Uutiset Intian naisten asema

Intialaiskylän naiset saivat oikeuden maahansa – ”Taistelua oman identiteetin puolesta”

Maharashtran osavaltiossa on alettu soveltaa 13 vuotta sitten säädettyä lakia metsissä asuvien alkuperäiskansojen oikeuksista maihinsa ja metsiinsä. Se koskee myös naisia. ”Aiemmin naiset olivat liian peloissaan, jotta olisivat vaatineet osuuttaan maasta”, kertoo 1,2 hehtaaria nyt virallisesti omistava Sarajaulabai Ganesh Sonar.
Naisia kumartuneena riisipellolla
Jam Bai (punaisessa sarissa) istuttaa riisintaimia sukulaisten ja naapureiden avulla. Vuosien kamppailun jälkeen hän omistaa maan, jota viljelee. (Kuva: Stella Paul / IPS)

(IPS --) Jam Bai on kiireinen nainen. Kahden kuukauden odotuksen jälkeen sateet ovat viimein saapuneet ja riisintaimet pitää istuttaa heti, kun maa vielä on pehmeää. Mutta mistä työvoima?

Jam Bain kotikylä Korchi sijaitsee Maharashtran osavaltion levottomassa itäosassa. Väki on vähissä, sillä edellispäivänä valtion turvallisuusjoukot ja naxaliitit, maolaisiksi tunnustautuvat kapinalliset, ovat ottaneet yhteen 40 kilometrin päässä kylästä.

Kun palkollisia ei löytynyt, Jam Bai kääntyi sukulaisten ja ystävien puoleen. Riisipelto oli saatava kylvetyksi, muutenkin kuin kaupallisista syistä. Vuosien oikeustaistelun jälkeen hän omistaa peltonsa.

Seutu tunnetaan tiheiden tiikkipuumetsiensä lisäksi maolaiskapinastaan. Se on myös Intian ensimmäinen alue, jolla sovelletaan kolmetoista vuotta sitten säädettyä lakia metsissä asuvien alkuperäiskansojen oikeuksista maihinsa ja metsiinsä.

Monen sukupolven riisipelto

Korchin kylän runsaasta 3 000 asukkaasta useimmat ovat pienviljelijöitä, jotka kuuluvat gondien ja kawarien alkuperäisyhteisöihin.

”Minulla on kaksi hehtaaria maata. Tähän mennessä olemme saaneet kylvettyä noin puoli hehtaaria, mutta loput saamme valmiiksi kahdessa tai kolmessa päivässä”, Bai sanoo. Talkoolaisnaiset nauravat ja kannustavat häntä.

”Ennen minua anoppini ja ennen häntä hänen anoppinsa myös kylvivät riisiä tälle pellolle. Mutta 15–20 vuotta sitten alettiin puhua, että maa kuuluu valtiolle ja me olemme vain vallanneet sen. Silloin ymmärsimme, että tarvitsemme muodolliset oikeudet ja omistajuuden. Kun uusi metsälaki tuli, myös minä anoin oikeuksiani vuonna 2008. Viimein viime vuonna sain pattani”, Jam Bai kertoo. Patta on todistus omistusoikeudesta.

Metsäoikeuslaki antoi naisille omistusoikeuden

Bain riisipellot sijaitsevat kylän reunamilla, niiden takaa alkaa metsä. Sukupolvien ajan Bain perhe on hankkinut elantonsa sekä viljelemällä maata että keräilemällä metsässä kasvavia hedelmiä, puunkuorta, kasviksia ja yrttejä. Kumpaankaan maa-alueeseen heillä ei ole ollut virallisia oikeuksia, ei ennen vuoden 2006 lakia.

Tällä hetkellä korchilaisilla on kahdenlaisia maaoikeuksia: yksilön omistusoikeudet viljelymaahansa kylässä ja kollektiiviset metsästys- ja keräilyoikeudet tietylle metsäalueelle. Toisin sanoen laki tunnustaa yhteisöjen perinteisen elämäntavan.

Jam Baille metsäoikeuslaki on erityisen merkittävä siksi, että vasta se antoi myös alkuperäiskansojen naisille oikeuden omistaa maata. Intiassa ylipäätään naisen maanomistusoikeus on ollut vaikea asia. Intian vuosien 2010–2011 maalaisväestölaskennan mukaan naiset omistivat maasta 10,34 prosenttia.

Maanomistus voiman lähteenä

Kulttuuriset ja byrokraattiset esteet naisten maanomistuksen tiellä ovat yhä mahtavia.

”Anomukseen tarvitaan lukuisia asiakirjoja, mukaan lukien karttoja ja todistukset siitä, että naisen perhe on maksanut maaveroa paikallishallinnolle kolmen sukupolven ajalta, monilukuisia allekirjoituksia omistusoikeuden hakijalta, perheenjäseniltä, kyläpäälliköltä, virastojen vanhemmilta virkamiehiltä ja niin edelleen. Anomus tekee useita kierroksia kylätasolta paikallistasolle ja sieltä lukuisiin eri valtionvirastoihin, ja siihen kuluu paljon aikaa”, naisten maaoikeuksien puolesta vuodesta 1987 asti taistellut Kumaribai Jamkatan selittää.

Ilman maanomistusoikeutta naiset eivät voi voimaantua, uskoo Sarajaulabai Ganesh Sonar. Hän omistaa 1,2 hehtaaria maata, joiden omistusoikeuden hän sai virallisesti viime vuonna.

”Aiemmin naiset olivat liian peloissaan, jotta olisivat vaatineet osuuttaan maasta. Nyt he näkevät sen taisteluna oman identiteetin puolesta. Nainen voi myös ansaita elantonsa omasta maastaan. Ennen kollektiivisia oikeuksia pelkäsimme metsässä metsänvartijoita, mutta nyt meidän ei tarvitse hiiviskellä ja piileskellä ja pelätä, että meidät hakataan, jos jäämme kiinni. Meille maa on todellinen voimaantumisen lähde”, Ganesh Sonar vakuuttaa.

Intian naisten asema alkuperäiskansatgendersukupuolten tasa-arvomaanomistusmaatalous Intia Suomen IPS

Lue myös

Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Kuusi naista näyttää peukkua kameralle.

Abortin teettäjä kohtaa usein vihaa Intiassa

Raskauden keskeytys on ollut Intiassa laillista vuodesta 1971, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan terveydenhuoltohenkilökunnan asenteet ovat vihamielisiä. ”Naiset kertoivat, että kun he pyysivät julkisesta terveydenhuollosta aborttia, heiltä usein joko evättiin se tai heitä kohdeltiin äärimmäisen nöyryyttävästi”, kertoo Masum-järjestön projektikoordinaattori Hemlata Pisal.
Lääkäri Sunil Mehra lähikuvassa

Intialainen lääkäri tietää: Naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseen tarvitaan koko yhteiskuntaa – ”Oireiden hoitaminen ei poista itse sairautta”

Sunil Mehra aloitti uransa menestyvänä lastenlääkärinä yksityisillä poliklinikoilla mutta hoitaa nykyään sukupuolittunutta väkivaltaa kokeneita. Hänen mielestään myös miehet ja uskonnolliset yhteisöt tarvitaan mukaan väkivallan kitkemiseen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Laiva satamassa.

Järjestöjen uusi meripelastusalus aloittaa Välimerellä – ”Tavallisten ihmisten yhteinen vastalause EU:n rasistiselle politiikalle”

Välimeri on ollut koronaviruksen ja viranomaisten toimien takia aikoina tyhjä pelastusaluksista. Nyt Lääkärit ilman rajoja ja Sea-Watch ovat laskemassa liikkeelle uuden aluksen.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä