhota monenkeskisen kehityksen ja sen mukana sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. IPS:n kumppanimaita kehotettiin lopettamaan yhteistyö, ja enemmistö uusista uutistoimistoista sekä radio- ja tv-asemista katosi muutamassa vuodessa.

Tiedonvälitys annettiin markkinoiden hoitoon. IPS selvisi myllerryksestä, koska sillä oli myös yksityisiä media-asiakkaita. Lisäksi etsimme liittolaisia saman arvopohjan jakavilta tahoilta, kuten ihmisoikeus- ja ympäristöliikkeistä.

YK alkoi 1990-luvulla järjestää maailmankonferensseja globaaleista teemoista. Ensimmäinen oli Rio de Janeiron ympäristökokous 1992. Rinnakkaiseen kansalaisjärjestötapaamiseen osallistui yli 20 000 henkeä. IPS aloitti Riossa tapahtumalehtensä TerraVivan tuottamisen raportoiden molemmista kokouksista. Perinne on jatkunut lukuisissa muissa YK-huippukokouksissa.

Uusi käänne kylmän sodan jälkeen

Kylmän sodan päättymisen jälkeen esiin on noussut lukematon määrä pitkään jäätyneinä olleita ratkaisemattomia ongelmia.

Selkkausten vuoksi pakenemaan joutuneiden määrä on tänä vuonna kohonnut toisen maailmansodan loppuvaiheen tasolle. Sosiaalinen eriarvoisuus pahenee ennennäkemättömällä tavalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Maailman 50 rikkaimman miehen (joukossa ei ole naisia) vauraus kasvoi vuonna 2013 Brasilian ja Kanadan valtioiden budjettien verran.

50 vuotta IPS:n perustamisen jälkeen uskon vankemmin kuin koskaan, että tarvitaan jonkinlainen maailmanhallinto. Historia osoittaa, ettei se voi perustua sotilaalliseen ylivoimaan. Maapallon väkiluku on tuplaantunut vuoden 1964 jälkeen, mutta keskeiset kysymykset ympäristöongelmista ydinaseriisuntaan ovat yhä ratkaisematta.

Raha elää omaa elämäänsä kaukana tuotannollisesta toiminnasta ja valtioiden valvonnasta. Globalisaation moottorit – rahoitus ja kauppa – eivät ole YK:n asialistalla. Kehityksen piti tarkoittaa parempaa elämää, mutta globalisaatio on pelkistynyt sanapariin omistaa enemmän.

Informaatiosta kommunikaatioon

Tiedonvälitys on mullistunut 50 vuodessa. Internet antoi äänen sosiaaliselle medialle, ja perinteiset viestimet ovat pulassa. Olemme ensi kertaa siirtyneet informaation maailmasta kommunikaation maailmaan.

Kansainväliset suhteet ovat paljon muutakin kuin hallitusten välisiä, ja netti vahvistaa vastuullisuuden ja läpinäkyvyyden vaatimuksia, jotka ovat demokratian perusta.

50 vuotta sitten kukaan ei pitänyt meteliä korruptiosta, mutta nyt juopa kansalaisten ja julkisten laitosten välillä kasvaa. Se vaatii uudenlaista politiikkaa, jossa on pohjimmiltaan kyse arvoista.

IPS luotiin arvojen pohjalle: antamaan ääni äänettömille ja tekemään tiedonvälityksestä demokraattisempaa ja osallistuvampaa. Tieto on edelleenkin korvaamaton työkalu tietoisuuden ja demokratian vahvistamisessa – olkoonkin että se on enenevässä määrin kauppatavaraa.

Roberto Savio johti perustamaansa IPS-uutistoimistoa 1964–1999. Hän toimii edelleen sen neuvoa-antavan Board of Trusteesin puheenjohtajana.

kehitysmedia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylös nostetussa kädessä oleva kyltti, jossa lukee Black Lives Matter.

Kukaan ei tiedä, miten paljon viharikoksia Suomessa tapahtuu, sillä aina niitä eivät tunnista edes uhrit itse – Uusi sähköinen työkalu kerää tietoa

Vain pieni osa viharikoksista ilmoitetaan poliisille, ja siksi niistä tiedetään vain vähän. Anti-Racist Forum -järjestössä kehitetään nyt matalan kynnyksen raportointityökalua osana oikeusministeriön hanketta. ”Jotkut kokevat häirintää päivittäin. Silloin voi käydä niin, että siihen tottuu”, kertoo koordinaattori Akunna Onwen.
Seinämaalaus sotilaista tähtäämässä naista Betlehemissä.

Sopimus kuin sopimus, palestiinalaiset häviävät aina

Israel ja Arabiemiirikunnat ilmoittivat eilen solmivansa diplomaattisuhteet. Osana sopimusta Israel hylkäsi ainakin toistaiseksi suunnitelmansa liittää osia miehitetystä Länsirannasta itseensä. Palestiinalaisilla näyttää kuitenkin olevan enää vain hävittävää, kirjoittaa Teija Laakso.
Suomen lippu lipputangossa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.
Rivi lapsia pesemässä käsiään hanojen alla.

Raportti: 43 prosenttia maailman kouluista on ilman käsienpesumahdollisuutta

Kouluja avataan koronasulun jälkeen, mutta etenkin vähiten kehittyneissä maissa viruksen leviämistä on vaikea estää, koska käsienpesumahdollisuutta ei ole.
Laiva satamassa.

Järjestöjen uusi meripelastusalus aloittaa Välimerellä – ”Tavallisten ihmisten yhteinen vastalause EU:n rasistiselle politiikalle”

Välimeri on ollut koronaviruksen ja viranomaisten toimien takia aikoina tyhjä pelastusaluksista. Nyt Lääkärit ilman rajoja ja Sea-Watch ovat laskemassa liikkeelle uuden aluksen.