Uutiset Lasten oikeudet

Indonesiassa kannustetaan tyttöjä kieltäytymään avioliitosta

Lapsiavioliitot ovat puolittuneet Indonesiassa, mutta maassa on yhä syvään juurtunut uskomus, että on parempi tulla leskeksi lapsena kuin viivytellä naimisiinmenoa.
Indonesian naisten voimaannuttamisen ja lastensuojelun ministeri Lenny N. Rosalin uskoo, että lapsiavioliitot pystytään estämään. (Kuva: Kanis Dursin / IPS)

(IPS) -- Joka vuosi yli 340 000 indonesialaistyttöä menee naimisiin ennen kuin täyttää 18. Vaikka Indonesian lapsiavioliittojen määrä on puolittunut 30 vuodessa, niitä solmitaan yhä Kambodžan jälkeen eniten Kaakkois-Aasiassa.

Tilastot eivät kerro tarkkoja lukuja, sillä syntymätodistus puuttuu Indonesian lastensuojelukomission mukaan ainakin 50 miljoonalta alaikäiseltä. Se on 62 prosenttia maan 85 miljoonasta alle 18-vuotiaasta.

Indonesialainen Forum Anak Nasional puolustaa lasten oikeuksia ja pyrkii ottamaan heidät mukaan kehitysohjelmien suunnitteluun ja arviointiin. Se levittää yhdessä naisten voimaannuttamis- ja lastensuojeluministeriön kanssa tietoa lapsiavioliittojen vaikutuksista terveyteen, koulutukseen ja talouteen.

"Me opetamme lapsia sanomaan ei varhaiselle avioliitoille ja kehottamaan myös tovereitaan kieltäytymään, kun vanhemmat ehdottavat heille naimisiinmenoa", apulaisministeri Lenny N. Rosalin selittää.

Apua on tarjolla

Forum Anakin jäsenet opetetaan ottamaan yhteyttä alueelliseen naisten voimaannuttamisen ja lastensuojelun keskukseen, jos he eivät itse saa vakuutettua ystäviään siitä, että näiden tulee kieltäytyä vanhempien ehdottomasta avioliitosta. Vanhempiin vaikutetaan uskonnollisten johtajien ja asiallisen tiedon avulla.

Rosalin uskoo, että strategia on toimiva, mutta hänellä ei ole lukuja siitä, kuinka monta lapsiavioliittoa vuoden 2016 tammikuussa käynnistetyn hankkeen aikana on saatu estettyä. "Selvää on, että lapsiavioliitot voidaan torjua, jos selitämme niiden riskit lapsille ja vanhemmille", Rosalin sanoo.

Vanhemmat naittavat lapsensa monista syistä. Ensimmäinen ja tärkein on ikiaikainen uskomus, jonka mukaan on parempi tulla leskeksi lapsena kuin viivytellä naimisiinmenoa.

"Moni uskoo edelleen, että kun tyttö saa ensimmäiset kuukautisensa, hän on riittävän kypsä vaimoksi ja äidiksi", huomauttaa naisten oikeuksia ajavaa Kalyanamitra-järjestöä johtava Listyowati, jolla on monien indonesialaisten tavoin vain yksi nimi.

"Sanaan vanhapiika liittyy niin paljon kielteistä, että sekä tytöt että heidän vanhempansa loukkaantuvat sen käytöstä. Se lisää painetta varhaisen avioliiton solmimiseen", hän jatkaa.

Koulu loppuu avioliittoon

Listyowatin mukana köyhät perheet näkevät lapsiavioliiton myös helpottavan taloudellista taakkaa, kun tyttö muuttaa aviomiehensä luo. "Surullista on, että nuorena naineet naittavat myös omat lapsensa nuorina."

Lapsena solmittu avioliitto lisää muun muassa äitiys- ja lapsikuolleisuutta, ja avioliitto päättää yleensä tytön koulunkäynnin.

Tytöt saavat avioitua 16:n ja pojat 19:n vuoden iässä. Listyowatin mielestä tyttöjen alaikäraja tulisi nostaa ainakin 18 vuoteen.

Apulaisministeri Rosalin kertoo, että hänen ministeriönsä on jättänyt hallitukselle esityksen nykyisen avioliittolain muuttamiseksi.

"Esityksessä on kaksi kohtaa. Ensinnäkin haluamme nostaa avioliittoiän 21:een tai vähintään 18 vuoteen. Toiseksi on hylättävä kaikki erivapaudet, jotka antavat mahdollisuuden lapsiavioliittoon."

Lasten oikeudet genderlapsetkulttuuri Indonesia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Unikkoja ja aurinkoenergiapaneeleja

Vaikuttavuussijoittajat haluavat parantaa maailmaa – mutta miten ja kenen ehdoilla?

Sijoitusmaailman radikaaliksi extreme-lajiksi kutsuttu vaikuttavuussijoittaminen kasvaa vauhdilla ja ylittää jo perinteisen valtioiden antaman kehitysavun. Kysymys kuuluu: voiko sijoittamalla vähentää globaalia epätasa-arvoa?
Ilmakuva Juban liepeiltä Etelä-Sudanista

Mitä kerrot läheisillesi, kun olet käynyt konfliktialueella?

Kehitysyhteistyöjärjestöjen työntekijät joutuvat matkustamaan myös levottomille alueille. Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja Erik Nyström kertoo, että matkasta sotaisaan Etelä-SUdaniin jäi silti päällimmäisenä mieleen paikallisten kiitollisuus siitä, että joku saapuu Suomesta asti kysymään, miten heillä menee.
Mielenosoittaja, jonka yllä pelastusliivi ja selässä teksti No Borders No Nation

Kreikan saarilla elää tuhansia siirtolaislapsia ala-arvoisissa olosuhteissa – Osa on yrittänyt jopa itsemurhaa

Yli 7 000 turvapaikanhakija- ja siirtolaislasta on saapunut tänä vuonna Kreikan saarille. Unicef vaatii, että EU-maat alkavat ottaa nopeasti vastaan heitä ja heidän perheitään. ”Tämä on paitsi häpeällistä myös lyhytnäköistä”, toteaa Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.
Nainen ja korillinen kaloja

Uusi kampanja vaatii Suomeen yritysvastuulakia – ”Suomen on aika skarpata”

Laki ei tällä hetkellä velvoita suomalaisia yrityksiä selvittämään toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia ulkomailla. Järjestöjen, yritysten ja ammattiliittojen tänään alkava kampanja vaatii seuraavaa hallitusta säätämään yritysvastuulain.