Uutiset

Intiaanikansa kamppailee oikeuksistaan Boliviassa – Presidentti Evo Moralesin uusima perustuslaki ei tyydytä kaikkia

Qhara qhara -intiaanit ovat nousseet Boliviassa vastustamaan maakaappauksia. Heidän perinteisten asuinalueidensa mineraalivarat kiinnostavat muun muassa valtion ”maauudistuslaitosta”.
Mielenosoittajia kylttien kera.
Bolivian qhara qhara -intiaanit marssivat liki 700 kilometriä tuodakseen vaatimuksensa maan hallintokeskukseen La Paziin maaliskuussa. (Kuva: Gastón Brito / IPS)

(IPS) -- Bolivialainen qhara qhara -intiaanikansa on noussut puolustamaan maitaan, joiden rikkaat mineraalivarat herättävät paljon kiinnostusta. Presidentti Evo Moralesin uusima perustuslaki ei tyydytä kaikkia alkuperäisasukkaita.

Qhara qharat marssivat maaliskuussa 41 päivää ja lähes 700 kilometriä Bolivian pääkaupungista Sucresta nykyiseen hallintokeskukseen La Paziin esittämään vaatimuksensa. Marssin johtajat jäivät seuraamaan asian etenemistä parlamentissa. Muut palasivat kotiseudulleen ja lupasivat odottaa rauhassa kesäkuuhun asti.

Intiaanit vaativat esi-isiensä maiden palauttamista sekä perinteisen oikeusjärjestelmän ja kansansa itsehallinnon kunnioittamista. Liikkeen johtajiin kuuluva Martha Cabrera perää näiden oikeuksien kirjaamista lakiin.

Qhara qhara -intiaaneja on noin 48 000. Boliviassa on kaikkiaan 36 alkuperäiskansaa, ja valtaosa asukkaista on niiden jälkeläisiä tai mestitsejä. Valkoisten osuus 11-miljoonaisesta väestöstä on viisi prosenttia. Suurimmat intiaanikansat ovat ketsuat, aimarat ja guaranít.

Maanmittareilla poliisit turvanaan

Vuodesta 2006 Boliviaa johtanut aimara Evo Morales ajoi 2009 läpi perustuslain, joka julistaa maan monikansalliseksi valtioksi ja tunnustaa alkuperäiskansat.

Cabrera muistuttaa, että valtiollisen maauudistuslaitoksen (Inra) on määrä auttaa talonpoikia saamaan laillinen oikeus maihin. Helmikuun lopulla sen edustajat tulivat Sucren lähellä sijaitsevaan Quila Quilan kaupunkiin toisin aikein.

Cabreran mukaan viranomaiset saapuivat 40 poliisin tukemina mittaamaan maita ulkopuolisten pyynnöstä. ”Asukkaat eivät halua luopua maistaan, emmekä me halua yhteenottoja”, Cabrera vakuuttaa.

Hän ei saanut selitystä poliisien läsnäololle, mutta arvelee käskyn tulleen hallitukselta.

Inran johtaja Juan Carlos León puolestaan sanoo, että 90 prosenttia Quila Quilan asukkaista haluaa maan yksityisomistukseensa ja vain kymmenesosa kannattaa intiaanien perinteiden mukaisia yhteismaita.

Liikehdintää vuodesta 2012

Qhara qhara -liikkeen johtajiin kuuluva Samuel Flores varoittaa, että Bolivian perustuslaki ja monikansallisuus ovat nyt uhattuina. Qhara qharat nousivat jo vuonna 2012 hallituksen tukemia talonpoikien ammattiliittoja vastaan, koska katsovat niiden suhtautuvan suopeasti maakaappauksiin. Alueella on rikkaita esiintymiä kultaa, rautaa, sinkkiä ja tinaa.

Cabreran mukaan Inran tuella intiaanien maita havittelevat ”ulkopuoliset” ovat kaupunkilaisia ja ennen maauudistusta suurtiloilla palvelleiden lapsia.

Tarkoitus on siirtää maat yksityisomistukseen ja sitä kautta kaupalliseen käyttöön, hän sanoo.

Qhara qharat uskovat, että heidän aloittamansa taistelu koituu kaikkien intiaanikansojen eduksi. Tuloksia arvioidaan 21. kesäkuuta, ja jos ne eivät tyydytä, ”kaikki kansat kutsutaan liikkeelle” paineen kasvattamiseksi.

Luonnonvarat ”takaiskujen” syynä

Alkuperäiskansojen maanomistuskysymyksiin perehtynyt sosiologi Arturo Villanueva kytkee Quila Quilan tapahtumat ”takaiskuihin”, joita on tullut perustuslain ja maaoikeuksien toteutuksessa.

Hän näkee maakaappausten takana tuhoisan pyrkimyksen luonnonvarojen hyödyntämiseen. Se uhkaa häätää asukkaat ja vaarantaa alkuperäisyhteisöjen ja -kulttuurien olemassaolon.

”Qhara qhara -kansan kamppailu on viimeinen mahdollisuus säilyttää toivo ja harmoninen suhde ihmisen ja luonnon välillä”, Villanueva uskoo.

alkuperäiskansatihmiskauppakansalaisoikeudetmaanomistus Bolivia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Puolilähikuva naisesta

Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään

Keniassa naisia suljetaan ulos poliittisesta päätöksenteosta pitämällä kokouksia öisin ja päättämällä asioista ”poikien klubeissa”, sanoo Nairobin maakuntakokouksen entinen edustaja Asha Abdi. Koronan vuoksi politiikan tasa-arvoon tähtäävät aloitteet ovat jääneet taka-alalle.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.

Tuoreimmat

Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”
Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö
Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa
Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon
Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”
Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten