Uutiset Intian kehitys

Intian heimot elävät ahtaalla

Intian alkuperäiskansat elävät pääosin köyhyydessä. Moni ei ymmärrä koulussa puhuttua kieltä, joten opintie jää lyhyeksi. Lisäksi monet heimot asuvat alueilla, joiden luonnonvaroista kiistellään.
Dongria Kondh -heimoon kuuluvat naiset kantavat saviruukkuja pään päällä. Ruukkuihin on istutettu kukkia.
Odishan osavaltiossa asuvaan dongria kondh -heimoon kuuluvat naiset suorittavat perinteistä rituaalia. (Kuva: Manipadma Jena / IPS)

(IPS) -- Kun ekaluokkalainen ei ymmärrä koulunsa opetuskieltä, opintie jää helposti lyhyeksi ja sukupolvinen lukutaidottomuus jatkuu. Näin on käynyt monille Intian alkuperäiskansojen jäsenille, joita on yli sata miljoonaa.

”Oppilaat kyllä laskevat lasikuulia, mutta he eivät pysty kertomaan tulosta, koska bengali on heille vieras kieli”, santhal-heimon koulussa Länsi-Bengalissa opettava Ramakrushna Bhadra valittaa. Hän ratkaisi ongelman vaikeimman kautta opiskelemalla santhalien kielen.

Intia on julistanut koulutuksen kaikkien 6–14-vuotiaiden lasten perustuslailliseksi oikeudeksi. Omankielistä opetusta on lisätty heimoalueilla, joille on myös perustettu sisäoppilaitoksia. Niiden ongelma on opettajien mukaan se, että oppilaat vieraantuvat heimonsa kulttuurista muutamassa kouluvuodessa.

Köyhyys istuu tiukassa

Intiassa elää yli 600 alueellista etnistä ryhmää, joihin kuuluu 104 miljoonaa maan kaikkiaan yli 1 300 miljoonasta asukkaasta.

Alkuperäiskansojen perinteiden yhdistäminen nykyaikaiseen kehitykseen on mutkikasta.

Intialla on lukuisia heimojen elinkeinojen ja ruokaturvan kehittämishankkeita. Heimojen jäsenille on myös varattu kiintiöitä koulutukseen ja julkisiin virkoihin.

Viranomaisten raporteissa myönnetään, että hankkeiden toteutus ontuu sillä seurauksella, että köyhyys istuu heimoalueilla tiukemmassa kuin muualla.

Köyhyys, syrjintä ja korruptio ovat synnyttäneet sitkeähenkisiä sissiliikkeitä monille heimoalueille. Kiistat liittyvät maahan ja luonnonvaroihin, jotka muodostavat heimojen elämäntavan ja kulttuurin perustan.

Kaivoksista kiistellään

Useimmat Intian alkuperäiskansat asuvat metsäisillä seuduilla, joilta on löydetty mineraali- ja hiiliesiintymiä. Se on lisännyt ristiriitoja kaivannaisia hamuavien viranomaisten ja yritysten kanssa.

Perustuslain mukaan viimeinen sana luonnonvarojen hyödyntämisessä on kyläneuvostoilla, mutta niiden yli on kävelty moneen otteeseen. Heimojen tietoisuus oikeuksistaan on viime vuosina kasvanut, ja ne ovat saneet puolelleen vetoomustuomioistuimia ja tuekseen kotimaisia sekä kansainvälisiä järjestöjä. Moni hanke on jäädytetty kiistojen vuoksi.

Alkuperäiskulttuurien murenemista kuitenkin vahvistaa se, että yli puolet heimojen jäsenistä on muuttanut kaupunkeihin ja kadottanut yhteytensä luontoon ja sitä koskevaan arvokkaaseen perimätietoon.

Intian kehitys alkuperäiskansatsyrjäytyminenkoulutusköyhyyskulttuuri Intia Suomen IPS

Lue myös

Mies pyöräilee.

Koronarajoitukset pilasivat monen teenviljelijän sadon Intiassa – Eniten kärsivät pienipalkkaiset teenpoimijat

Ennen pandemiaa teepensaiden kasvatus oli Tripuran osavaltiossa kukoistava elinkeino. Koronasulku kuitenkin vaikeutti sadonkorjuuta, ja kun rajoituksia höllättiin, oli jo liian myöhäistä.
Vihannesnippuja lähikuvassa, taustalla ihmisiä torilla.

Intian koronasulku iski maanviljelijöihin – Myymättä jääneitä tuotteita on jouduttu jopa polttamaan

Liikennerajoitukset, työvoiman puute ja viime viikkojen kehnot säät ovat haitanneet viljasadon korjuuta Intiassa, joka on ollut koronasulussa maaliskuun lopulta alkaen. Nyt maassa raportoidaan jopa viljelijöiden itsemurhista.
Minareetti ja moskeija, jonka edustalla ihmisiä ja Intian lippuja

Intian uudet lakimuutokset osoittavat syrjinnän olevan institutionaalisella tasolla

Intian uusi kansalaisuuslaki syrjii muslimeja. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Intian vähemmistöuskontojen tilanteeseen, jotta maassa ei syttyisi Myanmarin tai Sri Lankan sisällissodan kaltaista konfliktia, kirjoittaa Faisa Qasim.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.