Uutiset Intian kehitys

Intia käy mobiilisovelluksen avulla aliravitsemusta vastaan

Intia lanseerasi viime kesänä mobiililaitteilla toimivan sovelluksen, jonka kautta 1,3 miljoonaa terveystyöntekijää voi syöttää asiakkaidensa tiedot verkkoon. Tavoitteena on, että lasten pienikasvuisuus ja aliravitsemus vähenevät useamman prosentin vuosivauhtia.
Hymyilevä nainen lapsi sylissään hökkelin edustalla Intiassa
Äitien ja pikkulasten ravitsemusta parannetaan Intiassa laajalla hankkeella, jossa älypuhelimet valjastetaan tiedonkeruun välineiksi. (Kuva: Stella Paul / IPS)

(IPS) -- Lähes 40 prosenttia Intian lapsista jää yhä kitukasvuisiksi, mikä johtuu pääasiassa kehnosta ravinnosta. Valtio ottaa teknologian avuksi äitien ja lasten ravitsemuksen kohentamisessa.

Intian 1,3 miljardista asukkaasta on YK:n tuoreen arvion mukaan yhä 159 miljoonaa aliravittuja.

Maa alkoi kesällä toteuttaa Poshan-ohjelmaa, joka pyrkii vähentämään kitukasvuisuutta, aliravitsemusta, anemiaa ja lasten alhaista syntymäpainoa 2–3 prosentin vuosivauhtia. Hankkeen budjetti on 108 miljoonaa euroa.

Hanketta varten on Bill ja Melinda Gatesin säätiön tuella kehitetty mobiililaitteissa toimiva sovellus. Sen avulla 1,3 miljoonaa anganwadien terveystyöntekijää voi syöttää asiakkaidensa tiedot verkkoon.

Intiassa on vuodesta 1975 lähtien toiminut anganwadi-keskuksia, jotka tarjoavat äideille ja pikkulapsille neuvontaa, ravitsevaa ruokaa ja kerhotoimintaa sekä terveyspalveluja yhteistyössä terveydenhuollon kanssa.

Tieto helpottaa seurantaa

Odishan osavaltion Mayurbhanjin alueella toimiva valtion terveystyöntekijä Kanaklata Raula, 52, päivystää 24 tuntia vuorokaudessa. Päivisin hän kiertää pyörällä viidessä vastuullaan olevassa kylässä ratkoen perheiden ravintoon ja terveyteen liittyviä ongelmia.

”Perheitä on 300, ja niistä 80 prosenttia kuuluu köyhään alkuperäisväestöön. Ilman meitä lasten ravitsemus ja terveys jäisivät retuperälle”, sanoo Raula, jonka Plan-järjestön Intian osasto palkitsi kesällä maan parhaana anganwadi-terveystyöntekijänä.

Karttuva tietokanta auttaa terveyskeskuksia seuraamaan odottavien ja imettävien äitien sekä pikkulasten painon ja terveydentilan kehitystä.

Raula uskoo, että älypuhelimessa toimiva uusi järjestelmä säästää paljon aikaa, jonka hän voi tulevaisuudessa käyttää hoitotyöhön kentällä. ”Vanhassa mallissa minun on täytynyt pitää 11 eri rekisteriä ajan tasalla, mikä vie tuntikausia.”

Muuttajat väliinputoajina

Työn perässä maalta kaupunkiin muuttaneet intialaiset putoavat helposti palvelujen piiristä. Kavita-niminen 22-vuotias kotiapulainen Hyderabadista on tyypillinen esimerkki. Pitkistä työpäivistään huolimatta hän ei pysty hankkimaan kunnon ruokaa itselleen ja 1,5-vuotiaalle tyttärelleen.

Kummatkin ovat laihoja ja aliravittuja, sillä Kavitalla on varaa vain riisistä ja tomaatista koostuvaan ateriaan. Hän valittaa, ettei aika riitä käyntiin anganwadi-keskuksessa.

”Aloitan työt viideltä aamulla ja lopetan neljältä iltapäivällä seitsemänä päivänä viikossa. Jos pidän vapaata, saan potkut. Olen kuullut, että anganwadissa lapsille annetaan dhalia, currya ja jopa munia, mutta en voi viedä häntä sinne”, Kavita kertoo.

Kavitan kaltaisia on paljon, sillä jo kymmenen vuoden takaisen YK:n tilaston mukaan 326 miljoonaa intialaista oli muuttanut kotimaassaan.

”Jos tätä väestönosaa ei tavoiteta, Poshan-hankkeen onnistuminen vaarantuu”, muistuttaa Laila Garda, joka johtaa KEM-sairaalan tutkimuskeskusta Maharashtran Punessa.

Intian kehitys ruokasoveltava teknologiainformaatioteknologiaravinto/aliravitsemus Intia Suomen IPS

Lue myös

Saastepilven sumentamia rakennuksia Delhissä Intiassa

Ilmansaasteet piinaavat delhiläisiä – ”Menneet ovat ne päivät, jolloin täällä oli vihreää ja puhdasta”

Intian New Delhin ilmansaasteiden määrä on viime aikoina kivunnut lähelle hengenvaarallista. Suurin syypää ovat miljoonat autot, mutta ongelmia aiheuttavat myös monet muut tekijät kulotuksesta liian lyhyisiin savupiippuihin asti. Eläkkeellä oleva opettaja Sanjeev Sharma aikoo muuttaa kaupungista pois.
YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuz taustallaan YK-logot

YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat Intiaa estämään alkuperäiskansojen häädöt

Intia saattaa häätää miljoonia alkuperäiskansojen jäseniä ympäristöjärjestöjen vaatimusten takia. YK-asiantuntijat muistuttavat, että alkuperäiskansojen maat kuuluvat näille itselleen ja häätöjä voi tehdä vain viimeisenä vaihtoehtona.
Selkäpuolelta kuvattu tyttö katsomassa metsää

Miljoonia Intian alkuperäiskansojen jäseniä saatetaan häätää asuinsijoiltaan ympäristösuojelun nimissä

Jopa 11 miljoonaa Intian alkuperäiskansojen jäsentä uhkaa jäädä kodittomaksi, sillä korkein oikeus haluaa häätää heidät metsistä, joissa he ovat asuneet sukupolvien ajan. Taustalla on talouskasvuun nimiin vannova politiikka, mutta jupakkaan ovat sotkeutuneet myös ympäristöjärjestöt.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.