Uutiset Ilmastonmuutos

Ilmastopakolaisuus on jo todellisuutta Etelä-Aasiassa

Avustusjärjestöt patistavat alueen valtioita auttamaan paisuvaa ihmisjoukkoa ennen kuin tilanne karkaa käsistä.
Ruoka-apua jaetaan Intian Odishan osavaltiossa ihmisille, jotka menettivät tuhotulvassa kaiken paitsi päällään olleet vaatteet. (Kuva: Manipadma Jena / IPS)

(IPS) -- Miljoonat ihmiset ovat jo joutuneet Etelä-Aasian maissa jättämään kotinsa ilmastonmuutoksen vuoksi. Avustusjärjestöt patistavat alueen valtioita auttamaan tätä paisuvaa ihmisjoukkoa ennen kuin tilanne karkaa käsistä.

Bangladeshilaisen Tasura Begumin perhe menetti kotinsa ja viljelyksensä mahtavan Padmajoen tulvassa. Tasuran mies joutui lähtemään rakennustöihin Saudi-Arabiaan rahoittaakseen uuden kodin rakentamisen.

Teini-ikäinen poika lähti pääkaupunki Dhakaan, ja Tasura Begum jäi kotiin kahden nuoremman lapsen kanssa. Hän vahtii nyt jokea silmä kovana ja pelkää, että pian on taas lähdettävä vesimassoja pakoon.

Merenpinnan nousu, tulvat ja epäonnistuneet sadot ajavat ennennäkemättömällä tavalla ihmisiä liikkeelle Bangladeshissa, Intiassa, Nepalissa ja Sri Lankassa, varoittaa tuore raportti, jonka ovat laatineet ActionAid, Climate Action Network South Asia ja Bread for the World.

Levottomuudet uhkaavat

Raportti kehottaa valtioita toimiin ennen kuin paisuva muuttoliike johtaa levottomuuksiin ja taisteluun resursseista.

Äkilliset tapahtumat, kuten pyörremyrskyt ja tulvat, aiheuttavat ensin tilapäistä muuttoliikettä. Katastrofien toistuminen johtaa siihen, että ihmiset menettävät omaisuutensa ja säästönsä, mikä häätää heidät maalta kaupunkeihin tai naapurimaihin etsimään työtä. Muuttoliikettä vauhdittavat myös hitaat prosessit, kuten merenpinnan noususta johtuva maan suolaantuminen ja eroosio.

YK:n mukaan Aasian-Tyynenmeren alue on altteinta katastrofeille ja vuonna 2015 kovimmin koeteltiin Etelä-Aasiaa. Siellä kirjattiin 52 katastrofia, joissa kuoli 14 650 ihmistä eli 64 prosenttia koko maailman luonnononnettomuuksien uhreista.

Oikeudet eivät toteudu

Vuosina 2008–2013 yli 46 miljoonaa ihmistä joutui Etelä-Aasiassa jättämään kotinsa äkillisen luonnonilmiön vuoksi. Yli puolet evakoista oli intialaisia.

YK:n Global Environment Outlook ennustaa, että 40 miljoonaa intialaista ja 25 miljoonaa bangladeshilaista uhkaa menettää kotinsa merenpinnan nousun vuoksi vuoteen 2050 mennessä.

"Vaikka ennusmerkit ovat selvät, ilmastonmuutos on yhä paljolti näkymättömissä siirtolaisuuskeskustelussa. Siksi sen uhrit jäävät ilman pakolaisille kuuluvaa suojelua ja oikeuksia", ActionAidin Harjeet Singh sanoo.

Raportti kiinnittää erityistä huomiota ilmastonmuutoksen uhriksi joutuvien naisten ja tyttöjen ahdinkoon. Jos perheen miehet hankkiutuvat muualle työnhakuun, kotiin jäävien naisten työtaakka kasvaa. Siirtolaisina naiset ja tytöt joutuvat helposti ihmiskaupan uhreiksi.

OIKAISU 21.12. Alkuperäisessä tekstissä oli väärä kirjoittajan ja julkaisijan nimi. Ne on nyt korjattu.

Ilmastonmuutos pakolaisetsiirtolaisuusympäristöilmastonmuutos Etelä-Aasia Suomen IPS

Lue myös

Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.

Tuoreimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

Luetuimmat

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat
Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi