Uutiset Intian naisten asema

Intialaiskylän naiset saivat oikeuden maahansa – ”Taistelua oman identiteetin puolesta”

Maharashtran osavaltiossa on alettu soveltaa 13 vuotta sitten säädettyä lakia metsissä asuvien alkuperäiskansojen oikeuksista maihinsa ja metsiinsä. Se koskee myös naisia. ”Aiemmin naiset olivat liian peloissaan, jotta olisivat vaatineet osuuttaan maasta”, kertoo 1,2 hehtaaria nyt virallisesti omistava Sarajaulabai Ganesh Sonar.
Naisia kumartuneena riisipellolla
Jam Bai (punaisessa sarissa) istuttaa riisintaimia sukulaisten ja naapureiden avulla. Vuosien kamppailun jälkeen hän omistaa maan, jota viljelee. (Kuva: Stella Paul / IPS)

(IPS --) Jam Bai on kiireinen nainen. Kahden kuukauden odotuksen jälkeen sateet ovat viimein saapuneet ja riisintaimet pitää istuttaa heti, kun maa vielä on pehmeää. Mutta mistä työvoima?

Jam Bain kotikylä Korchi sijaitsee Maharashtran osavaltion levottomassa itäosassa. Väki on vähissä, sillä edellispäivänä valtion turvallisuusjoukot ja naxaliitit, maolaisiksi tunnustautuvat kapinalliset, ovat ottaneet yhteen 40 kilometrin päässä kylästä.

Kun palkollisia ei löytynyt, Jam Bai kääntyi sukulaisten ja ystävien puoleen. Riisipelto oli saatava kylvetyksi, muutenkin kuin kaupallisista syistä. Vuosien oikeustaistelun jälkeen hän omistaa peltonsa.

Seutu tunnetaan tiheiden tiikkipuumetsiensä lisäksi maolaiskapinastaan. Se on myös Intian ensimmäinen alue, jolla sovelletaan kolmetoista vuotta sitten säädettyä lakia metsissä asuvien alkuperäiskansojen oikeuksista maihinsa ja metsiinsä.

Monen sukupolven riisipelto

Korchin kylän runsaasta 3 000 asukkaasta useimmat ovat pienviljelijöitä, jotka kuuluvat gondien ja kawarien alkuperäisyhteisöihin.

”Minulla on kaksi hehtaaria maata. Tähän mennessä olemme saaneet kylvettyä noin puoli hehtaaria, mutta loput saamme valmiiksi kahdessa tai kolmessa päivässä”, Bai sanoo. Talkoolaisnaiset nauravat ja kannustavat häntä.

”Ennen minua anoppini ja ennen häntä hänen anoppinsa myös kylvivät riisiä tälle pellolle. Mutta 15–20 vuotta sitten alettiin puhua, että maa kuuluu valtiolle ja me olemme vain vallanneet sen. Silloin ymmärsimme, että tarvitsemme muodolliset oikeudet ja omistajuuden. Kun uusi metsälaki tuli, myös minä anoin oikeuksiani vuonna 2008. Viimein viime vuonna sain pattani”, Jam Bai kertoo. Patta on todistus omistusoikeudesta.

Metsäoikeuslaki antoi naisille omistusoikeuden

Bain riisipellot sijaitsevat kylän reunamilla, niiden takaa alkaa metsä. Sukupolvien ajan Bain perhe on hankkinut elantonsa sekä viljelemällä maata että keräilemällä metsässä kasvavia hedelmiä, puunkuorta, kasviksia ja yrttejä. Kumpaankaan maa-alueeseen heillä ei ole ollut virallisia oikeuksia, ei ennen vuoden 2006 lakia.

Tällä hetkellä korchilaisilla on kahdenlaisia maaoikeuksia: yksilön omistusoikeudet viljelymaahansa kylässä ja kollektiiviset metsästys- ja keräilyoikeudet tietylle metsäalueelle. Toisin sanoen laki tunnustaa yhteisöjen perinteisen elämäntavan.

Jam Baille metsäoikeuslaki on erityisen merkittävä siksi, että vasta se antoi myös alkuperäiskansojen naisille oikeuden omistaa maata. Intiassa ylipäätään naisen maanomistusoikeus on ollut vaikea asia. Intian vuosien 2010–2011 maalaisväestölaskennan mukaan naiset omistivat maasta 10,34 prosenttia.

Maanomistus voiman lähteenä

Kulttuuriset ja byrokraattiset esteet naisten maanomistuksen tiellä ovat yhä mahtavia.

”Anomukseen tarvitaan lukuisia asiakirjoja, mukaan lukien karttoja ja todistukset siitä, että naisen perhe on maksanut maaveroa paikallishallinnolle kolmen sukupolven ajalta, monilukuisia allekirjoituksia omistusoikeuden hakijalta, perheenjäseniltä, kyläpäälliköltä, virastojen vanhemmilta virkamiehiltä ja niin edelleen. Anomus tekee useita kierroksia kylätasolta paikallistasolle ja sieltä lukuisiin eri valtionvirastoihin, ja siihen kuluu paljon aikaa”, naisten maaoikeuksien puolesta vuodesta 1987 asti taistellut Kumaribai Jamkatan selittää.

Ilman maanomistusoikeutta naiset eivät voi voimaantua, uskoo Sarajaulabai Ganesh Sonar. Hän omistaa 1,2 hehtaaria maata, joiden omistusoikeuden hän sai virallisesti viime vuonna.

”Aiemmin naiset olivat liian peloissaan, jotta olisivat vaatineet osuuttaan maasta. Nyt he näkevät sen taisteluna oman identiteetin puolesta. Nainen voi myös ansaita elantonsa omasta maastaan. Ennen kollektiivisia oikeuksia pelkäsimme metsässä metsänvartijoita, mutta nyt meidän ei tarvitse hiiviskellä ja piileskellä ja pelätä, että meidät hakataan, jos jäämme kiinni. Meille maa on todellinen voimaantumisen lähde”, Ganesh Sonar vakuuttaa.

Intian naisten asema alkuperäiskansatgendersukupuolten tasa-arvomaanomistusmaatalous Intia Suomen IPS

Lue myös

Hennatatuoidut kädet rannerenkaissa

Pula naisista lisää ihmiskauppaa Kiinassa ja Intiassa – Kauppias on usein oma sukulainen

Kiinassa ja Intia on miehiä kymmeniä miljoonia enemmän kuin naisia. Siksi morsiamista on kova pula. ”Naisista on tullut kauppatavaraa, joka on niin kysyttyä, että ihmiset ovat valmiita väkivaltaan sen vuoksi”, kertoo Human Rights Watchin vanhempi tutkija Heather Barr.
Intialainen Harish Sadani näyttää MAVA-järjestön käyntikorttiaan

Stereotyyppiset sukupuoliroolit piinaavat myös miehiä, uskoo Suomessa vieraileva intialaisaktivisti Harish Sadani

Suomessa parhaillaan vieraileva Harish Sadani on päähenkilönä suomalaisdokumentissa, jossa kerrotaan hänen johtamansa MAVA-järjestön työstä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja epätasa-arvoa vastaan. Järjestö ottaa miehet mukaan tasa-arvon edistämiseen ja yrittää murtaa vanhanaikaiset käsitykset siitä, millaisia miesten ja naisten tulisi olla.
Intialaisia naisia

Naisten avioituminen aiheuttaa Intian suurimman muuttoliikkeen – moni joutuu alistettuun asemaan

Kolme neljästä 21 vuotta täyttäneestä intialaisnaisesta on jättänyt synnyinpaikkansa ja miltei aina avioliiton vuoksi. Väkivalta ja hyväksikäyttö eivät ole harvinaisia ilmiöitä, sillä muutto katkaisee usein suhteet omaan sukuun ja asettaa naiset haavoittuvaan asemaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Lapsia kyltit kädessä

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman

Ensi viikolla järjestetään YK:n ilmastohuippukokous. Kansalaiset ovat lähdössä kaduille vaatimaan tehokkaampia ilmastotoimia arviolta 160 maassa. Suomessa protestoidaan etenkin ensi viikolla.
Kätilö tutkii raskaana olevaa naista

Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee

YK-järjestöjen tuoreiden tilastojen mukaan äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi. Silti vuoden 2030 tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta
Etelä-Afrikassa protestoidaan naisten murhia vastaan – Yliopisto-opiskelijan ja nyrkkeilymestarin kuolemat järkyttävät