Uutiset Lasten oikeudet

Indonesia saattaa kieltää lapsiavioliitot

14 prosenttia indonesialaistytöistä menee alaikäisenä naimisiin. Nyt maan presidentti on ilmoittanut, että maassa valmistellaan viimein lapsiavioliittojen kieltoa.
Lapsimorsian ihmisjoukon keskellä Indonesiassa
Lasten avioituminen on yhä yleistä Indonesiassa. Kuvassa 14-vuotias morsian West Nusa Tenggaran maakunnassa vuonna 2013. (Kuva: Armin Hari / UN Photo, UN Women Asia and the Pacific / CC BY-NC-ND 2.0)

Intiassa on otettu askel eteenpäin lapsiavioliittojen kieltämisessä. Maan presidentti Joko ”Jokowi” Widodo kertoi viime viikolla kahden ministeriön valmistelevan presidentin asetusta, joka korjaisi lapsiavioliitot sallivan vuoden 1974 avioliittolain. 

Asiasta kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Sen mukaan lausunto on rohkea maassa, jossa lapsiavioliitot ovat yleinen käytäntö.

Vaikka lasten avioituminen on viime vuosina vähentynyt, YK:n lastenjärjestön Unicefin tilastojen mukaan 14 prosenttia indonesialaistytöistä on mennyt naimisiin alaikäisenä. Kampanjajärjestö Girls Not Bridesin mukaan osuus on joillakin alueilla jopa 35 prosenttia. Syyt liittyvät esimerkiksi köyhyyteen ja epätasa-arvoon.
 
Lain mukaan avioliiton alaikäraja on 21, mutta vanhempien luvalla tytöt voivat mennä naimisiin 16-vuotiaina ja pojat 19-vuotiaina. Lupaa voidaan anoa myös paikallisilta viranomaisilta ja uskonnollisilta tuomioistuimilta, jolloin avioitumisikä voi olla vieläkin alhaisempi. Yleensä poikkeusluvat hyväksytään.

Lapsiavioliittojen kieltämisestä on keskusteltu maasta aiemminkin, mutta esimerkiksi vuonna 2015 maan perustuslakituomioistuin äänesti sitä vastaan. Viime aikoina esimerkiksi tasa-arvoministeri Yohana Yembise on vaatinut parlamenttia korjaamaan lakia. Viime vuonna myös naispuoliset uskonoppineet vaativat kieltoa ja langetti fatwan lapsiavioliitoille.

Lasten oikeudet ihmisoikeudetgenderlapsetlaki Indonesia

Lue myös

Pienen lapsen jalat näkyvissä pinnasängyn pinnojen välistä.

Koronavirus sulki monet orpokodit – Pandemiasta seuraava taloustaantuma voi silti syventää laitostamisen kulttuuria

Moni orpokodissa asuva lapsi ei todellisuudessa ole orpo vaan on joutunut laitokseen köyhyyden takia. Koronan aiheuttama globaali taloustaantuma voi johtaa siihen, että köyhyydestä tulee entistä yleisempi syy laitostamiselle, varoittaa Larisa Abrickaja.
YK:n pääsihteeri pöydän takana, vieressä YK:n lippu.

YK:n pääsihteerille sataa kritiikkiä – Jemeniä pommittava, Saudi-Arabian johtama liittouma on poistettu lapsen oikeuksien rikkojien ”häpeälistalta”

YK:n vuotuinen lapsen oikeuksien rikkojien häpeälista herättää pahennusta, sillä Saudi-Arabian johtama liittouma on jälleen poistettu siltä. ”On ilmeistä, että toiset maat ovat tasa-arvoisempia kuin toiset”, toteaa kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön pääsihteeri Inger Ashing.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.