Uutiset

Intiaanikansa kamppailee oikeuksistaan Boliviassa – Presidentti Evo Moralesin uusima perustuslaki ei tyydytä kaikkia

Qhara qhara -intiaanit ovat nousseet Boliviassa vastustamaan maakaappauksia. Heidän perinteisten asuinalueidensa mineraalivarat kiinnostavat muun muassa valtion ”maauudistuslaitosta”.
Mielenosoittajia kylttien kera.
Bolivian qhara qhara -intiaanit marssivat liki 700 kilometriä tuodakseen vaatimuksensa maan hallintokeskukseen La Paziin maaliskuussa. (Kuva: Gastón Brito / IPS)

(IPS) -- Bolivialainen qhara qhara -intiaanikansa on noussut puolustamaan maitaan, joiden rikkaat mineraalivarat herättävät paljon kiinnostusta. Presidentti Evo Moralesin uusima perustuslaki ei tyydytä kaikkia alkuperäisasukkaita.

Qhara qharat marssivat maaliskuussa 41 päivää ja lähes 700 kilometriä Bolivian pääkaupungista Sucresta nykyiseen hallintokeskukseen La Paziin esittämään vaatimuksensa. Marssin johtajat jäivät seuraamaan asian etenemistä parlamentissa. Muut palasivat kotiseudulleen ja lupasivat odottaa rauhassa kesäkuuhun asti.

Intiaanit vaativat esi-isiensä maiden palauttamista sekä perinteisen oikeusjärjestelmän ja kansansa itsehallinnon kunnioittamista. Liikkeen johtajiin kuuluva Martha Cabrera perää näiden oikeuksien kirjaamista lakiin.

Qhara qhara -intiaaneja on noin 48 000. Boliviassa on kaikkiaan 36 alkuperäiskansaa, ja valtaosa asukkaista on niiden jälkeläisiä tai mestitsejä. Valkoisten osuus 11-miljoonaisesta väestöstä on viisi prosenttia. Suurimmat intiaanikansat ovat ketsuat, aimarat ja guaranít.

Maanmittareilla poliisit turvanaan

Vuodesta 2006 Boliviaa johtanut aimara Evo Morales ajoi 2009 läpi perustuslain, joka julistaa maan monikansalliseksi valtioksi ja tunnustaa alkuperäiskansat.

Cabrera muistuttaa, että valtiollisen maauudistuslaitoksen (Inra) on määrä auttaa talonpoikia saamaan laillinen oikeus maihin. Helmikuun lopulla sen edustajat tulivat Sucren lähellä sijaitsevaan Quila Quilan kaupunkiin toisin aikein.

Cabreran mukaan viranomaiset saapuivat 40 poliisin tukemina mittaamaan maita ulkopuolisten pyynnöstä. ”Asukkaat eivät halua luopua maistaan, emmekä me halua yhteenottoja”, Cabrera vakuuttaa.

Hän ei saanut selitystä poliisien läsnäololle, mutta arvelee käskyn tulleen hallitukselta.

Inran johtaja Juan Carlos León puolestaan sanoo, että 90 prosenttia Quila Quilan asukkaista haluaa maan yksityisomistukseensa ja vain kymmenesosa kannattaa intiaanien perinteiden mukaisia yhteismaita.

Liikehdintää vuodesta 2012

Qhara qhara -liikkeen johtajiin kuuluva Samuel Flores varoittaa, että Bolivian perustuslaki ja monikansallisuus ovat nyt uhattuina. Qhara qharat nousivat jo vuonna 2012 hallituksen tukemia talonpoikien ammattiliittoja vastaan, koska katsovat niiden suhtautuvan suopeasti maakaappauksiin. Alueella on rikkaita esiintymiä kultaa, rautaa, sinkkiä ja tinaa.

Cabreran mukaan Inran tuella intiaanien maita havittelevat ”ulkopuoliset” ovat kaupunkilaisia ja ennen maauudistusta suurtiloilla palvelleiden lapsia.

Tarkoitus on siirtää maat yksityisomistukseen ja sitä kautta kaupalliseen käyttöön, hän sanoo.

Qhara qharat uskovat, että heidän aloittamansa taistelu koituu kaikkien intiaanikansojen eduksi. Tuloksia arvioidaan 21. kesäkuuta, ja jos ne eivät tyydytä, ”kaikki kansat kutsutaan liikkeelle” paineen kasvattamiseksi.

Luonnonvarat ”takaiskujen” syynä

Alkuperäiskansojen maanomistuskysymyksiin perehtynyt sosiologi Arturo Villanueva kytkee Quila Quilan tapahtumat ”takaiskuihin”, joita on tullut perustuslain ja maaoikeuksien toteutuksessa.

Hän näkee maakaappausten takana tuhoisan pyrkimyksen luonnonvarojen hyödyntämiseen. Se uhkaa häätää asukkaat ja vaarantaa alkuperäisyhteisöjen ja -kulttuurien olemassaolon.

”Qhara qhara -kansan kamppailu on viimeinen mahdollisuus säilyttää toivo ja harmoninen suhde ihmisen ja luonnon välillä”, Villanueva uskoo.

alkuperäiskansatihmiskauppakansalaisoikeudetmaanomistus Bolivia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset