Uutiset Intian naisten asema

Intia kouluttaa naisista paljasjalkainsinöörejä

Tilonian kouluttamattomille naisille tarkoitetussa opistossa oppiaineita riittää ompelusta hitsaukseen ja puusepäntöihin, mutta suosituin on puolivuotinen aurinkoenergiakurssi.
Intialainen Magan Kawar (seisaallaan) opettaa Tilonian paljasjalkaopistossa eri puolilta maailmaa tulleille naisille aurinkoenergian hyödyntämistä. (Kuva: Stella Paul / IPS)

(IPS) -- Kahden lapsen kotiäiti Magan Kawar Intian Rajasthanista päätti yhdeksän vuotta sitten hankkia itselleen ammatin. Appivanhemmat sanoivat, että se tuo häpeän perheeseen ja sulkivat hänet suvusta.

"Naisilla ei ole ollut tapana poistua kotoa yksin. Lähtö kylästä ja työskentely miesten rinnalla koettiin häpeäksi", nyt 52-vuotias Kawar kertoo.

Puolisonsa tukemana hän kuitenkin taittoi tunnin matkan Tiloniaan, ja opiskeli aurinkopaneelien asentajaksi.

Kawarin kouluopinnot jäivät aikoinaan kolmeen vuoteen, mutta nyt hän on arvostettu uusiutuvan energian asiantuntija ja kouluttaa uusia "paljasjalkainsinöörejä" Tiloniassa.

Kotoa ja ulkomailta

Kasvatustieteilijä ja ympäristönsuojelija Bunker Roy perusti Tilonian paljasjalkaopiston 40 vuotta sitten, jotta kouluttamattomat naiset voisivat hankkia itselleen ammatin.

Oppiaineita riittää ompelusta hitsaukseen ja puusepäntöihin, mutta suosituin on puolivuotinen aurinkoenergiakurssi.

Kurssille otetaan 35 vuotta täyttäneitä naisia köyhiltä ja sähköttömiltä alueilta. Intialaiset "solar mamat" opiskelevat omassa ryhmässään ja eri puolilta maailmaa tulleet omassaan.

Kyläläiset valitsevat Tiloniaan lähetettävän keskuudestaan, matkat maksaa kotimaa, ja Intia kustantaa majoituksen ja ruuan koulutuksen aikana.

Maaliskuun puolivälissä valmistuneeseen ryhmään kuului 39 naista Aasiasta, Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta. Valmistuneet saavat 630 euron stipendin, jonka moni käyttää oman yrityksen perustamiseen kotimaahansa.

Oppia yli kielirajojen

Opiskelu aurinkoenergiakurssilla ei ole aivan yksinkertaista, koska opettajalta ja oppilailta puuttuu useimmiten yhteinen kieli. Kaikkien on ensin opeteltava tärkeimpien osien ja välineiden nimet ulkoa, minkä jälkeen eri työvaiheet harjoitellaan opettajan esimerkkiä seuraten, Kawar kertoo.

Osallistava opetusmenetelmä on hyvin yksinkertainen, ja se todella voimaannuttaa, vakuuttaa koulun perustaja ja johtaja Roy.

"Nainen ei ole koskaan ennen poistunut kotikylästään eikä osaa lukea tai kirjoittaa. Hän matkustaa kaukaiseen maahan oudon kulttuurin pariin. Puolen vuoden päästä hän on oppinut merkkikielen avulla aurinkoenergian hyödyntämisestä enemmän kuin moni yliopiston käynyt. Mikä voi olla riemukkaampaa?" Roy hehkuttaa.

Kursseille tulee kovia kokeneita naisia Syyriasta, Kongon demokraattisesta tasavallasta ja muilta konfliktialueilta. "Olemme tajunneet, että naisten elämä on kaikkialla haastavaa, mutta yhdessä voimme muuttaa asioita", pohtii Kawar, joka on saanut lapsensa yliopistoon ja appivanhempansa vierailemaan Tiloniassa.

"Kun he näkivät, miten opetan muita naisia, minut toivotettiin tervetulleeksi takaisin perheeseen."

Intian naisten asema genderkoulutustyöuusiutuva energia Intia Suomen IPS

Lue myös

Intialaisia naisia

Naisten avioituminen aiheuttaa Intian suurimman muuttoliikkeen – moni joutuu alistettuun asemaan

Kolme neljästä 21 vuotta täyttäneestä intialaisnaisesta on jättänyt synnyinpaikkansa ja miltei aina avioliiton vuoksi. Väkivalta ja hyväksikäyttö eivät ole harvinaisia ilmiöitä, sillä muutto katkaisee usein suhteet omaan sukuun ja asettaa naiset haavoittuvaan asemaan.
Taksikuski Jahhavi Kshsarter autonsa vieressä

Naisten taksit tuovat turvaa Mumbaissa – "miehet väittävät, ettei nainen osaa ajaa"

Onnettomuudet ovat yleisiä Intian liikenteessä. Niitä kitkee Viira-taksiyhtiö, jonka kuskit ja asiakkaat ovat naisia. Samalla ne tuovat kaivattuja tuloja naisille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Aasialainen mies lajittelee muovijätettä

Muovigaten jälkipyykki: mitä muovin dumppaaminen kehitysmaihin kertoo taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta?

Rikkaat valtiot viettävät kulutusjuhlaa ja sotkut kuljetetaan köyhempien siivottavaksi, kirjoittaa globaaleja jätevirtoja tutkinut Niko Humalisto.
Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.