Uutiset

IPS 50 vuotta: Vastavirtaan uutisvuossa

Juhlavuottaan viettävä Inter Press Service perustettiin, jotta kehitysmaiden äänettömät saisivat äänensä kuuluville, kirjoittaa uutistoimiston pitkäaikainen johtaja Roberto Savio.
Roberto Savio. (Kuva: IPS)

(IPS) -- Ylikansalliset uutistoimistot – AP, UPI, AFP ja Reuters – välittivät 92 prosenttia maailman uutisista vuonna 1964. Neuvostoliiton Tass ja muiden teollisuusmaiden uutistoimistot hallitsivat seitsemää prosenttia ja loppuosalle jäi yksi prosentti uutisvirroista.

Inter Press Service (IPS) tarvittiin, koska kaksi kolmasosaa ihmiskunnasta oli uutistuotannon ulkopuolella. Perustimme vuonna 1964 journalistien kansainvälisen voittoa tavoittelemattoman osuuskunnan. Jäsenistä 80 prosenttia piti olla kehitysmaista, ja vain he saivat raportoida niistä.

Halusimme osoittaa vääräksi väitteen, jonka mukaan köyhissä maissa ei kyetä muuhun kuin kehnoon journalismiin.

IPS erosi perinteisistä uutisjäteistä omistautumalla prosesseille tapahtumien sijasta. Halusimme antaa äänen äänettömille: ei vain köyhille valtioille, vaan syrjityille ryhmille, kuten naisille, alkuperäiskansoille ja ruohonjuuritasolle.

Aiheitamme olivat ihmisoikeudet, ympäristö, monikulttuurisuus, kansainvälinen sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja globaali hallinto. Tätä konseptia ei ollut helppo saada ymmärretyksi tai hyväksytyksi.

Kohti monipuolisempaa tietoa

Päätimme tukea kansallisten uutistoimistojen sekä radio- ja tv-asemien perustamista kehitysmaihin, koska näimme sen askeleena kohti moniarvoisempaa tiedonvälitystä. 22 kansallista uutistoimistoa pantiin pystyyn IPS:n avustuksella.

Epäluulot heräsivät aidan molemmilla puolilla. Kehitysmaissa ei ymmärretty, että emme sallineet valtion kontrolloivan uutisvälitystä. Teollisuusmaissa meidät leimattiin kolmannen maailman puhetorviksi. Sitoutumattomien maiden liikkeen uutispooli alkoi kuitenkin vuonna 1973 välittää juttujaan IPS:n verkon kautta.

Samoihin aikoihin YK:ssa hyväksyttiin Uusi kansainvälinen talousjärjestys (Nieo). Näytti siltä, että kehitystä suosiva, demokraattinen ja taloudelliseen oikeudenmukaisuuteen perustuva globaali hallinto oli hahmollaan.

Takapakkia 1980-luvulla

Loppu tuli 1981, kun Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Britannian pääministeri Margaret Thatcher päättivät tuhota monenkeskisen kehityksen ja sen mukana sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. IPS:n kumppanimaita kehotettiin lopettamaan yhteistyö, ja enemmistö uusista uutistoimistoista sekä radio- ja tv-asemista katosi muutamassa vuodessa.

Tiedonvälitys annettiin markkinoiden hoitoon. IPS selvisi myllerryksestä, koska sillä oli myös yksityisiä media-asiakkaita. Lisäksi etsimme liittolaisia saman arvopohjan jakavilta tahoilta, kuten ihmisoikeus- ja ympäristöliikkeistä.

YK alkoi 1990-luvulla järjestää maailmankonferensseja globaaleista teemoista. Ensimmäinen oli Rio de Janeiron ympäristökokous 1992. Rinnakkaiseen kansalaisjärjestötapaamiseen osallistui yli 20 000 henkeä. IPS aloitti Riossa tapahtumalehtensä TerraVivan tuottamisen raportoiden molemmista kokouksista. Perinne on jatkunut lukuisissa muissa YK-huippukokouksissa.

Uusi käänne kylmän sodan jälkeen

Kylmän sodan päättymisen jälkeen esiin on noussut lukematon määrä pitkään jäätyneinä olleita ratkaisemattomia ongelmia.

Selkkausten vuoksi pakenemaan joutuneiden määrä on tänä vuonna kohonnut toisen maailmansodan loppuvaiheen tasolle. Sosiaalinen eriarvoisuus pahenee ennennäkemättömällä tavalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Maailman 50 rikkaimman miehen (joukossa ei ole naisia) vauraus kasvoi vuonna 2013 Brasilian ja Kanadan valtioiden budjettien verran.

50 vuotta IPS:n perustamisen jälkeen uskon vankemmin kuin koskaan, että tarvitaan jonkinlainen maailmanhallinto. Historia osoittaa, ettei se voi perustua sotilaalliseen ylivoimaan. Maapallon väkiluku on tuplaantunut vuoden 1964 jälkeen, mutta keskeiset kysymykset ympäristöongelmista ydinaseriisuntaan ovat yhä ratkaisematta.

Raha elää omaa elämäänsä kaukana tuotannollisesta toiminnasta ja valtioiden valvonnasta. Globalisaation moottorit – rahoitus ja kauppa – eivät ole YK:n asialistalla. Kehityksen piti tarkoittaa parempaa elämää, mutta globalisaatio on pelkistynyt sanapariin omistaa enemmän.

Informaatiosta kommunikaatioon

Tiedonvälitys on mullistunut 50 vuodessa. Internet antoi äänen sosiaaliselle medialle, ja perinteiset viestimet ovat pulassa. Olemme ensi kertaa siirtyneet informaation maailmasta kommunikaation maailmaan.

Kansainväliset suhteet ovat paljon muutakin kuin hallitusten välisiä, ja netti vahvistaa vastuullisuuden ja läpinäkyvyyden vaatimuksia, jotka ovat demokratian perusta.

50 vuotta sitten kukaan ei pitänyt meteliä korruptiosta, mutta nyt juopa kansalaisten ja julkisten laitosten välillä kasvaa. Se vaatii uudenlaista politiikkaa, jossa on pohjimmiltaan kyse arvoista.

IPS luotiin arvojen pohjalle: antamaan ääni äänettömille ja tekemään tiedonvälityksestä demokraattisempaa ja osallistuvampaa. Tieto on edelleenkin korvaamaton työkalu tietoisuuden ja demokratian vahvistamisessa – olkoonkin että se on enenevässä määrin kauppatavaraa.

Roberto Savio johti perustamaansa IPS-uutistoimistoa 1964–1999. Hän toimii edelleen sen neuvoa-antavan Board of Trusteesin puheenjohtajana.

kehitysmedia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Hiekkarannalle istutettuja kasvintaimia ja merta

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Uuden-Seelannin olisi pitänyt huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun se päätti karkottaa kiribatilaisen Ioane Teitiotan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan kyseessä on tärkeä ennakkopäätös.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla Helsingin Kansalaistori

Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Intian hindunationalistinen hallitus on aikeissa ottaa käyttöön uuden kansalaisuuslain, joka on johtanut protesteihin ympäri maailman. Kansalaisaktivisti Vishnu Vardhani järjesti mielenosoituksen Helsingissä ja pohtii nyt, voiko enää opettaa joogaa länsimaalaisille.
YK:n Länsi-Afrikan ja Sahelin toimiston johtaja  kirjoituspöydän takana

Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista

Osa asiantuntijoista uskoo, että Yhdysvaltain sotilaallinen vetäytyminen Länsi-Afrikan maista lisäisi terrorismin uhkaa. Osa taas on sitä mieltä, ettei vaikutus olisi kovinkaan merkittävä, sillä tähän mennessä sotilaat eivät ole saavuttaneet paikallisten luottamusta ja ovat jopa kärjistäneet kriisejä.
Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.

Tuoreimmat

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu
Ilmastonmuutos ruokkii Boko Haramia Nigeriassa – Kuivuuden yleistyessä kiusaus liittyä ääriliikkeeseen kasvaa
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit