Uutiset Luonnonkatastrofit

Indonesia pyytää ulkomaisia järjestöjä lähtemään – Punaisen Ristin suomalaisen logistiikkayksikön harteille suuri vastuu maanjäristyksen avustustöistä

Kaikki Indonesiaan tulevat avustustarvikkeet kulkevat nyt Indonesian Punaisen Ristin kautta. ”Meillä on kovat paineet saada tilanne haltuun ja tavara lähtemään eteenpäin”, sanoo Punaisen Ristin kansainvälistä avustusoperaatiota johtava suomalainen Andreas von Weissenberg.
Maanjäristyksen jälkiä rannalla Indonesiassa
Maanjäristyksen ja tsunamin jälkiä Indonesiassa Donggalassa. (Kuva: Benjamin Suomela / Punainen Risti)

Indonesia on pyytänyt ulkomaisten avustusjärjestöjen työntekijöitä lähtemään maasta ja jättämään perjantaina 28.9. Sulawesin saarella sattuneen maanjäristyksen ja tsunamin pelastustyöt paikallisille. Poikkeuksen tekevät suuret kansainväliset järjestöt, joilla on paikallinen osasto Indonesiassa, kuten Pelastakaa lapset, World Vision ja Punainen Risti.

Pahoin tuhoutuneessa Palun kaupungissa Punaisen Ristin kansainvälistä operaatiota johtavan suomalaisen Andreas von Weissenbergin mukaan toimintakielto vaikuttaa myös sen toimintaan Indonesiassa. Kaikki avustustarvikkeet tulevat nyt Indonesian Punaiselle Ristille, ja paikan päällä olevan suomalaisen logistiikkayksikön tehtävänä on ottaa ne vastaan.

”Monissa operaatioissa saattaa olla mukana satoja järjestöjä, täällä niitä on huomattavasti vähemmän. Meillä on nyt kovat paineet saada tilanne haltuun ja tavara lähtemään eteenpäin”, Weissenberg kertoi puhelimitse Palusta keskiviikkona iltapäivällä Suomen aikaa.

Logistiikkayksikössä työskentelee neljä suomalaista.

Avustustöitä Indonesiassa hankaloittaa se, että iso osa tuhoista sijoittuu vaikeakulkuisille alueille maaseudulla ja vuoristossa. Apua on toimitettu perille muun muassa kahdella Punaisen Ristin helikopterilla. 

”Täällä on ollut tuhansia maanvyöryjä, tiet ja polut ovat kiinni. Saimme juuri uutta tietoa pienestä 200–300 ihmisen yhteisöstä, jota ei ole kenenkään kartalla. On aika merkittävää, että vielä puolitoista viikkoa katastrofin jälkeen löydetään uusia avun tarpeessa olevia alueita”, Weissenberg sanoo.

”Maaseudulla ihmisillä on täällä hyvä katastrofikestävyys, he ovat tottuneita siihen, ettei apua ole aina saatavilla. Siitä huolimatta esimerkiksi terveyspalveluita pitäisi saada toimitettua loukkaantuneille.”

Haasteita avustustöihin tuo myös ihmisten liikkuvuus. Kymmeniä tuhansia ihmisiä on lähtenyt Palun kaupungista, koska siellä ei aluksi ollut vettä eikä ruokaa. 

”Kukaan ei tiedä missä he ovat, milloin he palaavat ja miten paljon heitä on tulossa”, Weissenberg sanoo.

Punainen Risti arvioi Indonesian tarvitsevan apua ainakin puolitoista vuotta. Tuhoutuneita taloja on 10 000–20 000, ja 50 000–100 000 ihmistä on vailla kotia. Viimeisimpien tietojen mukaan kuolleita on yli 2000, loukkaantuneita lähes 11 000 ja kateissa arviolta 5000 ihmistä.

”Täällä on satoja paikallisia vapaaehtoisia, jotka loppupeleissä tulevat kantamaan vastuun operaatiosta hätäapuvaiheen jälkeen. Meillä on tärkeä rooli siihen asti, että ihmiset saavat kodit”, Weissenberg sanoo.

Sulawesin järistys oli voimakkuudeltaan 7,5 magnitudia. Sen jälkeen saarella on ollut useita jälkijäristyksiä. Viime yönä Indonesiaa ravisteli uusi 6,0 magnitudin maanjäristys Jaavan ja Balin saarten rannikoilla.

OIKAISU 12.10.2018: Andreas von Weissenberg ei johda Punaisen Ristin logistiikkayksikköä vaan koko kansainvälistä operaatiota.

asuminenavustustyökatastrofiapukaupungitympäristöluonnonkatastrofit Indonesia Punainen Risti

Lue myös

Maanjäristystuhoalue Indonesiassa

Yli 220 000 ihmistä on yhä kodittomana Indonesian tsunamin jäljiltä, nyt pelätään tauteja

Sateet vaikeuttavat avustustöitä Indonesiassa. ”Tämä on viimeinen asia, jota tuhannet kotinsa menettäneet, turvakodeissa, evakuointikeskuksissa ja muissa väliaikaismajoituksissa yöpyvät perheet nyt tarvitsisivat”, sanoo paikallisen järjestön edustaja Selina Sumbung.
Näkymä merelle Sulawesilla

Suomalaisjärjestöt lähettävät apua Indonesiaan – Tsunami iski jo ennestään heikossa asemassa oleviin

Indonesian Sulawesin saarella monet lapset elivät köyhyydessä jo ennen viime viikonloppuna iskenyttä tsunamia. Suomalaisjärjestöt ovat lähettämässä alueelle apua.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.
New York Timesin rakennus

Enää neljännes maailman maista on turvallisia toimittajille – Tilanne heikkenee myös aiemmin edistyksellisinä pidetyillä alueilla

Suomi on kohonnut Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä toiselle sijalle muutaman vuoden pudotuksen jälkeen. Monessa muussa maassa tilanne on heikentynyt.
Vaatteita henkareilla

Selvitys: Monien suomalaisten vaatebrändien avoimuus retuperällä

Yritykset vakuuttavat toimivansa eettisesti, mutta kuluttajan on vaikea selvittää väitteiden todenperäisyyttä. Tuoreen selvityksen mukaan useimmat suomalaiset vaatebrändit eivät kerro julkisesti kovinkaan paljon siitä, mitä ne tekevät vastuullisuuden eteen.